Hiilijalanjäljen laskentaa Euroopassa – tarkastelussa yleiseurooppalainen LEVEL(s) sekä Hollannin, Ruotsin, Ranskan ja Saksan mallit

Rakentamisen hiilijalanjälkeen liittyviä kansallisia säädöksiä tai ehdotuksia on Euroopassa ainakin neljässä maassa: Saksassa, Hollannissa, Ranskassa sekä Ruotsissa. Myös Norjassa on oma kansallinen laskentastandardi, CO2-laskenta, joka tulee olemaan pakollinen kaikissa valtion rakennushankkeissa. Tämän lisäksi on olemassa yleiseurooppalainen raportointikehys LEVEL(s), jota testataan tällä hetkellä useissa rakennushankkeissa ympäri Eurooppaa.

Hiilijalanjäljen arviointitapa vaihtelee eri maissa niin oletusten kuin huomioon otettavien vaiheiden suhteen (ks. kuva 1). Useissa menetelmissä energiankäytön osalta on huomioitu niin lämmitys, viilennys, lämmin käyttövesi, valaistus kuin käyttölaitteetkin. Menetelmät myös erottelevat paikalla tuotetun energian jakamisen varsinaisesta laskelmasta, esimerkiksi pientalossa aurinkopaneeleilla tuotetun energian myymisen valtakunnalliseen sähköverkkoon.

Teksti pohjautuu Rakennusten elinkaariarvioinnin taustamuistioon, jossa on käsitelty hiilijalanjälki laskennan tilannetta Euroopassa sekä perusteltu Suomen arviointimenetelmään valittuja laskentamenetelmiä. Taustamuistio on julkaistu marraskuussa 2018 ja maiden tilanteet pohjautuvat siinä esitettyyn tietoon. Maat työstävät eteenpäin omia ohjausmenetelmiään, jotta rakentamisen hiilijalanjäljen laskeminen olisi tehokasta ja vaikuttavaa, mutta myös mahdollisimman helppo toteuttaa.

Ruotsi

Ruotsissa ei tällä hetkellä ole velvoittavaa lainsäädäntöä, mutta jonkinlaista mallia on suunniteltu tuotavan asetukseksi vuonna 2021, joka velvoittaisi ilmoittamaan rakentamisen CO2-päästöt. Boverket on julkaissut ehdotuksen laskentamenetelmästä tammikuussa 2018. Menetelmän ja laskentasääntöjen tarkoituksena on lisätä osaamista ja tukea kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. On ehdotettu, että rakentamisen hiilijalanjäljen arvioinnin valvonta annettaisiin Boverketille. Boverket on Ruotsin kansallinen asumisen, rakentamisen ja suunnittelun lautakunta.

Ruotsin menetelmässä vain vaiheet A1–A3 ovat pakollisia (ks. kuva 1). Täydellisen, standardin mukaisen laskennan on todettu olevan liikaa aikaa vievää sekä liian kallista. Energian käytön hiilijalanjäljen laskeminen on Ruotsissa vapaaehtoista, myös purkuvaiheen moduulien C1–C4 sisällyttäminen laskentaan on vapaaehtoista. Tulokset on tarkoitus ilmaista yksikössä Kg CO2-e/m2.

Kuva 1. Hiilijalanjälkilaskennan tulee viitata standardin EN 15643-2 vaiheisiin. Julkaisu Suomen ympäristöministeriön luvalla. (Ympäristöministeriö 2018)

Hollanti

Hollannissa asetus perustuu siihen, mitä ympäristön haittavaikutukset tulevat maksamaan ja tulokset ilmaistaankin yksikössä €/Kg CO2-e (ks. kuva 2). Ympäristövaikutusten laskenta on Hollannissa tullut pakolliseksi vuoden 2018 alusta. Hollannissa käytössä oma kansallinen päästötietokanta, joka perustuu standardiin EN 15804.

Hollannissa on käytössä kansallinen hiilijalanjäljen arviointimenetelmä GWW. Menetelmän avulla lasketaan rakennusten ympäristösuorituskyky koko elinkaaren ajalta. Menetelmälle on kehitetty useita erilaisia laskentatyökaluja, jotka ovat SBK:n eli Stichting Bouwkwaliteitin hyväksymiä. Stichting Bouwkwaliteit on rakentamisen laadun järjestö, jonka tavoitteena on edistää rakentamisen laadunvarmistusta sekä koordinoida ja yhdenmukaistaa sertifiointia rakennusalalla.

Laskenta perustuu myös Hollannissa standardiin EN 15978, sillä erolla, että Hollannin arviointimenetelmä kattaa myös Infrarakentamisen. Energiankäyttö pyritään Hollannin mallissa kuvaamaan mahdollisimman todenmukaisesti niin, että rakennuksen energiankulutukseen suositellaan laskettavaksi mukaan myös käyttäjien toiminnasta ja laitteiden käytöstä aiheutuva energiankulutus.

Kuva 2. Hollannin ympäristövaikutusten kustannusten määräytyminen (Hollannin rakentamisen laatujärjestön www-sivut 2014). Julkaistu Hollannin kansallisen tietokannan, Nationale Milieu Databasen luvalla. Milieueffectcategorie = Ympäristövaikutusten kategoriat, Equivivalent eenheid = Ekvivalentti yksikkö, Weegfactor = painotettu tekijä, Grondstoffen = raaka-aineet, Emissies = Päästöt, 1-puntsscore = 1 pistemäärä, ADP = abioottisten raaka-aineiden poistuminen/fossiilisten energialähteiden kuluminen, GWP 100 j. = Ilmaston muutos 100 vuotta, ODP = Otsonikato, POCP = Fotokemiallisen hapettimen muodostuminen, AP = Happamoituminen, EP = Rehevöityminen, HTP = Ihmiselle myrkyllinen, FAETP = Ekotoksinen makean veden vesieliöille, MAETP = Ekotoksinen merivedelle, TEPT = Ekotoksinen maa-alueille

Ranska

Ranskassa on tällä hetkellä kokeilu, jossa rakennuksille, joilla on pienemmät päästöt, annetaan lisää rakennusoikeutta. Tämän kokeilun lisäksi Ranskassa on käynnissä pilotointijakso Ranskan valtion määrittämällä laskentamenetelmällä, jonka perusteella kehitellään hiilijalanjäljen laskentaa velvoittavaa lainsäädäntöä. Laskenta menetelmä noudattaa tietyin rajoituksin ja laajennuksin standardia EN15978.

