Pientalon lämmityksen hiilijalanjälki

Rakennusten hiilijalanjälkeä tarkasteltaessa keskitytään usein rakennusmateriaaleihin ja niiden aiheuttamiin päästöihin. Suuri merkitys on myös sillä, millä tuotamme rakennuksessa tarvittavan lämmön. Rakennuksen koosta riippuen lämmityksellä ja lämpimän käyttöveden kulutuksella on suuri vaikutus elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen.

Uusissa pientaloissa lämpöpumput ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan merkittävästi ja niiden rinnalla perinteisemmät sähkö- ja kaukolämmitys ovat pyrkineet säilyttämään paikkansa. Näiden kaikkien järjestelmien hiilijalanjälkeen vaikuttaa merkittävästi vuosittainen ostoenergian tarve sekä energian toimittajan käyttämät polttoaineet energiantuotannossa. Sähkön- ja lämmöntuotannolle julkaistaan myös keskimääräisiä päästökertoimia koko Suomen tasolla. Tilastovuoden 2016 mukaan sähkön tuotannon keskimääräinen päästökerroin Suomessa viiden vuoden liukuvana keskiarvona on ollut 164 Kg CO2/MWh ja kaukolämmön yhteistuotantoalueiden keskimääräinen päästökerroin kolmen viimeisen vuoden keskiarvona on ollut 188 KgCO2/MWh (Motiva 2019). On myös hyvä huomioida, että vaikka bioenergian laskennalliset CO2 – päästöt ovat 0 niin esimerkiksi pientalojen lämmityksessä käytettävien polttopuun ja pellettien oletuspäästökerroin on 403 Kg CO2/MWh, joka on suurempi kuin esimerkiksi öljyllä (263 Kg CO2/MWh) (Tilastokeskus 2019). Pientaloissa lämmityksen ostoenergiantarvetta voidaan pienentää aurinkolämpöjärjestelmillä, jotka tuottavat ilmaista ja puhdasta energiaa.

Lämmitysjärjestelmien vertailu

Tarkastelussa hyödynnettiin IDA-ICE simulaatio-ohjelmaa, joka mallintaa rakennuksen todellisen lämmitysenergiankulutuksen sijaintipaikkakunnan sääolosuhteiden ja rakennuksen teknisten ominaisuuksien mukaisesti. Vertailussa mukana oli passiivikivitalo, Villa Edla (nettoala 96,5 m2), hirsitalo, Luoto (nettoala 128 m2) sekä perinteinen puurunkoinen talo, Winnovan Tähti (nettoala 213 m2). Kaikkien rakennusten asukasmääräksi määritettiin kolme henkilöä ja lämpimän käyttöveden kulutukseksi 50 l/hlö/vrk.

Simuloinnin perusteella passiivikivitalo Villa Edlan tilojen ja ilmanvaihdon lämmöntarve on 6 265 kWh/vuosi, hirsitalo Luodon 23 441 kWh/vuosi ja puurunkoisen omakotitalon Winnovan Tähden 9 956 kWh/vuosi. Käyttöveden lämmitysenergiantarve on vakioidun kulutuksen vuoksi kaikissa sama; 3 183 kWh/vuosi. Lämmitysjärjestelmistä tarkasteluun otettiin sähkölämmitys, kaukolämpö, pellettilämmitys, ilmavesilämpöpumppu ja maalämpö.

Kuva 1. Passiivikivitalo Villa Edla
*CO2 -päästöt laskettu valtakunnallisella keskiarvolla, suluissa Pori Energian vuoden 2017 tiedoilla
**pelletin osalta laskennallisesti 0, suluissa oletuspäästökertoimien mukaan laskettuna.
Kuva 2. Hirsitalo Luoto
*CO2 -päästöt laskettu valtakunnallisella keskiarvolla, suluissa Pori Energian vuoden 2017 tiedoilla
**pelletin osalta laskennallisesti 0, suluissa oletuspäästökertoimien mukaan laskettuna.
Kuva 3. Puurunkoinen talo Winnovan tähti
*CO2 -päästöt laskettu valtakunnallisella keskiarvolla, suluissa Pori Energian vuoden 2017 tiedoilla
**pelletin osalta laskennallisesti 0, suluissa oletuspäästökertoimien mukaan laskettuna.

50 vuoden tarkastelujaksolla lämpöpumpulla toteutetun lämmityksen CO2 – päästöt olivat kohteesta ja lämpöpumppuratkaisusta riippuen 28 – 83 tonnia CO2:a. Sähkölämmityksen 50 vuoden CO2 – päästöt olivat kohteesta riippuen 77 – 218 tonnia CO2:a ja kaukolämmölle vastaavat lukemat olivat 94 – 266 tonnia CO2:a.

Nykyisellä politiikalla pellettilämmityksen CO2-päästö 50 vuoden tarkastelujaksolla olisi 0, mutta ominaispäästökertoimella laskettuna 223 – 630 t CO2:a, joka on selvästi suurin tarkastelluista vaihtoehdoista.

Aurinkolämmön hyödyntäminen

Aurinkolämpöä, joka tuotetaan aurinkokeräimillä, käytetään pääsääntöisesti kattamaan lämpimän käyttöveden lämmitystarvetta. Karkeasti n. 50 % vuotuisesta lämpimän käyttöveden tarpeesta voidaan kattaa aurinkolämmöllä ja kesäajan kulutuksesta suurin osa. Aurinkolämmön käyttö pienentää ostoenergian tarvetta, joka osaltaan pienentää myös hiilijalanjälkeä. Simuloinnissa aurinkolämpöjärjestelmien koko oli 4 – 8 m2 ja varaajan koko 500 litraa. Tulosten perusteella aurinkolämpöjärjestelmän hyödyntäminen pienentää hiilijalanjälkeä 1-24 tonnia CO2:a 50 vuoden tarkastelujaksolla, lämmitysjärjestelmästä ja aurinkolämpöjärjestelmän koosta riippuen (pelletti oletetaan 0-päästöiseksi, jolloin säästöjäkään ei myös synny). Kuvassa 4 on esitetty Winnovan Tähden aurinkolämpöjärjestelmän tuottama kustannus- ja CO2 – säästö vuositasolla sekä vaikutus hiilijalanjälkeen 50 vuoden tarkastelujaksolla.