Hiilijalanjäljen laskennan voi suorittaa joko yksinkertaistetusti tai laajasti, ja Ranskan valtio on laskentaa varten hyväksynyt 8 erilaista laskentaohjelmistoa. Ranskan on tarkoitus ottaa käyttöön rajat hiilidioksidipäästöille vuonna 2020. Lopputulos ilmoitetaan Kg CO2-e/m2 splancher, joka tarkoittaa kilogrammaa ekvivalenttipäästöjä per kerrosala.

Ranskassa laskelmaan otetaan huomioon rakennuksen arvioitu energiankulutus elinkaaren aikana. Energiamäärä kerrotaan päästökertoimella ja käyttöiällä, joka on arvioinnissa 50 vuotta. Ranskassa on käytössä kansallinen päästötietokanta INIES laskentaa varten.

Saksa

Saksassa kestävää rakentamista ohjeistetaan monen eri järjestelmän avulla. LFNB on kestävän rakennuksen ohjeistus ja WECOBIS on rakennusmateriaalitietojärjestelmä, joka tarjoaa tuotekohtaista ympäristö- ja terveystietoa. Varsinaiseen hiilijalanjäljen laskemiseen ja rakennuksen ympäristövaikutusten arvioimiseen on kehitetty arviointimenetelmä BNB, jonka pohjalle on luotu ilmainen, internetpohjainen laskuri eBNB, joka kytkeytyy kansalliseen materiaalitietokantaan ÖKOBAUDATiin. ÖKOBAUDAT tarjoaa yhdenmukaista ja laadukasta, EN 15804 -standardiin perustuvaa tietoa materiaaleista ympäristöselosteiden pohjalta.

BNB-menetelmän laskenta perustuu koko elinkaareen. Elinkaarilaskenta pohjautuu todelliseen dataan, joka yhdistetään oletuksiin rakennuksen käytöstä ja purkamisesta. Laskenta rajautuu rakennustasolle, jolloin rakennuksen ulkopuoliset rakenteet, esimerkiksi puutarhavaja tai viherrakentaminen jätetään laskennasta pois. Tarkasteltavan elinkaaren pituus on 50 vuotta. Lämmöntuotannon osalta käytetään ÖKOBAUDAT-tietokannan tietoja kyseisen energiamuodon kohdalla. Tulos ilmaistaan yksikössä Kg CO2-e/m2ngfa·a, joka tarkoittaa kilogrammaa ekvivalenttipäästöjä per nettokerrosala.

LEVEL(s)

LEVEL(s) on Euroopan unionin raportointikehys, jonka tarkoituksena on kehittää rakennusten ympäristöystävällisyyttä, energiatehokkuutta, terveellisyyttä ja kestävyyttä. LEVEL(s) perustuu standardeihin EN 15978 ja EN 15804. LEVEL(s) on pääasiallisesti suunnattu toimisto- ja asuinrakennuksille.

LEVEL(s) tarjoaa laskentaan kolme oletustyökalua, 1. rakennuksen ja elementtien käyttöiän suunnitteluun, 2. muuntojoustavuuden ja korjaamisen suunnitteluun ja 3. purkamiseen ja uudelleenkäyttöön. LEVEL(s) raportointikehyksessä on myös oletukset rakennuksen käyttöön liittyen. Elinkaaren tarkastelujaksona LEVEL(s)issä on joko 60 vuotta tai suunniteltu käyttöikä tai taloudellinen pitoaika. Tulokset ilmaistaan Kg CO2-e/m2.

Tällä hetkellä LEVEL(s)-viitekehys on pilotointivaiheessa, tarkoituksena analysoida tarkkaan tuloksia, oletuksia ja käytettävyyttä.

Kuva 4. LEVEL(s) menetelmään sisältyvät mittarit ja arviointimenetelmät. Julkaisu Suomen ympäristöministeriön luvalla. (ympäristöministeriön www-sivut 2018)

Rakennusmateriaalien uusiokäyttö Euroopassa

Materiaalien kierrätykseen ja niiden uusiokäytön mahdollisen hyödyn laskemiseen ei tällä hetkellä ole olemassa voimassa olevia eurooppalaisia standardeja. D-vaiheen voi kuitenkin halutessaan raportoida laskennassa (ks. kuva 1). Lasin, bitumin, puun tai kipsin uudelleenkäytöstä olisi todennäköisesti kuitenkin hyötyä ympäristönäkökulmasta verrattuna uuden tuotteen valmistamiseen.

Muovien kierrätysaste on tällä hetkellä Euroopassa matala. Muoveista kierrätetään mahdollisesti vain noin 10–30 %. Nimenomaan muovien kierrätyksellä voitaisiin saada huomattavia ilmastohyötyjä. Rakentamisessa käytettävien muovien kierrättämisessä haasteena on muovien erilaiset lisäaineet ja vierasaineet. Rakennuksessa yleisimpiä muoveja ovat Polyvinyylikloridi eli PVC-muovi (mm. viemäriputket), erilaiset polyetyleenit eli PE-muovit (mm. kosteus- ja höyrynsulku) sekä polystyreeni eli PS-muovi (mm. eristeet).

Teksti: Sanna Lindgren

 

Lähteet:

Ympäristöministeriö. 2018. Taustamuistio rakennusten elinkaariarvioinnin menetelmäohjeeseen. Viitattu 21.5.2019. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=9520

Hollannin kansallisen ympäristötietokannan www-sivut. 2019. Bepalingsmethode Milieuprestatie Gebouwen en GWW-werken
Berekeningswijze. Viitattu 29.5.2019. http://www.milieudatabase.nl/imgcms/SBK_Assessment_method_version_2_0_TIC_versie.pdf

Ympäristöministeriön www-sivut. 2018. Viitattu 21.5.2019. https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Kansainvalinen_yhteistyo/Levels__Rakennusten_resurssitehokkuuden_yhteiset_EUmittarit]

Rakentamisen hiilijalanjälki esillä meremme tähden

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä (WWF www-sivut). Itämeren suojelun yksi tavoitteista on turvata sen ekosysteemi, jolle ilmastonmuutos on suuri uhka. Lämpenevä vesi vaikuttaa niin alueen lintulajeihin kuin pienimpiinkin eliöihin. (Ilmasto-opas www-sivut.) Tämän vuoksi kaikki teot, jotka ehkäisevät ilmaston lämpenemistä ovat tärkeitä Itämeren suojelussa. Eurooppa-päivänä 9.5.2019 järjestettiin SAMKin Merimäen kampuksella Raumalla Itämeritapahtuma Meremme tähden–Eloa ja elinkeinoa.

Hiiliajalanjälki kiinnosti lapsia

Lapset kiersivät ryhmissä tapahtuman esittelypisteillä ja kävivät tutustumassa myös rakentamisen hiilijalanjälkeen. Oli hienoa huomata, miten kiinnostuneita lapset olivat, vaikka pienimmille hiilijalanjälki käsitteenä olikin vieraampi. Lapset juttelivat innoissaan omista kokemuksistaan ja heiltä kuultiin useita, hienoja oivalluksia. Yksi pojista pohti, että vaikka puu on rakennusmateriaalina hyvä, saastuttaa moottorisaha kuitenkin, kun metsässä puut kaadetaan. Yksi tytöistä taas kertoi, miten heillä on vanha puutalo maalattu punamullalla. Pisteellämme oli lapsia varten esillä tyypillisimpiä rakennusmateriaaleja, joita lapset saivat tutkailla ja arvuutella, minkälainen vaikutus materiaalilla voisi olla rakennuksen hiilijalanjälkeen.

Vähä0-hankkeen esittelypiste kiinnosti lapsia Meremme tähden–tapahtumassa.

Olimme tapahtumassa kertomassa rakentamisen ympäristövaikutuksista. Aamupäivällä tapahtumassa vieraili 4.–6. luokkalaisia lapsia. Koululaisia oli saapunut paikalle ympäri Satakuntaa ja muutamia ryhmiä oli saapunut Raisiosta asti. Iltapäivällä esittelypisteet olivat avoinna kaikelle yleisölle ja kävijöitä riittikin mukavasti.

Eurooppa-päivä (9. toukokuuta) on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä. Kyseessä on Ranskan ulkoministeri Robert Schumanin julistuksen vuosipäivä. Julistuksessa hän ehdotti Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä, joka poistaisi sodan uhan Euroopan kansakuntien väliltä. (Euroopan unioni www-sivut.)

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

Lähteet:

Euroopan unioni www-sivut- 2019. Eurooppa-päivä 2019. Viitattu 14.5.2019. https://europa.eu/european-union/about-eu/symbols/europe-day_fi

Ilmasto-opas www-sivut. 2014. Itämeren erityispiirteet saattavat kadota ilmaston muuttuessa. Viitattu 14.5.2019. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/9f658194-8627-4ca9-b2e8-ed339bb4c1b9/itameren-erityispiirteet-saattavat-kadota-ilmaston-muuttuessa.html

WWF www-sivut. 2019. Itämeri. Viitattu 14.5.2019. https://wwf.fi/alueet/itameri/

 

 

Biojätteet kiertoon ja sisältöä kasvualustaan – kompostointipuistosta tietoa jätteiden lajitteluun ja kompostointipuuhiin

Keskiverto suomalainen heittää kotiin ostetusta ruoasta vuodessa keskimäärin yli 60 kiloa roskikseen. Koko ruokaketjusta, pellolta kuluttajalle, roskiin päätyy melkein puolet ruoasta. Jätteiden määrään voi vaikuttaa esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostokset etukäteen. Näin voi minimoida roskiin heitettävän ruoan määrän. Kaatopaikalla, sekajätteen joukossa biojäte aiheuttaa metaanipäästöjä, kun jätteen eloperäinen aines hajoaa. Metaani on kasvihuonekaasu, joka kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Suomalaiset ovat yksi eniten ilmastoa kuormittavista kansoista suhteessa asukaslukuun. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kgCO2 -ekv.  vuodessa. Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat. Päästöt vaikuttavat maapallomme lämpenemiseen vuosi vuodelta enemmän.

Satakunnan vihertietokeskuksella ja sen ohessa toimivassa kompostointipuistossa voi käydä tutustumassa kompostointiin ja kuulemaan lisää jätteiden lajittelusta, kierrätyksestä ja siitä, miten yksilönä voimme vähentää jätettä ja laittaa sitä eteenpäin hyötykäyttöön. Kompostointipuisto on avoinna huhtikuun alusta lokakuun loppuun kellon ympäri omatoimista tutustumista varten. Jäteneuvojat päivystävät puistossa läpi kesän tiettyinä aikoina.

Komposti sopii pientaloasujan pihaan

Jos biojätteen keräys ei ole mahdollista, silloin kompostointi on hyvä vaihtoehto. Markkinoilla on useita kompostorimalleja, mutta kompostorin voi rakentaa myös itse. Materiaalina voi käyttää esimerkiksi puuta, vaneria, muovia tai metallia, myös kierrätysmateriaaleja. Itse rakennettu kompostori on ihanteellinen puutarhajätteelle ja se on kooltaan suurempi kuin biojätekompostori. Biojätekompostorin tulee olla jyrsijäsuojattu ja lämpöeristetty, joten siinä tulee olla kiinteä kansi ja pohja.

Komposti tarvitsee huoltoa ja monenlaisia aineksia toimiakseen tehokkaasti. Satakunnan vihertietokeskuksella voi tutustua oheiseen infotauluun kompostoinnista.