Kuva 4. Winnovan tähden lämmityksen ostoenergiantarpeen ja hiilijalanjäljen pienentäminen aurinkokeräinjärjestelmällä. (Finsolar www-sivut 2016)

Lämpöpumpun hyvä lämpökerroin pienentää merkittävästi ostoenergian tarvetta

Pelkästään hiilijalanjäljen näkökulmasta tarkasteltuna maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumput ovat tehokkain ratkaisu pientalon lämmityksen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Syynä tähän on lämpöpumppujen hyvä lämpökerroin, jonka vuoksi ostoenergian tarve pienenee merkittävästi. Karkeasti voidaan sanoa, että vuositasolla lämpöpumppu tuottaa 2/3 ilmaisenergiaa joko ilmasta, maapiiristä tai porakaivosta. Lämmöntuoton hiilijalanjälkeen vaikuttaa tässä tapauksessa eniten sähköntuoton ominaishiilidioksidipäästöt. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna lämpöpumput soveltuvat parhaiten suuriin paljon energiaa kuluttaviin pientaloihin, sillä niiden investointikustannukset ovat suuret.

Kasvava uusiutuvan energian käyttö pienentää sähkön ja kaukolämmön hiilijalanjälkeä tulevaisuudessa

Sähkölämmityksen CO2 – päästöt olivat hieman pienemmät kuin kaukolämmöllä johtuen pienemmästä valtakunnallisesta päästökeskiarvosta sekä paremmasta hyötysuhteesta. Tarkastelluista vaihtoehdoista näillä kahdella on suurin hiilijalanjälki 50 vuoden tarkastelujaksolla. Tulevaisuudessa kummankin päästöihin vaikuttaa merkittävästi energiantuotannon polttoaineet. Kasvava uusiutuvan energian käyttö pienentää molempien hiilijalanjälkeä, mutta sen suuruutta on vielä vaikea arvioida. Investoinniltaan sähkölämmitys on edullisin vaihtoehto, mutta paljon energiaa kuluttavissa kohteissa vuotuiset lämmityskustannukset kasvavat suuriksi. Kaukolämpö on investoinniltaan samaa luokkaa kuin ilma-vesilämpöpumppu ja pelletti.

Pelletin CO2 – päästöihin vaikuttaakin pitkällä aikavälillä merkittävästi poliittinen ilmapiiri ja bioenergian päästöjen laskentapa ja sen mahdolliset muutokset. Polttoaine on vielä kohtuullisen edullista, mutta käyttäjän näkökulmasta järjestelmä vaatii eniten ylläpitoa ja huoltoa tarkastelluista järjestelmistä.

”Parhaimmillaan aurinkolämpö on paljon lämmitysenergiaa kuluttavissa kohteissa, joissa korvataan hintavaa ostoenergiaa.”

Aurinkolämmön hyödyntäminen pienentää hiilijalanjälkeä, mutta sen haasteena on korkeahkot kustannukset pientaloissa, joihin vaikuttaa muun muassa erillisen varaajan hankinnan tarve. Esimerkkikohteissa sähkölämmitys on ainoa, jossa varaaja joudutaan joka tapauksessa hankkimaan. Muissa järjestelmissä on yleensä mukana integroitu varaaja, jonka tilavuus ei riitä järkevän kokoisen aurinkolämpöjärjestelmän tarpeisiin. Kaukolämmössä varaajaa ei ole lähtökohtaisesti ollenkaan. Parhaimmillaan aurinkolämpö on paljon lämmitysenergiaa kuluttavissa kohteissa, joissa korvataan hintavaa ostoenergiaa.

Lämmitysjärjestelmän valinta ja uusiutuvan energian hyödyntäminen ovat useimmiten kustannuskysymys. Jos halutaan ohjata pientalojen asukkaita kohti vähähiilisempää lämmöntuottoa, tulee CO2 – päästöillä olla siihen kannustava hinta.

Teksti: Marko Kukka

 

Lähteet:

Motiva. 2019. CO2-päästökertoimet. Viitattu 14.5.2019. https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/co2-laskentaohje_energiankulutuksen_hiilidioksidipaastojen_laskentaan/co2-paastokertoimet

Motiva. 2017. Pientalon lämmitystapojen vertailulaskuri. Viitattu 14.5.2019. https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/vertaile_lammitysjarjestelmia/pientalon_lammitystapojen_vertailulaskuri

Tilastokeskus. 2019. Polttoaineluokitus 2019. Viitattu 14.5.2019. http://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html

Finsolar www-sivut. 2016. Aurinkolämpöjärjestelmien hintatasot ja kannattavuus. Viitattu 14.5.2019. http://www.finsolar.net/aurinkoenergian-hankintaohjeita/aurinkolampojarjestelmien-hintatasot-ja-kannattavuus-suomessa/

Energiatehokas pientalo on askel kohti ympäristöystävällistä asumista

Suunnitteluvaiheen ratkaisuilla vaikutetaan rakentamisen kokonaiskustannuksiin, käyttökustannuksiin ja hiilijalanjälkeen. Energia- ja käyttökustannukset määräytyvä 80-90 prosenttisesti suunnittelun aikana tehtyjen valintojen perusteella.  Lämmöntuottotavalla on suuri merkitys ostoenergian tarpeeseen. Erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat nykyaikaisissa pientaloissa tavallisia ja niillä pystytään leikkaamaan kokonaisenergiankulutusta huomattavasti. Tekniset ratkaisut ovat vuorovaikutuksessa ja samanlaisilla yksittäisillä ratkaisuilla saattaa olla toisistaan poikkeavia vaikutuksia eri kohteissa. Esimerkiksi maalämmön hyödyntäminen voi olla varsin vaatimatonta pienen passiivitalon lämmittämisessä. Toisaalta kaikki energiasäästö vähentää myös rakennuksen hiilidioksidipäästöjä, vaikka kustannustehokkuuden näkökulmasta hyöty on vähäinen tai olematon.

Energiatehokkuuden saavuttaminen ei vaadi tavallisesti mitään erikoisratkaisuja rakentamisessa. Keskeiset tekijät ovat ilmanpitävät rakenteet, hyvä ilmanvaihdon lämmön talteenotto, riittävä talon vaipan eristys sekä energiatehokkaat ikkunat ja ovet.

Teoreettista tarkastelua simulointien avulla

Eri osatekijöiden vaikutusta voidaan tarkastella rakennuksesta luotujen mallien avulla. Vaihtamalla mallissa asetusarvoja saadaan käsitys teknisten ratkaisujen vaikutuksesta esimerkiksi energiankulutukseen. Kun tiedetään energiankulutus, saadaan myös arvio hiilidioksidipäästöistä.

Yksittäisten tekijöiden merkitystä selvitettiin simuloimalla kolmea pientaloa.  Kohteiksi valitut rakennukset olivat varsin eri tyyppisiä, joskin suhteellisen saman kokoisia yksikerroksisia rakennuksia. Rakennusten mallien lähtötiedot olivat taulukon 1 mukaisia.