Pienimuotoista kompostointia keittiön biojätteille

Päästöttömän biojätteen kierrätysmenetelmän ydin on kuivike, jossa on erityinen sekoitus tehokkaita mikro-organismeja ja leseitä. Kaikki tavallinen ruokajäte kuten liha, kala, kasvikset, vihannekset, leipä ja kahvinporot muuntuvat mikrobien avulla nopeasti ja ilman pahaa hajua maanparannusaineeksi, jota voidaan suoraan käyttää kukkapenkkiin ja viljelyyn. Aine antaa maaperälle ja kasveille uutta elinvoimaa, kun proteiinit, vitamiinit, mineraalit ja ravinteet rikastavat maaperää.  Menetelmässä hiili sitoutuu maaperään eikä muutu hiilidioksidiksi ja näin ravinteet jäävät talteen.

Kierrätykseen tarvitaan ilmatiivis ämpäri tai bokashi-astia ja kuiviketta. Bokashi-kompostointitapa on lähtöisin Japanista, jossa boka shi -sanapari tarkoittaa käynyttä eloperäistä ainetta. Keittiössä syntyvä biojäte laitetaan astiaan, josta se myöhemmin siirretään ulkona sijaitsevaan multatehtaaseen. Kahden viikon kuluttua maahan kaivamisen jälkeen voi aloittaa istuttamisen. Lisätietoja bokashi-kompostoinnista saa esimerkiksi hyötykasviyhdistyksestä.

Kerrostaloasunnossa kompostointia voi harrastaa pienen bokashi-astian avulla.

Teksti: Susa Hagner ja Sanna Lindgren

Kuvat: Sanna Lindgren

Bioenergiaa verrattiin lähiruokaan – World Sustainable Energy Days 27.2.2019

World Sustainable Energy Days -konferenssi järjestetään Itävallassa Welsissä 27.2.-1.3.2019. Kirjoitamme blogikirjoituksia kunkin päivän ydinasioista.

Osallistujia konferenssiin on yli 600 yli 60 maasta. Konferenssi keskittyy mm. eurooppalaisiin pellettimarkkinoihin, energiatehokkuuspolitiikkaan, nuorten tutkijoiden tukemiseen sekä teollisuuden energiatehokkuuteen.

Vuoden 2019 konferenssi alkoi pellettikonferenssilla, sekä nuorten tutkijoiden konferenssilla. Pellettimarkkinoista olivat puhumassa mm. Gilles Gauthier Bioenergy Europesta ja Maria Michela Morese Global Bioenergy Partnershipistä. Sektorin edustajat eivät pelänneet nostaa esille alaa koskettavaa ilmanlaatukysymystä pellettien polttoainekäytössä. Pääpaino puheenvuoroissa oli kuitenkin markkinatilanteen kuvauksessa ja alan kehityksen ja edistämisen toimissa.

”Bioenergia on ainut uusiutuvan energian lähde, joka voi tuottaa sähköä, lämpöä ja liikenteen polttoainetta.”

Maria Michela Morese korosti bioenergian roolia tulevaisuudessa. Bioenergia on ainut uusiutuvan energian lähde, joka voi tuottaa sähköä, lämpöä ja liikenteen polttoainetta. Sen käytössä tulee kuitenkin huomioida kestävyys, sillä esimerkiksi Paraguayssa vain n. 10% metsien käytöstä bioenergian lähteenä on kestävää. Moresen edustama organisaatio on julkistanut 24 indikaattoria, joilla voi arvioida ja monitoroida bioenergian kestävyyttä. Raportti ja indikaattorit ovat julkisesti saatavilla täällä.

”Politiikassa bioenergia ei kuitenkaan ole riittävän näkyvää, sillä bioenergian käyttö on keskittynyt kaupunkien ulkopuolelle.”

Gilles Gauthier nosti esille markkinoiden kasvamiseen liittyvän kriittisen asian. Polttoaineen saatavuus on varmistettava, jotta tilanne ei ehdi kumuloitua siihen, ettei ole polttoainetta saatavilla. Gauthierin ehdotuksia varmistustoimenpiteille olivat mm. polttoaineen tarpeen ennakoinnin kehittäminen sekä lainsäädännöllisesti kansallisen polttoainereservin muodostaminen.

Kansallisten lainsäädäntöjen vaatimukset vaikeuttavat kansainvälisen kaupan käymistä ja siten investointeja kapasiteetin lisäämiseen. Ohjaus toimiin tulisi tulla EU:n tasolta, jotta voidaan varmistaa EU:n sisämarkkinat ja siten polttoaineen saatavuus valtioissa, joilla oma tuotanto ei vastaa kysyntää. Politiikassa bioenergia ei kuitenkaan ole riittävän näkyvää, sillä bioenergian käyttö on keskittynyt kaupunkien ulkopuolelle. Tähän viitattiin paneelikeskustelussa, jossa mm. tuotiin esille, että EU:n keskeinen päätöksenteko on sijoittunut Brysseliin.

”Pellettejä verrattiin lähiruokaan, sillä energian raaka-aineeseen ja sen tuotantotapaan on mahdollista vaikuttaa ja tutustua.”

Paneelikeskustelussa painotettiin, että alan tulee panostaa kuluttajamarkkinointiin. Pellettejä verrattiin lähiruokaan, sillä energian raaka-aineeseen ja sen tuotantotapaan on mahdollista vaikuttaa ja tutustua.

Poliittisista keinoista ympäristöystävällisemmän energiantuotannon tukemiseen keskusteltiin paneelissa. Tähän liittyen yleisölle esitettiin kysymys. Lähes puolet oli sitä mieltä, että fossiilisten polttoaineiden verotusta tulisi korottaa. Muita vaihtoehtoja poliittisiksi toimiksi olivat fossiilisia polttoaineita käyttävien lämmitysjärjestelmien kieltäminen (18%), taloudellinen tuki teknologiainnovaatioille (24%), viestintä (12%) ja joku muu (2%).

Pellettien käyttö lämmönlähteenä on kasvanut entisestään. Euroopan suurimpia pellettien kuluttajia ovat Italia, Tanska, Saksa, Ranska ja Ruotsi. Suomi sijoittuu keskikastiin.

Konferenssin toisen päivän kuulumiset ovat luettavissa seuraavassa blogitekstissä loppuviikon aikana.

 

Teksti ja kuvat:

Aino Pelto-Huikko, Meri Olenius

Hiilijalanjälkeä luvataan pienentää pyöräilemällä ja kierrättämällä.

Autoilun vähentäminen, jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat helppoja tapoja, joilla jokainen meistä voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Järjestimme ihmisille kyselyn, jossa tehtiin lupauksia oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Noin kolmannes voisi jättää auton talliin ja käyttää kulkemiseen sijaan julkista liikennettä, polkupyörää tai omia jalkojaan. Lupauksista jätteiden lajittelu ja kierrätys oli toiseksi yleisin hiilijalanjälkeä pienentävä teko. Asumiseen liittyviä lupauksia olivat vedenkäytön vähentäminen sekä huoneen lämpötilan alentaminen. Lämpöpumppua ja aurinkosähköä luvattiin käyttää muutaman kodin lämmityksessä ja kertoi joku suunnitelleensa öljylämmityksen vaihtamista vesi-ilmalämpöpumppuun.

Lupaukset, yhteensä 55 kappaletta, tehtiin lokakuun loppupuolella järjestetyillä Paras Koti -messuilla Porin Karhuhallissa. Rakentamisen ja sisustamisen lisäksi messuilla oli esillä muun muassa energia- ja ympäristöasiat. Vähä0-hanke oli yhdessä Porin kaupungin Circwaste-hankkeen sekä jäteneuvonnan kanssa kertomassa rakentamisen hiilijalanjäljestä, uusiutuvasta energiasta, kierrätyksestä sekä jätteiden lajittelustakin.

Messupiste valmiina Paras koti -messujen vierailijoille.

 

Teksti ja Kuvat: Sanna Lindgren

FORSSAN FRUSH

Kiertotalous on yksi tämän hetken trendeistä melkein joka sektorilla. Tämän sai hyvin huomata Forssassa olleessa FRUSH-Kiertotalouden kasvuyritys- ja start up -tapahtumassa 19.–20.9.2018.

Tapahtuma kokosi Forssaan useita satoja asiasta kiinnostuneita vieraita. Puheenvuoroissa esiteltiin eri alojen uusia innovaatioita kiertotalouteen liittyen. Yksi mielenkiintoinen case oli esimerkiksi Raksanouto-palvelu. Tässä haetaan työmaalla ylijääneet käyttökelpoiset materiaalit pois ja kierrätetään ne edelleen Rakennusoutlet.com -palvelussa.

Tapahtuman aikana kuulimme myös europarlaamentikko Sirpa Pietikäisen mietteitä kiertotaloudesta. Mieleenpainuva slogan hänen puheestaan oli ”Ei auta, jos kävelee nopeammin, mutta väärään suuntaan”. Toinen tärkeä ajatus, jonka Pietikäinen otti esille, oli palvelullistaminen. Ts. vasta sitten kiertotalouden sovellukset ovat kannattavia, kun ne saadaan muutettua palveluiksi, joiden kautta tehdään bisnestä. Tässä olisi mietittävää vielä meille rakennus- ja LVI-alallekin. Millä keinoin saamme muokattua vähähiilisyyden bisnekseksi, jolla rakennusurakoitsija säästää selvää rahaa?


Kuva 1. Vähä0-hankkeen ständi FRUSH:ssa. Asuntomessukohteisiin tehdyt hiilijalanjälkilaskelmat ja energiasimuloinnit herättivät paljon mielenkiintoa. Useampi tapahtuman vieras kyseli vinkkejä, miten voisi itse tehdä vastaavia selvityksiä. Myös siitä saatiin positiivista palautetta, että insinööriopiskelijat on otettu mukaan laskelmien tekemiseen ja tällä tavoin saadaan levitettyä tietoa eteenpäin.

Teksti: Mari Kujala
Otsikkokuva: Katja Pouta HAMK
Kuva 1: Sanna Lindgren

Nykyajan lapsille kierrätys on arkipäivää

Porin vihertietokeskuksessa voi tutustua kompostointiin ja saada tietoa jätteiden lajittelusta sekä kierrätyksestä. Vihertietokeskuksella järjestetään myös teemapäiviä näiden asioiden tiimoilta. Otimme vierailulle mukaan 7-vuotiaan Helmin. Helmille kierrätys ja lajittelu oli jo tuttua, sillä ekaluokkalainen on kuullut koulussa paljon aiheesta ja kotonakin jätteet lajitellaan. Kyselimme Helmiltä hänen ajatuksiaan kierrätyksestä. Hän kertoi, miten kierrätys on hänen mielestään todella tärkeää, koska luontoa ei saa roskata ja kaikki, mikä voidaan, pitää käyttää uudelleen. Helmi mielsi lajittelun vaivattomaksi, jokapäiväiseen elämään kuuluvaksi. Paikalla oli järjestetty lapsille lajittelutehtävä. Tehtävä sujui seitsemänvuotiaalta helposti. Roskat sujahtivat nopeasti oikeisiin ämpäreihin, hankalinta oli selvittää, mitä kussakin ämpärissä luki. On hienoa huomata, miten lapset mieltävät lajittelun ja kierrätyksen normaaliksi, arkeen kuuluvaksi asiaksi. Hyvä, että lapsia ohjataan myös koulussa ympäristöasioihin ja kerrotaan näiden asioiden tärkeydestä.

Ekaluokkalainenkin hallitsee lajittelun salat. Vihertietokeskuksen lajittelutehtävä kompostointipäivänä testasi lasten lajittelutaidot.