Taulukko 1. Simulointimallien lähtötietoja

Kohteiden simuloinneissa ei tarkasteltu muita lämmitysmuotoja kuin päälämmitystapaa. Kaikissa rakennuksissa oli tulisija, mutta sen vaikutusta ei arvioitu. Ilmalämpöpumpun käyttöä ei myöskään huomioitu lämmityksessä tai jäähdytyksessä. Tuloksissa korostuu suoran sähkölämmitystalon korkeammat arvot, koska lämpöenergian tuottamiseen tarvitaan enemmän sähköenergiaa kuin lämpöpumppuja hyväksikäyttävissä rakennuksissa.

Lisäksi on huomioitava, että vertailu perustuu yksittäisen tekijän vaikutuksesta lähtötasoon. Energiakulutukseen vaikuttavat tekijät vaikuttavat toisiinsa, eikä osatekijöiden yhteenlaskeminen vastaa todellista nousua tai laskua kulutuksessa.

Hiilidioksidin kuormituksen arviointi perustuu Suomen keskimääräiseen sähköntuotannon CO2-päästökertoimeen 164 kg CO2/MWh

Ilmanpitävät rakenteet

Mitä tiiviimpi talo sitä vähemmän kuluu energiaa. Ilmatiiviyden saavuttaminen edellyttää erityisesti hyvää liitosdetaljien suunnittelua ja huolellista rakentamista. Tiivistämisen materiaalimenekki on minimaalinen.

Rakennuksen tiiviyden määrittely perustuu siihen, minkä verran vaipparakenne päästää ilmaa lävitseen aikayksikössä. Käytössä on ilmanvuotolukuluku (q50), joka ilmaisee, kuinka monta kuutiometriä ilmaa läpäisee rakenteen neliömetriä kohden tunnissa 50 Pascalin paine-erolla.

Ilmatiiviyden vaikutusta ostoenergian kulutukseen arvioitiin simuloimalla kohteita eri ilmanvuotoluvuilla Porin vuoden 2013 säätiedoilla rakennetussa kaupunkiympäristössä. Vertailuarvona käytettiin ilmanvuotolukua q50=1 m3/(h*m2), joka edustaa verraten normaalia tasoa uusien rakennusten mittaustilastoista. Parannettaessa tiiviyttä erinomaiseksi säästetään vuositasolla energiaa tarkastelluissa rakennuksissa 110 – 150 kWh. Alimmalla hyväksyttävällä tiiviystasolla (q50=4) energiankulutus kasvaisi kohteissa 560 – 1250 kWh vuodessa. Tämä merkitsee viidenkymmenen vuoden aikana 4600 – 10 250 kg hiilidioksidin lisäkuormaa.

Taulukko 2. Vuotoilman muutoksen vaikutus energiakulutukseen vertailutasosta q50=1,0 m3/(hm2)

Ilmanvaihtokoneen hyötysuhde

Ilmanvaihto on oleellinen tekijä terveellisessä ja viihtyisässä asumisessa. Yleisin tapa toteuttaa riittävä ilmanvaihto on lämmöntalteenotolla varustettu tulo-poistoilmakone. Lämmöntalteenotto on huomioitu myös rakentamismääräyksissä ja asennettaville koneille on määritelty vähimmäishyötysuhde. Käytännössä tämä tarkoittaa, sitä kuinka paljon tuloilmaa pystytään lämmittämään poistoilmasta talteen otetulla lämpöenergialla.

Kohteita simuloitiin vaihtamalla ilmanvaihtokoneen lämpötilasuhdetta ja vertaamalla vuoden energiakulutusta lähtötasoon, joka edusti varsin tyypillistä pientalon energiatehokasta konetta. Vertailukoneen tuloilman lämpötilasuhde oli 0,75. Todellinen keskimääräinen vuosihyötysuhde oli tällöin 65-75 % riippuen käytettävistä ilmamääristä.

Lämpötilasuhteella 0,60 ostoenergian kulutus kasvoi 430 – 930 kWh vuodessa. Tämä merkitsee 3550 – 7630 kg lisäystä hiilidioksidimäärässä 50 vuoden aikana. Lämpötilasuhteella 0,80 vastaava kulutus väheni 100 – 220 kWh vuodessa.

Taulukko 3. Ilmanvaihtokoneen lämpötilasuhteen muutoksen vaikutus energiakulutukseen vuodessa verrattuna 0,75 lämpötilasuhteella toimivaan IV-koneeseen

Ilmanvaihdon ilmamäärillä on vaikutusta energiakulutukseen. Tehokkaamman ilmanvaihdon energiakulutuksen lisääntyminen johtuu pääasiassa tuloilman lämmityksestä ja poistoilman mukana karkaavasta lämmöstä. Simuloimalla tehtiin arvio tehostetun ilmanvaihdon energiakulutuksesta suhteessa rakentamismääräysten minimitasoon. Minimitaso saatetaan kokea syystä tai toisesta riittämättömäksi.

Ilmavaihdon tehostaminen

Ilmamääriä kasvattamalla 20% ostoenergian kulutus kasvoi 307 – 759 kWh vuodessa ja 30 % korotus lisäsi kulutusta 460 – 1142 kWh vuodessa. Tässä yhteydessä on hyvä huomioida, että tehostettua tai normaalitasoa tarvitaan silloin kun tiloissa oleskellaan ja ilmanvaihdon pienentäminen vähentää energian kulutusta huomattavasti. Tilojen ollessa poissa käytöstä ilmanvaihdon tasoa voidaan pudottaa minimissään 0,15 litraan sekunnissa asuinneliötä kohden, joka vastaan 60 – 70 % pienempää ilman vaihtuvuutta normaalitasoon verrattuna. Käytön mukaisella ilmanvaihdon ohjauksella voidaan siis saavuttaa huomattavia vähennyksiä energiakulutuksessa riippuen asunnon käyttöasteesta.

Taulukko 4. Ilmanvaihdon tehostamisen vaikutus vuodessa verrattuna normi ilmanvaihtoon

Seinien lämmöneristävyys

Lämmöneristävyyden arvioinnissa keskityttiin seinärakenteisiin. Simuloinneissa tehtiin tarkasteluja muuttamalla seinien eristevahvuuksia ja vertaamalla vaikutuksia energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen osalta lähtötilanteeseen, joka oli toteutettu rakennus.  Toimenpiteet ja saadut tulokset ovat esitetty taulukoissa 5 – 7.

Tuloksissa korostuu seinien eristämisen vaikutus hirsitalossa, jonka seinien lämmönvastus oli lähtötilanteessa heikoin. Lisäeristämisellä saadaan merkittävä säästö energiankulutuksessa. Kun sama määrä eristettä lisätiin jo hyvin eristettyyn seinään rakennuksessa B jäi vaikutus puolta pienemmäksi energiankulutuksessa, vaikka lämmöntuotto vaati kaksinkertaisen määrän ostoenergiaa.

Kohteessa A seinärakennetta muutettiin simuloinneissa huonommaksi kuin vertailutilanne, jotta voitiin verrata ns. passiivitalon seinärakenteen vaikutusta energiakulutukseen suhteessa heikommin lämpöeristettyihin seiniin. Vaikutus oli yllättävän pieni johtuen suhteellisen pienestä ulkoseinien pinta-alasta ja lämmitysjärjestelmän korkeasta hyötysuhteesta. Verrattaessa A ja B kohteiden muutosten vaikutuksia havaitaan edelleen, että samansuuruisella seinärakenteen u-arvon muutoksella energiankulutuksen muutos poikkeaa kuitenkin merkittävästi. Tämä johtuu pääasiassa rakennuksen vähemmän ostoenergiaa käyttävästä, maalämpöä hyödyntävästä, lämmityksestä.

Taulukko 5. Ulkoseinien lämmöneristyksen muutoksen vaikutus energiakulutukseen ja hiilijalanjälkeen kohteessa A
Taulukko 6. Ulkoseinien lämmöneristyksen muutoksen vaikutus energiakulutukseen ja hiilijalanjälkeen kohteessa B
Taulukko 7. Ulkoseinien lämmöneristyksen muutoksen vaikutus energiakulutukseen ja hiilijalanjälkeen kohteessa C

Ikkunoiden lämmöneristävyys

Simuloimalla kahta erilaista ikkunatyyppiä kohteessa B saatiin arvio paremmin lämpöä eristävien ikkunoiden vaikutuksesta energiakulutukseen. Kohteessa verrattiin lämmönläpäisyarvoiltaan 0,8 W/(m2K) ja 0,6 W/(m2K) ikkunoita. Ostoenergian kulutus pieneni 871 kWh vuodessa yhteispinta-alaltaan 24,3 m2 ikkunoilla. Tämä merkitsee 7140 kg CO2-ekv päästössä 50 vuoden aikana. Arvioidun kaltainen ikkunan U-arvon muutos ei materiaalina kasvata hiilijalanjälkeä. Kohdetta lämmitettiin suoralla sähkölämmityksellä.

Ikkunoilla ja niiden sijoittelulla on vaikutusta kiinteistön lämpötaseeseen. Niiden muut ominaisuudet esimerkiksi auringonsäteilyn suhteen lisäävät vaihtoehtoja eri vuodenaikoina tapahtuvassa lämmönsiirtymisessä. Valinnoilla on merkitystä myös tilojen ylilämpenemisen suhteen.

Huomioita simulointien tuloksista

Vuotoilman aiheuttama energiankulutus on lähes suoraan verrannollinen suhteessa vuodon määrään. Rakennuksen vaipan kautta tapahtuvassa ilmanvaihdossa poistoilma ohittaa lämmön talteenoton ja sisään tuleva ilma on ulkoilman lämpöistä. Sisään tuleva ilma joudutaan lämmittämään lämmitysjärjestelmällä tavoitelämpötilaan, josta johtuva energiakulutus on suoraan sidoksissa rakennuksen lämmitysjärjestelmän hyötysuhteeseen. Simuloiduista tapauksista ostoenergiaa kuluu tästä syystä eniten suoran sähkölämmityksen kohteessa.

Tulokset ilmanvaihtokoneen hyötysuhteen vaikutusten arvioinnista olivat saman suuntaiset. Suurin hyöty paremmasta laitteesta saadaan eniten ostoenergiaa lämmitykseen kuluttavasta kohteessa. Kohteessa A suurempi ilmamäärän vaikutus kokonaisenergiankulutukseen kompensoituu hyötysuhteeltaan hyvällä maalämpöjärjestelmällä.

Edelleen, suurin ilmamäärien kasvattamisesta aiheutuva vaikutus energiankulutukseen havaitaan suoran sähkölämmityksen rakennuksessa.

Seinien lämmöneristävyyden parantamisella saadaan paras vaikutus kohteessa, jossa alkuperäinen seinien lämmönjohtavuus on suurin. Eristeen hiilijalanjälki on pieni ja mahdollisesti tarvittava lautavuoraus sitoo hiiltä materiaalina. Esimerkiksi 25 mm tuulensuojalevyn ja lautavuorauksen lisääminen hirsitaloon vähentää hiilidioksidipäästöjä 50 vuodessa 6500 kg. Samaa luokkaa on vaikutus, kun valitaan U-arvoltaan 0,2 W/(m2K) paremmat ikkunat.

Edellä mainittuja ratkaisuja on hyvä miettiä jo siinä vaiheessa, kun rakennusta suunnitellaan. Niiden materiaalinen vaikutus hiilijalanjälkeen on häviävän pieni ja kustannukset vähäiset. Pienten tekijöiden yhteisvaikutuksella voidaan saavuttaa suuret säästöt energiankulutuksessa, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta.

Mallien taustana olevissa kohteissa on huomioitu energiasäästö. Suoran sähkölämmityksen talossa ilmalämpöpumppu huolehtii suuren osan rakennuksen lämmityksestä. Hirsirakennuksessa on panostettu säätöautomaatioon ja lämmitysjärjestelmän optimointiin. Kolmas rakennus oli passiivitalo, jossa energiasäästö oli huomioitu kaikissa ratkaisuissa.

 

Teksti ja Kuvat: Jaakko Aaltonen

Karjarannan historiaa – tehdasalueen tilalla nyt moderni asuinalue

Porin superkesä on ohi, asuntomessut taputeltu ja talojen asukkaat saavat aloittaa tavallisen arjen Kokemäenjoen rannan kupeessa, Karjarannassa. Karjaranta on ollut nopeasti uudistuva alue Porissa, mutta on siellä ollut ennenkin monenlaista toimintaa. Asuntomessuvieraatkin saivat kokea alueen historiaa, kun yksi kohteista oli kunnostettu Shellin asuin- ja autovajarakennus, jonka historia ulottuu vuoteen 1937.

Kaikki porilaiset tuntevat Karjarannan ja useat myös sen historiaa. Sadan vuoden aikana siellä on ehtinyt tapahtumaan monenlaista. Hätilän asuinaluetta lukuun ottamatta, alue on ollut lähinnä pienten ja vähän suurempienkin yritysten käytössä. Historian aikana siellä on toiminut yli 200 yritystä. Karjarannasta voikin sanoa, että ”Kaikki sen tuntevat, mutta harva sieltä on kotoisin. Jatkossa asia muuttuu. Vaikka osa alueen rakennuksista on säilynyt, on iso osa purettu pois, uusien asuinrakennusten tieltä.

Kalanmyyntiä Karjarannassa
Karjarannan makasiinit
Makasiinien alue nykyään

Laidunmaalle syntynyt monenlaista toimintaa.

Tänä kesänä Karjaranta tulee tutuksi myös monelle Porin ulkopuolella asuvalle asuntomessuvierailijalle. Porin asuntomessujen aluehan sijaitsee Karjarannan ytimessä, vanhalla tehdasalueella.