Kaatopaikalle päätyvä jäte on hukattua materiaalia ja energiaa. Kierrätys mahdollistaa jätteen tehokkaan hyötykäytön

Kierrätystoiminnassa jäteperäistä raaka-ainetta käytetään tuotteiden tai materiaalien valmistuksessa uuden raaka-aineen sijaan. Kierrätysmateriaali kuluttaa neitseelliseen luonnonvaraan verrattuna yleensä vähemmän energiaa ja vähentää siten myös kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi alumiinin sekundäärituotannossa energiankulutus pienenee noin 90 prosentilla alumiinin primäärituotantoon verrattuna. Kierrätys myös vähentää uusien luonnonvarojen käyttöä, jolloin luonnonvarat voidaan jättää tuleville sukupolville tai käyttää muuhun tarkoitukseen

Hyvä organisointi ja kierrätyspisteen läheisyys helpottaa jätteiden lajittelua

Jätteiden lajittelua on helppo toteuttaa varsinkin kerrostalo- ja rivitaloalueilla, sillä jätelaki velvoittaa jätteiden lajitteluun taloyhtiössä.  Kotiin on hyvä hankkia erilaisille jätteille omat keräysastiansa, josta ne on hyvä toimittaa taloyhtiön kierrätyspisteelle. Hyvän lajittelun ja kierrätyksen onnistuminen helposti vaatii hieman organisointia kotona. Yleensä taloyhtiöstä löytyvät jäteastiat energiajätteelle, sekajätteelle, biojätteelle, paperille ja kartongille. Jos lasin- ja metallinkierrätysastiat puuttuvat, jätteet voi viedä yleiseen kierrätyspisteeseen. Taloyhtiöiden kannattaa suosia kierrätystä myös taloudellisesta näkökulmasta, sillä sekajätteestä joutuu maksamaan kovimman hinnan.

Pientalojen asukkaiden kannattaa myös lajitella paperit ja pahvit, lasijätteen ja metallin erilleen sekajätteestä, ja viedä ne hyötyjätepisteelle. Hyötyjätepisteillä kerättävät lajitellut jätteet kierrätetään materiaaleina: on tärkeää säästää luonnonvaroja uusiokäyttämällä paperia, metalleja ja lasia. Monet pientaloasukkaat ovat myös hankkineet yhteisesti esimerkiksi biojätteen keräyspisteen, joka on lisännyt pientaloasukkaiden orgaanisen jätteen kierrätystä.

Kierrätystä helpottaa, kun hankkii kotiin jokaiselle jätejakeelle oman keräysastian.

 

Teksti: Sanna Lindgren ja Susa Hagner

Kuvat: Sanna Lindgren

Ilmastoystävällistä ruokaa – ainutlaatuinen puisto ja hortoilua lähiluonnossa

Asuntomessujen yhteyteen on rakennettu ainutlaatuinen ruokapuisto. Ruokapuiston idea lähti alun perin kansalaisaloitteesta. Puisto sijaitsee Hevosluodossa, siirtolapuutarhan läheisyydessä. Ajatuksena on, että ruokapuisto on kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä. Puistoon on istutettu muun muassa hedelmäpuita, marjapensaita ja erilaisia hyötykasveja. Lähtökohtina ovat kaupunkiviljely, lähiruoka ja yhteisöllisyys. Kaupunkilaiset saavat käydä hakemassa ruokatarpeita puistosta, mutta vain omaan käyttöön, jotta antimia riittää mahdollisimman monelle.

Puisto perustuu permakulttuuriin, mikä tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen, ja ympäristön kuluttamisen sijaan se rikastuttaa lähiympäristön monimuotoisuutta. Ruokapuisto on ainutlaatuinen, sillä se on yksi ensimmäisistä Suomesta. Ulkomailla vastaavanlainen löytyy muun muassa Yhdysvalloista, Seattlesta.

Ruokapuistossa kasvaa monenlaisia kasveja, marjoja ja hedelmäpuita.

Luonnosta saa villiä ravintoa

Ruokaa meillä on toki metsät pullollaan. Loppukesästä metsä on täynnä marjoja ja syksyllä sieniä, mutta kuinka monelle tulee mieleen hortoilla luonnossa ja hyödyntää villivihanneksia? Luonnossa villinä kasvaneet vihannekset ovat todellista superruokaa, täynnä vitamiineja ja hivenaineita oleva ruoka on todellista lähiruokaa, eikä hiilijalanjälki kasva syödessä. Korvaamalla neljäsosan ruoantarpeestasi kasvukaudella (4 kk) itse kasvatetulla ja kerätyllä ruoalla voit vähentää päästöjäsi noin 150 kg CO2-ekv. vuodessa.

Villivihanneksia löytyy joka puolelta ympäriltämme, metsistä ja niityiltä. Villivihanneksia kerätessä pitää kuitenkin huomioida muutama seikka. Keräyspaikan pitää olla riittävän kaukana autoteistä, eikä ojanpientareilta välttämättä kannata kerätä. On hyvä myös oppia tunnistamaan kasvit kunnolla, jotta on varma, mitä kerää: monet hyödynnettävät ja myrkylliset kasvit voivat olla ulkonäöltään kovin samanlaisia. Hortoilureissulle on hyvä ottaa mukaan, lainata vaikka kirjastosta, aiheeseen sopiva kirja, ja siltikin poimia vain aivan varmasti tunnistamiaan kasveja.

Hyvässä kirjassa on paljon havainnollistavia kuvia ja neuvoja siihen, millä tapaa villivihanneksia voi käyttää.

Hyvässä kirjassa on paljon havainnollistavia kuvia ja neuvoja siihen, millä tapaa villivihanneksia voi käyttää.

Luonnonantimia voi hyödyntää monella tapaa

Villivihanneksia voi hyödyntää monella tapaa. Luonnostamme löytyy paljon hyviä ruokakasveja, myös lääkinnällisiin tarkoitukseen soveltuvia kasveja on useita. Kasvista riippuen, ne voidaan käyttää joko tuoreena tai tehdä kuivatuista kasveista esimerkiksi teetä. Hiostus eli fermentointi on myös yksi keino saada kasvista hyödylliset ainesosat käyttöön. Salaattiin kasvit kannattaa käyttää tuoreena, eikä niitä tarvitse välttämättä huuhdella, sillä niiden pinnalla on siitepölyä, joka on itsessään hyvin ravinnepitoista.

Villivihanneksista valmistuu monenlaisia herkkuja

Mitä sitten kannattaa kerätä luonnosta? Hyvän salaatin voi tehdä esimerkiksi maitohorsman, voikukan-, apilan-, vadelman-, mustaviinimarjan- sekä koiranputken lehdistä. Siankärsämön lehdet sopivat erinomaisen hyvin tomaatin kaveriksi. Saksankirvelin siemenistä saa hyvää makua moneen ruokaan tai teehen, sillä sen siementen maku muistuttaa aniksen makua. Nokkonen on todella rautapitoinen ja ravintorikas kasvi. Kotona nokkosten päälle kannattaa kaataa kiehuvaa vettä, jolloin ne antavat periksi, eivätkä aiheuta enää polttavaa tunnetta. Tämän jälkeen nokkosesta voi valmistaa esimerkiksi keittoa, pestoa tai vaikka suolaisen piirakan. Keväällä kannattaa kerätä kuusenkerkkiä, niistä saa erinomaisen lisukkeen salaattiin, kun sekoittaa ne itsetehtyyn majoneesiin. Kuusenkerkistä voi myös tehdä siirappia ja nauttia talvella flunssalääkkeenä. On hyvä muistaa, että kuusenkerkkien ja muiden puuvartisten kasvien antimien kerääminen vaatii metsänomistajan luvan.

Tässäkin mäessä on monenlaista, ravinnepitoista, syötävää vaikka salaattiin

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

 

Jälki kasvaa syödessä

Kulutuksemme ympäristövaikutuksista ruoalla on keskeinen asema. Runsas kolmasosa kaikista kuluttajan aiheuttamista ympäristövaikutuksista tulee ruoan kautta. Ruuankin kohdalla pitää ottaa huomioon koko tuotannon elinkaari, esimerkiksi lannoituksen aiheuttama maaperän typpioksiduulipäästö, joka on voimakas kasvihuonekaasu, ja eläinten rehuna käytettyjen kasvien viljely ja käsittely.

Kuluttajina voimme vaikuttaa monella helpolla tavalla omaan ruoasta syntyvään hiilijalanjälkeemme. Tärkeää olisi kiinnittää huomiota ravinnon laatuun ja ravinnerikkauteen sekä suosia lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Ruokaostoksilla kannattaisi suosia suomalaista ja ravitsemuksen kannalta turhat elintarvikkeet kuten makeiset, virvoitusjuomat ja perunalastut tulisi jättää kaupan hyllyyn. Yhden perunalastukilon valmistaminen voi aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä jopa kaksikymmenkertaisesti verrattuna raakaperunoiden aiheuttamiin päästöihin. Lähituotteita voi hankkia muualtakin kuin ruokakaupoista. Hyvä vaihtoehto on esimerkiksi Facebookin Reko-ruokaringit. Monet tilat myyvät myös suoraan kuluttajalle esimerkiksi kananmunia ja vihanneksia. Luomun suosiminen vähentää ruoan hiilijalanjälkeä. Eräiden arvioiden mukaan luomuviljely vähentää kasvihuonekaasupäästöjä maaperään sitoutuvan hiilen – eli humuksen – määrän kasvaessa.

Vihannekset, marjat sekä peruna ovat vähiten ilmastoa kuormittavia, joten kasvisten syöminen on ekoteko.

Tee itse – suosi kasviksia ja lähiruokaa.

Ilmaston kannalta broilerin liha on vähiten kuormittavaa 4kg CO2-ekv/kg, seuraavaksi tulee sianliha 5kg CO2-ekv/kg. Naudanlihan ilmastovaikutukset ovat kolminkertaiset verrattuna sianlihaan. Yllättäen myös juusto tuottaa hiilidioksidipäästöjä, lähes yhtä paljon kuin naudanliha, 13 kg CO2-ekv/kg. Kalan ystävän kannattaa suosia kotimaisia kaloja. Tuotteen aiheuttamat päästöt ilmaistaan yleensä hiilidioksidiekvivalenttina (CO2-ekv), joka huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut kasvihuonekaasupäästöt. Päästöt yhteismitallistetaan eli muunnetaan ekvivalenttiseksi hiilidioksidiksi lämmityspotentiaalikertoimen avulla.

Vihannekset, marjat sekä peruna ovat vähiten ilmastoa kuormittavia, joten kasvisten syöminen on ekoteko. Riisi kannattaa vaihtaa perunaan, sillä perunan päästöt ovat lähes olemattomat verrattuna riisiin. Suomalaisten kasvisten suosiminen ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen asia. Talvikautena suomalaiset kasvikset tuotetaan kasvihuoneessa, mikä nostaa esimerkiksi tomaatin hiilijalanjäljen 5-7 kiloon tomaattikiloa kohden. Vertailuna Espanjasta tuodun tomaatin, jonka hiilijalanjälki on vain noin puoli kiloa/ tomaattikilo. Espanjalainen tomaatti ei silti välttämättä ole hyvä vaihtoehto, sillä sen viljelyssä käytetään runsaasti vettä ja torjunta-aineita.

Yksi tärkeimmistä keinoista välttää päästöjä on ruuan hävikin minimoiminen. Suomalainen heittää ruokaa roskiin vuodessa noin 70 kiloa. Vähentämiseen hyviä keinoja on esimerkiksi ostosten ennalta suunnittelu ja ostaminen vain tarpeeseen. Ruoka kannattaa valmistaa itse ja eineksiä sekä turhia pakkauksia tulisi välttää. Kotitekoinen kinkkujuustoleipä synnyttää keskimäärin puolet vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vastaava valmisleipä. Suurin ero leipien välillä syntyy valmisleipien valmistukseen, pakkaamiseen ja kylmäsäilytykseen tarvittavasta energiasta.