Ennen teollistumista ja yritysten ilmaantumista Karjarannalle, alue on lähinnä toiminut Karjojen laidunmaana. Karjanomistajat ovat asuneet keskustan alueella, josta on ollut helppo viedä karja laiduntamaan joenrannan vehreälle alueelle. Alueelle perustettiin ensimmäinen ”lahti” teuraskarjalle, koska karjan teurastamisen määräykset tiukentuivat ja tarvittiin tilat, jotta lainsäädäntöä voitiin noudattaa. Paikalle tuli myöhemmin teurastuslaitos. Osuusteurastamon toiminta loppui vuonna 1993.

Nykyisen Puurilan lasiliikkeen rakennuksessa toimi meijeri 1900-luvun alusta lähtien.  Vuonna 1916 Puurilan taloon rakennettiin toinen kerros ja meijeri muutti pois tiloista muutaman vuoden kuluttua. Itse Puurilan lasiliikkeen talo on edelleen pystyssä Karjarannan alueen itäpäässä.

1900-luvun aikana alueella on toiminut muun muassa sahoja, makkaratehdas, satakunnan karjakeskus, huonekalutehdas sekä Jakobsonin konepaja ja Porin puuteollisuus oy. 1900-luvun puolen välin jälkeen alueella toimi ainakin kalavarasto, kuljetusliike, putkiliike, kiviliike, sepänpaja, porin oluen varasto, radioita valmistava yritys, kaasuyritys sekä Satakunnantyön toimitalo. Lama-aika näkyi alueella varsinkin erilaisten korjaamojen, kuten esimerkiksi autokorjaamojen lisääntymisenä.

Karjarannan alueen tehtaita
Pyöreä rakennus, jonka on suunnitellut 1949 arkkitehti Toivo Jäntti, hänet tunnetaan myös toisena Olympia stadionin suunnittelijana.

Asuntomessualueella on toiminut öljysatama, valimo sekä Rauma Repolan ammattikoulu

Asuntomessualue sijaitsee Karjarannan länsipäässä. Alue toimi öljysatamana ja se kaavoitettiin 2. maailmansodan aikaan. Kaavoituksen jälkeen toiminta muuttui ja alueelle rakennettiin sementtivalimo, jonka varastoja pystytettiin juurikin asuntomessualueelle. Tämän jälkeen alueella toimi vielä Rauma Repola.  Rauma Repola perusti paikalle ammattikoulun, jossa koulutettiin levyseppähitsaajia Rauma Repolan tarpeisiin.

Rauma Repolan vanhoja tehdasrakennuksia

Karjarannasta on rakennusten lisäksi kadonnut aikojen saatossa myös katuja, itse Karjarannantienkin paikkaa on vaihdettu. Kadonneisiin kadun nimiin lukeutuvat ainakin Hevosluodontie. Hevosluoto sijaitsee nykyään joen toisella puolella.
Tämän lisäksi kadonneita katuja ovat Talvitie, joka on kulkenut nimensä mukaisesti talvella joen yli,
Öljysatamantie, joka johti öljysatamaan ja
Polsankuja, joka sekin nimenä muuttanut muotoaan Polsanluodoksi, luoto sijaitsee hevosluodon lailla joen toisella puolella ja kuvaa tiettyä aluetta.

Karjarannan historiaan mahtuu monenlaista toimintaa ja alueen yritykset ovat työllistäneet tuhansia ihmisiä. Alue kehittyy ja toiminta muuttuu kaupungin mukana. Nyt on alueen vuoro asuttaa ihmisiä ja antaa ihmisten nauttia vehreästä rantamaisemasta. Nyt asuntomessujen päättymisen jälkeen on mielenkiintoista seurata, miten Karjarannan alue tästä eteenpäin muokkautuu.

Karjarannan kaunista rantamaisemaa
Historia ja nykyaika kohtaavat vanhalla karjarannantiellä, joka on nykyiseltä nimeltään nimeltään Karjapiha. Vasemmalla uusia asuinrakennuksia ja oikealla Puurilan lasitehtaan talo.

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren ja Susa Hagner

Lähteet:

Satakunnan museo – Karjarannan historiaa -kierros 27.6.2018.

Esittelypisteellä kävijät mielsivät pyöräilyn parhaimmaksi tavaksi pienentää hiilijalanjälkeä

Järjestimme esittelypisteellämme arvonnan, jonka ohessa kysyimme osallistujilta heidän ajatuksiaan hiilijalanjälkeä pienentävästä teosta. Lähes 30% vastasi kyselyssämme pyöräilyn hiilijalanjälkeä vähentäväksi teoksi. Liikkumistavan valinta oli myös monilla muilla vastaajilla mielessä, sillä pyöräilyn lisäksi ehdotettiin kävelyä, lentomatkailun vähentämistä, joukkoliikenteen käyttöä sekä yksityisautoilun vähentämistä. Yli puolet vastaajista ehdottikin liikkumistavan valintaa hiilijalanjälkeä vähentäväksi teoksi.

Neljännes vastaajista pienentäisi hiilijalanjälkeä asumisen ja rakentamiseen liittyvillä keinoilla. Vastaajat ehdottivat muun muassa uusiutuvan energian käyttöä, asunnon vaihtoa pienempään, veden käytön vähentämistä sekä rakennusmateriaalien valintaa.

Muita hyviä ehdotuksia oli esimerkiksi viheralueiden lisääminen ja puiden istutus, lihan syönnin vähentäminen sekä roskien lajittelu ja kierrätys.

Liput ovat arvottu ja voittajaan otettu yhteyttä.

Karhukorttelin oheiskohteessa voi tutustua rakennukseen käytetyn materiaalin sekä käytön aikaiseen hiilijalanjälkeen. Esittelykortit nyt julkaistu myös blogissamme

Porin asuntomessut 2018 alkoivat 6.7. ja jatkuvat elokuun alkupäiville asti. Olemme koko asuntomessujen ajan Karhukorttelissa kertomassa tulevaisuuden rakentamisesta ja esittelemässä neljän kohteemme rakennusmateriaalien ja käytön aikaisen hiilijalanjäljen laskelmista tämän hetkisiä tuloksia.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan eri vuosikurssien opiskelijat ovat olleet mukana laskemassa kohteisiin rakennusmateriaalin hiilijalanjäljen. Käytön aikainen hiilijalanjälki on selvitetty käyttämällä apuna IDA ICE simulointiohjelmaa. Käytön aikaisessa laskennassa on käytetty standardin mukaista henkilömäärää ja tuloksina on saatu rakennuksen lämmityksen, lämpimän käyttöveden, kuluttajalaitteiden, lvi-sähkön sekä valaistuksen hiilijalanjälki 50 vuoden ajanjaksolta.

Jos et pääse tutustumaan kohteisiin ja tuloksiin pisteellemme, voit tutustua niihin blogissamme. Asuntomessut 2018 -välilehdeltä löydät niin 360-asteen kuvat kohteistamme kuin esittelykortit hiilijalanjälkilaskelmien tuloksista.

Karhukorttelin esittelypiste

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

CLT-elementtejä ja isoja terasseja – vierailu Porin Kuukkarin puukerrostalossa sekä asuntomessualueella

Toukokuun puolessa välissä SAMKissa Porin kampuksella vieraili suurin osa Suomen ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan opettajista. He tutustuivat uuden kampuksemme lisäksi myös Porin tulevien asuntomessujen kohteisiin sekä Svenska Kulturfonden i Björneborg -rahaston Kuukkarin kaupunginosaan rakennuttamaan puukerrostaloon.

Kuukkarin puukerrostalo rakennustekniika opettajien tarkan katseen alla. CLT-elementeistä valmistuu kolmikerroksinen talo iäkkäille ihmisille.

Puuelementtirakentaminen haastaa rakentajat kerrostaloprojektissa

Puukerrostalon rakentamisessa on kohdattu monia haastavia tilanteita, joiden lomassa on rakentajat ovat luovineet sujuvasti. Talo on ollut Porissa puukerrostalorakentamisen pilottikohde. Monia asioita on jouduttu pohtimaan ja soveltamaan, jotta ne vastaisivat tämänhetkisiä rakennusmääräyksiä.

Esimerkiksi jos talon suunnitelmat olisivat olleet täysin valmiita rungon pystytysvaiheessa, talon elementit olisivat nousseet huiman nopeasti, jopa kuukaudessa. Nyt, kun piirustuksia on jouduttu odottelemaan muun muassa detaljikuvien vuoksi, on esimerkiksi elementtien sovitus toisiinsa ja kiinnittäminen ollut hankalampaa kuin se olisi ollut silloin, kun elementit olisi saatu koottua tauotta. Odottelu on vaikuttanut myös siihen, että materiaalia ei ole voitu tilata valmiiksi.

Esteettömiä pikkuasuntoja

Puukerrostalo oli jo kohonnut koko korkeuteensa ja taloon pystyi kurkistamaan jokaiseen kerrokseen. Sisäpuolella kaunis puupinta oli suurimmaksi osaksi jouduttu peittämään kipsilevyillä palomääräysten vuoksi, kuitenkin sitä tulee vielä näkyviin väliseinissä ja lattiassa. Puu näkyy rakennuksessa myös ulkopinnassa sekä yksityiskohdissa. Ylimmän kerroksen asuntojen hienoutena oli todella suuri huonekorkeus, joka toi pieniin huoneistoihin paljon tilan tuntua ja valoisuutta. Asuntoja kerrostaloon tulee reilu parikymmentä. Pääasiassa ne ovat yksiöitä ja kaksioita ja ne ovat tarkoitettu ikäihmisille. Asuntojen varustelu tulee olemaan laadukasta, esteettömyys on otettu hyvin huomioon.

Ylimmän kerroksen huonekorkeus on melkoinen. oviaukon yläosasta on vielä matkaa katonrajaan.
Kolmannen kerroksen aulasta avautuu näkymä alimman kerroksen avaraan aulatilaan.

Pilottikohteen innovaatioita.

Kerrostalon hieman erilainen lämmitysratkaisu herätti kiinnostusta. Kerrostalon lämmitys hoidetaan lattialle asennettavien puhallinkonvektoreiden avulla, jotka viilentävät tai lämmittävät huoneilman tarpeen mukaan. Puurakenteisiin on sijoitettu kosteusantureita, joilla valvotaan niin rakennus- kuin käytönaikaista kosteutta puurakenteissa.

Talo oli aiemmin katettu massiivisella sääsuojalla, jota emme harmiksemme ehtineet näkemään, koska se oli pari viikkoa aiemmin purettu pois. Nyt suojasta oli muistona vain useat telinekasat kerrostalon edustalla. Myös tässä kohtaa puukerrostalo on ollut pilottikohde, sillä sääsuojan pystyttäminen noin suureen kohteeseen ei ollut ollenkaan rutiinihomma.

Puukerrostalon massiivisesta sääsuojasta muistuttavat enää pihalla olevat telineiden osat.
Puhallinkonvektori odottaa asennusta kolmannen kerroksen huoneistossa

Mustavalkoinen, mutta värikäs messualue

Asuntomessualueella meitä opasti Porin asuntomessujen projektipäällikkö Kari-Matti Haapala. Pääsimme kiertämään messualueelle ja tutustumaan sen ympäristöön. Alueella on asuinkohteiden lisäksi tiedepäiväkoti ja iäkkäiden palvelutalo, virkistysalueita sekä lapsille leikkipuisto.

Asuntomessualueella sijaitseva tiedepäiväkoti Välke sekä leikkipaikka lapsille.

Messualueella kiinnittää nopeasti kiinnittää huomioon siihen, että lähes jokaisella tontilla on jonkinlainen terassi. Tontit ovat pieniä, mutta terasseilla pihan neliöt on saatu helppohoitoiseksi, viihtyisäksi ulkoilutilaksi. Terasseista on myös haluttu tehdä ”olohuoneen jatke” pienempiin asuntoihin.  Eräässä kohteessa asukkaiden ajatus oli yhdistää koti ja mökki samaan rakennukseen. On mielenkiintoista nähdä, miten ajatus käytännössä toteutuu.

Muutamissa kohteissa piha-aluetta on tuskin lainkaan, kun itse asuinrakennus vei lähes koko tontin pinta-alan. Toisissa taas terassi oli suurempi kuin huoneistoala koko päärakennuksessa.

Värimaailma taloissa on varsin homogeeninen. Suurin osa rakennuksista on valkoisia, vaikka värin olisi voinut valita lähes vapaasti. Olisi voinut maalata talon vaikka vaaleanpunaiseksi. Muutama musta talo sentään seisoi valkoisten välissä.

 

 

 

 

 

 

 

Mustaa, valkoista ja paljon terasseja.

Aistiesteettömyyttä ja Apulantaa 

Eräs mielenkiintoinen kohde on Talo Haltiatar, jonka ulkoverhoilu on todella kaunis: elävään, lämpimään puupaneelipintaan on yhdistetty viileää, mustaa tiiltä. Rakennuksen esikuvana on toiminut luontokeskus Nuuksion kansallispuistossa sijaitseva Haltia. Kohteessa on myös toteutettu aistiesteetön sisustus.

Talo Haltiattaren kaunis ulkopinta.