Kuljetukset ja ostosmatkat tuottavat osansa ruoantuotantoketjun päästöistä. Eli tänään on hyvä päivä polkaista lähikauppaan ostamaan lähellä tuotettua ruokaa!

Pyöräilijän hiilidioksidipäästöt ovat reilusti alhaisemmat kuin autoilijan tai bussilla matkustavan.

Teksti: Susa Hagner ja Sanna Lindgren

Kuvat: Sanna Lindgren

Lähteet:

Ilmasto-opas www-sivut. Viitattu 7.5.2018. http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html

Tyryn koulun www-sivut. Viitattu 7.5.2018. https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/yhteinen_ymparisto/ky/ry

Ilmastoihminen tekee omat voileivät 2018. Tiede-lehti 3/2018.

Kuljetukset vaikuttavat rakentamisen hiilijalanjälkeen

Rakentamisessa, kuten kaikessa tuotannossa, ovat toimivat kuljetukset keskeisessä asemassa. Niillä on vaikutusta suoraan ja välillisesti rakennuksen ympäristökuormitukseen. Tuotteen jakelu lisää lähes aina sen ympäristövaikutuksia.

Kuljetusten kokonaiskilometrimäärällä on suora vaikutus päästöihin. Mitä lähempänä eri logistiikkakeskuksia rakennettava kohde sijaitsee, sitä vähemmän kuljetuksiin kuluu energiaa. Tiivis kaupunkirakenne toimivine ja olemassa olevine liikenneväylineen on energiatehokasta.  Rakennusvaiheessa tarvikkeiden oikea-aikainen toimitus on välttämätöntä. Rakennustyömaalla ei juurikaan ole mahdollista varastoida tuotteita pitkiksi ajoiksi, joten logistiikan on toimittava hyvin koko tuotantoprosessin ajan. Samalla saadaan minimoitua työmaalla varastoitavien materiaalien turmeltumista. Kuljetusten yhdistämistä voi hyödyntää silloin kun se sopii tuotantoon. Materiaalivirtojen hallintaan liittyvät myös jälleenmyyjien ja toimittajien valinta. Varastointi ja jakelustrategiat voivat vaihdella yrityksissä. Välimatkat rakennustuotteen tuotantopaikan, ostopaikan ja käyttöpaikan välillä ratkaisevat jakelusta aiheutuvat ympäristöhaitat. Joskus   tuotteen kuljetus kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin itse tuotteen valmistus.

Rakentamisessa tarvikkeiden oikea-aikaiset toimitukset ovat avainasemassa. (Asuntomessujen Rtv-talo )

Välituotteet tehostavat rakentamista

Rakentamisessa on mahdollista, jopa yleistä, erilaisten välituotteiden tekeminen erillään varsinaisesta kohteesta.  Esimerkiksi tilaelementtit voivat sisältää valmiin talotekniikan ja runkorakenteet, jotka sitten yhdistetään muuhun rakennukseen.  Tämä on osa tuotesuunnittelua ja tehostaa tuotantoa ja vähentää pienten erien kuljetustarpeita työmaalle. Samalla tuotteiden laatu paranee, kun osat saadaan valmistaa tehtaan sisätiloissa säältä suojassa. Usein myös materiaalihukka vähenee. Toisaalta, valmiiden tuotteiden suojaaminen kuljetusvaurioilta vaatii parempaa pakkaamista ja kasvattaa tätä kautta jätteiden määrää. Pakkausmateriaalien kierrätys tulisi myös rakentamisessa tehdä mahdollisimman helpoksi.

Pientalojen kattojen runkorakenteet tehdään hyvin pitkälle ennakkoon talotehtailla tai niihin erikoistuneissa yrityksissä. (Luoto)

” Kestävään ja pitkään käyttöikään panostaminen vähentää kuljetusten määrää.”

Kestävään ja pitkään käyttöikään panostaminen vähentää kuljetusten määrää. Huomioida tulee myös ns. paluukuljetusten optimointi, esimerkiksi käytöstä poistetut tuotteet ja pakkaustarvikkeet. Eri materiaalien kierrätyslogistiikka tulisi toimia energiatehokkaasti ja järkevästi. Pidemmässä tarkastelussa kaikki rakennukseen tuotu materiaali ja energia poistuu sieltä jätteinä tai päästöinä. Mitä enemmän materiaalia pystytään aidosti kierrättämään, sitä vähemmän syntyy myös kasvihuonepäästöjä.

Toimiva jätteidenkuljetus ja -kierrätys on olennainen osa rakentamista. Asuntomessut 2018

Uusien asuinalueiden perustaminen merkitsee myös muun infrastruktuurin rakentamista. Tieverkon laajeneminen kasvattaa liikennemääriä henkilö- ja tavaraliikenteessä. Olemassa olevien alueiden tehokkaampi käyttö tai alueilla olevan tieverkon parantaminen ovat usein parempia vaihtoehtoja päästöjen kannalta. Maa-ainesten siirrot lisäävät kuljetusten määrää. Esimerkiksi rakennuspaikan laadulla on suuri merkitys siihen kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy.

Kuljetuksissa, niin kuin muissakin toiminnoissa jossa käytetään paljon energiaa, tulisi energiaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Suunnittelu, ennakointi, tietojen hallinta, kaluston kehitys ja tuotantotapojen muutokset ovat avainasemassa tehokkuuden parantamisessa. Joidenkin tuotteiden suorat toimitukset, verrattuna välivaraston kautta tuleviin, on todettu olevan selvästi vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavaa. Esimerkiksi maa-aineksia joudutaan usein varastoimaan ennen varsinaista käyttöä.

Teksti ja kuvat: Jaakko Aaltonen

Lähteet:

Lähteenoja, S. & Lettenmeier, M. & Saari, A. 2006. Liikenne MIPS Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutus. Helsinki. Viitattu 28.5.2018. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40631/SY_820.pdf?sequence=1