Tämän kohteen vieressä on Kodin Terra -talo by Prisma, jonka sisustuksen ovat suunnitelleet Apulanta-yhtyeen Sipe Santapukki sekä Toni Wirtanen. Kohteessa oli eteläseinän ikkunoissa kaihtimet, joiden avulla tila saadaan varjostettua ja viilennettyä kuumimpina kesäpäivinä. Vastaavanlaisia kaihtimia en muissa asuntomessun kohteissa nähnyt.

Nelihenkisen perheen koti, joka on Apulanta yhtyeen sisustama. Eteläseinän ikkunoihin asennettu suuret kaihtimet.

Niittäjänsillalta ruokapuistoon – kaupunkialueellakin voi nauttia luonnon läheisyydestä.

Asuntomessualue on kaavoitettu hyvin tiiviiksi, mutta vastapainoksi alueella on pyritty panostamaan yhteisiin ulkoilutiloihin. Alueella on rakennettuja puistoja niin oleskeluun kuin lasten leikkiä varten. Joen yli rakennetaan silta, jonka kautta alueelta pääsee suoraan kauniille luotojen alueelle, jossa luontoa ja ulkoilumaastoa riittää. Niittäjänsillaksi nimetty silta johtaa siirtolapuutarha-alueen rantaan ja ruokapuistoon. Ruokapuisto on kaikille avoin hyötykasvien aarreaitta, josta voi napata vaikka raparperia piirakkaan varten. Ympäristöystävän näkökulmasta kiinnostavaa on mahdollisuus toimittaa rakennusjätteet asuntomessualueen sisällä toimivaan kierrätyspisteeseen. Asuntomessuorganisaatio haluaa mahdollistaa alueelle rakentaville helpon tavan kierrättää rakennusjätteet, jotta he voisivat keskittyä itse rakennusprojektiin.

Messualue sijaitsee kokemäenjoen varrella. Joen yli pääsee kauniille luotojen alueelle.
Messualueen kierrätyspiste

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

WinNovan tähti, 360-asteen näkymät rakennusvaiheessa 7.6.2018

Käy pyörähtämässä asuntomessuilla WinNovan tähden rakennustyömaalla. Voit katsella eri suuntiin ja liikkua painamalla kuvassa näkyviä nuolia.

Asuntomessuilta kuulumisia: kalusteet, maalämpö, ryömintätila

Vähä0-hankkeessa seurataan muutaman Asuntomessukohteen rakentumista kevään 2018 aikana. Kyseessä on hankkeen pilottikohteet. Pilottikohteisiin tehdään myös hiilijalanjälkilaskelmia ja energiasimulointeja. Näitä esitellään tarkemmin Asuntomessujen aikana hankkeen esittelypisteessä ja tulevissa blogikirjoituksissa. Alla tilannekatsaus pilottikohteistamme huhtikuun lopussa.

Viikilässä rakennustyöt ovat pitkällä ja pihatöiden loppusilaus edessä.  Talossa on tuulettuva alapohja, jossa alapohjan alle jää ryömintätila. Taloteknisten asennusten muutostöihin päästään käsiksi huoltoluukun kautta, eivätkä mahdolliset korjaustoimenpiteet vaadi alapohjan aukaisemista.

Lisätietoa betonirakenteisista ryömintätiloista: http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kunnossapito-ja-korjaaminen/Maanvastaiset-rakenteet/Betoninen-alapohja

RTV-talon kalusteet odottavat asennusta. Tehtaalla esivalmistellut tuotteet nopeuttavat kalusteasennuksia kohteissa.

Saunaosasto valmistuu RTV-talon yläkertaan. Hyvä ilmanvaihto, huolellinen kosteustekninen eristäminen ja veden poistuminen lattiaviemäreihin ovat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä rakennuksen hyvään ja terveelliseen sisäilmastoon.

Lisätietoja: http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kosteusvauriot/Kosteustekninen-toiminta/Kosteuden-siirtyminen

Maalämpökaivon porausta Villa Edlan pihaan.

Maalämpöjärjestelmät ovat uusissa pienrakennuskohteissa suosittuja lämmöntuottotapoja. Lämpöpumpun kompressorin avulla maaperästä saatu uusiutuva lämpöenergia puristetaan kuumemmaksi ja siirretään lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Lämpöä voidaan kerätä maaperästä laajalle levitetystä putkistosta tai peruskallioon ulottuvasta lämmönkeruukaivosta. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää myös vesistön lämpöenergian hyödyntämisessä. Maalämpöjärjestelmät mahdollistavat myös rakennuksen viilennyksen kesäaikana.

Paras hyötysuhde maalämmöllä saadaan, kun lämmönjakeluun kiinteistössä käytetään suhteellisen alhaista menoveden lämpötilaa. Esimerkiksi vesikiertoisen lattialämmityksen menovesi on tavallisesti 25–35 °C.

Lisäinformaatiota esimerkiksi: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta

Keittiökalusteet paikoilleen, keittiösaareke kuntoon ja Villa Edlassa tulee valmista isoimmassa tilassa.

Teksti ja kuvat Jaakko Aaltonen

 

 

Erilaisia seinärakenteita Porin Asuntomessuilla

Seuraavassa on kuvattuna erilaisia seinärakenteita Porin ensi kesän Asuntomessuilta. Esiteltävät kohteet ovat Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa eli Vähä0-hankkeen pilottikohteita. Ko. kohteiden rakentamista seuraamme tulevissakin blogikirjoituksissa.


Passiivikivitalo Villa Edla.  Passiivikivitalo on rakennettu isoista harkoista, jotka toimivat ensin valumuottina betonirungolle ja sen jälkeen lämmöneristeenä molemmin puolin runkoa.


Rtv-talo on rakennettu Lammi-kivistä. Harkko koostuu ontelollisesta betonikuoresta ja niiden väliin asennetusta lämmöneristeestä.


WinNovan Tähti on puurunkoinen paikalla rakennettu omakotitalo. Kuvassa näkyy, miten talo on eristetty Isoverin lasivillalla.


Seinärakenteen tuulensuojalevyt asennettuna puurunkoisessa talossa, WinNovan Tähdessä. Rakennusvaiheessa tuulensuojalevyt suojaavat rakennuksen runkoa mm. sateelta. Tuulensuoja toimii valmiissa rakennuksessa nimensä mukaisesti mm. tuulta suojaavana rakenteena. Tuulensuoja toimii myös lämmöneristeenä.


Höyrynsulkumuovin asennus WinNovan Tähdessä. Höyrynsulkumuovin asennus täytyy tehdä huolellisesti ja tiiviisti, jotta nykyiset energiatehokkuus- ja tiiveysvaatimukset saavutetaan.


Viikilä on ns. talopaketti-rakennus. Valmistalossa puurunkoiset seinäelementit rakennetaan ja eristetään tehtaalla. Rakennussaika on lyhyempi kuin pitkästä tavarasta paikalla rakentaen. Tehtaassa elementit saadaan rakennettua säältä suojassa. Näin päästään helpommin parantamaan rakennuksen kuivaketjua. Kuivaketju tarkoittaa sitä, että kaikki rakennusmateriaalit ovat säältä suojassa koko rakennushankkeen ajan kohteen käyttöönottoon asti aina siitä lähtien kun ne valmistetaan tehtaalla, toimitetaan työmaalle ja asennetaan kohteeseen.

”Kuivaketju tarkoittaa sitä, että kaikki rakennusmateriaalit ovat säältä suojassa koko rakennushankkeen ajan.”

 

Kuvat: Jaakko Aaltonen

Teksti: Jaakko Aaltonen ja Mari Kujala

 

 

 

Mitä rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta tarkoittaa?

Hiilijalanjälki kuvaa rakennuksen elinkaaren aikaista vaikutusta ilmastoon. Vaikutusta mitataan kasvihuonekaasupäästöjen määrällä. Päästöt syntyvät toiminnan eri vaiheissa joko suoraan tai välillisesti. Tarkoituksena on tuoda näkyviin eri tuotteiden vaikutus ilmastoon. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Jo nyt pitäisi julkisissa hankinnoissa ottaa ympäristöasiat huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

VTT:n laskelman mukaan tällä hetkellä keskimääräisen asuinkerrostalon hiilijalanjäljestä 63 % tulee energian käytöstä ja 37 % elinkaaren muista vaiheista. Näistä suurin on rakennusmateriaalien valmistus.  Rakennusten energian käyttöön on kiinnitetty huomiota jo pidemmän aikaa. Rakennusvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen. Käytettävillä lämmitysmuodoilla vaikutetaan suoraan rakennuksen hiilijalanjälkeen. Lähes nollaenergiarakennuksissa energiankulutus on vähäisempää, jolloin rakennusmateriaalien osuus rakennuksen hiilijalanjäljestä kasvaa.

Standardi hiilijalanjäljen laskentaan

Hiilijalanjäljen laskemiseen rakennuksille on julkaistu eurooppalainen standardi SFS-EN 15978. Standardin laskentatavassa elinkaari jaetaan vaiheisiin rakennustuotteiden tuottamisesta ja kuljetuksesta työmaatoimintoihin, käyttöön, kunnossapitoon ja osien vaihtoon. Oman osansa saavat tulevan rakennuksen energian ja veden käyttö. Lopulta huomioidaan purkuvaihe. Laskenta on monivaiheinen ja tarvittavan tiedon määrä mittava.

Standardin tarkoituksena on auttaa vertailemaan ilmaston vaikutuksia erilaisissa suunnittelu- ja korjausvaihtoehdoissa tai tunnistaa ilmaston kannalta potentiaalisimmat parannuskohteet. Laskennassa voidaan tehdä erilaisia rajauksia. Näitä on esitelty tarkemmin Green Building Councilin Elinkaaren hiilijalanjälki -tekstissä: http://figbc.fi/elinkaarimittarit/laskentaohjeet/elinkaaren-hiilijalanjalki/.

Rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen laskenta

Rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa suunnitteluvaiheessa oikeilla valinnoilla sekä rakentamisvaiheessa materiaalitehokkuudella. Tätä työtä helpottamaan Suomen ympäristökeskus on julkaissut SYNERGIA Hiilijalanjälki -työkalun. Sillä voidaan arvioida rakennusten päämateriaalien ja päärakenteiden hiilijalanjälkeä. Näin voidaan suunnitteluvaiheessa vertailla erilaisia materiaali- ja rakennusteknisiä ratkaisuja ilmaston näkökulmasta.

Rakennuksessa käytettyjen rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen laskenta on monivaiheista. Ensimmäisenä vaiheena tässä on rakennuksessa käytettyjen rakennusmateriaalien määrien laskenta. Jos rakennus on suunniteltu nykyaikaisilla tietomallinnusohjelmilla, pitäisi nämä tiedot saada suoraan tietomallista. Seuraavaksi pitää laskea eri rakennusmateriaalin hiilidioksidipäästöt. Näitä tietoja on listattu esimerkiksi Rakennustiedon julkaisemassa RT Ympäristöselosteessa tai materiaalivalmistajien omilla www-sivuilla. Lisäksi laskennassa pitää ottaa erikseen huomioon puurakenteet, jotka toimivat myös ns. hiilinieluna eli varastoivat hiilidioksidia. Koko rakennuksen rakennusmateriaalien hiilijalanjälki saadaan laskettua, kun päästöistä vähennetään sitoutunut hiilidioksidi.

Hiilijalanjälkilaskennan avulla saadaan kierrätysajattelu mukaan kaikkiin rakennushankkeen vaiheisiin tarveselvityksestä eteenpäin.

Todellisuudessa laskenta ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista. Laskennassa pitää miettiä rajaus siihen, mitä rakennusmateriaaleja otetaan huomioon. Lasketaanko kaikki apuaineet eli lopputuloksen saavuttamiseksi tarvittavat tarvikkeet, esimerkiksi betonivaluissa tarvittavat muottilaudat. Lisäksi laskennassa pitäisi ottaa huomioon myös se, mistä rakennusmateriaali on hankittu. Onko esimerkiksi puutavara kuljetettu Euroopasta tai kaadettu omasta lähimetsästä? Onko kattotiili ostettu suoraan tehtaalta vai tilattu verkkokaupasta Kiinasta?

Rakennuksen käyttöikä vaikuttaa rakennuksen aiheuttamiin päästöihin. Oleellista on miettiä rakennusten muuntojoustavuutta, jolloin rakennus palvelee mahdollisimman pitkään. Rakennuksen elinkaaren loppuvaiheessa mietitään rakennusmateriaalien kierrätys. Tavoitteena on, että purkuvaiheessa mahdollisimman suuri osa rakennusmateriaaleista saadaan kierrätettyä tai uusiokäyttöön. Hiilijalanjälkilaskennan avulla saadaan kierrätysajattelu mukaan kaikkiin rakennushankkeen vaiheisiin tarveselvityksestä eteenpäin.

Näin voit laskea rakennusmateriaalin hiilijalanjäljen:

  1. Laske rakennusmateriaalin tilavuus ko. rakennuksessa.
  2. Laske materiaalin kokonaispaino.
  3. Laske materiaalin hiilidioksidipäästöt
  4. Laske materiaalin varastoima hiilidioksidi
  5. Materiaalin hiilijalanjälki saadaan laskettua kun päästöistä vähennetään sitoutunut hiilidioksidi

Teksti ja kuvat: Mari Kujala ja Aino Pelto-Huikko

Lähteet:

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Tiekartta_rakennusmateriaalien_hiilijala(40813)

Green Building Councilin Elinkaaren hiilijalanjälki  http://figbc.fi/elinkaarimittarit/laskentaohjeet/elinkaaren-hiilijalanjalki/