Karjarannan historiaa – tehdasalueen tilalla nyt moderni asuinalue

Porin superkesä on ohi, asuntomessut taputeltu ja talojen asukkaat saavat aloittaa tavallisen arjen Kokemäenjoen rannan kupeessa, Karjarannassa. Karjaranta on ollut nopeasti uudistuva alue Porissa, mutta on siellä ollut ennenkin monenlaista toimintaa. Asuntomessuvieraatkin saivat kokea alueen historiaa, kun yksi kohteista oli kunnostettu Shellin asuin- ja autovajarakennus, jonka historia ulottuu vuoteen 1937.

Kaikki porilaiset tuntevat Karjarannan ja useat myös sen historiaa. Sadan vuoden aikana siellä on ehtinyt tapahtumaan monenlaista. Hätilän asuinaluetta lukuun ottamatta, alue on ollut lähinnä pienten ja vähän suurempienkin yritysten käytössä. Historian aikana siellä on toiminut yli 200 yritystä. Karjarannasta voikin sanoa, että ”Kaikki sen tuntevat, mutta harva sieltä on kotoisin. Jatkossa asia muuttuu. Vaikka osa alueen rakennuksista on säilynyt, on iso osa purettu pois, uusien asuinrakennusten tieltä.

Kalanmyyntiä Karjarannassa
Karjarannan makasiinit
Makasiinien alue nykyään

Laidunmaalle syntynyt monenlaista toimintaa.

Tänä kesänä Karjaranta tulee tutuksi myös monelle Porin ulkopuolella asuvalle asuntomessuvierailijalle. Porin asuntomessujen aluehan sijaitsee Karjarannan ytimessä, vanhalla tehdasalueella.

Ennen teollistumista ja yritysten ilmaantumista Karjarannalle, alue on lähinnä toiminut Karjojen laidunmaana. Karjanomistajat ovat asuneet keskustan alueella, josta on ollut helppo viedä karja laiduntamaan joenrannan vehreälle alueelle. Alueelle perustettiin ensimmäinen ”lahti” teuraskarjalle, koska karjan teurastamisen määräykset tiukentuivat ja tarvittiin tilat, jotta lainsäädäntöä voitiin noudattaa. Paikalle tuli myöhemmin teurastuslaitos. Osuusteurastamon toiminta loppui vuonna 1993.

Nykyisen Puurilan lasiliikkeen rakennuksessa toimi meijeri 1900-luvun alusta lähtien.  Vuonna 1916 Puurilan taloon rakennettiin toinen kerros ja meijeri muutti pois tiloista muutaman vuoden kuluttua. Itse Puurilan lasiliikkeen talo on edelleen pystyssä Karjarannan alueen itäpäässä.

1900-luvun aikana alueella on toiminut muun muassa sahoja, makkaratehdas, satakunnan karjakeskus, huonekalutehdas sekä Jakobsonin konepaja ja Porin puuteollisuus oy. 1900-luvun puolen välin jälkeen alueella toimi ainakin kalavarasto, kuljetusliike, putkiliike, kiviliike, sepänpaja, porin oluen varasto, radioita valmistava yritys, kaasuyritys sekä Satakunnantyön toimitalo. Lama-aika näkyi alueella varsinkin erilaisten korjaamojen, kuten esimerkiksi autokorjaamojen lisääntymisenä.

Karjarannan alueen tehtaita
Pyöreä rakennus, jonka on suunnitellut 1949 arkkitehti Toivo Jäntti, hänet tunnetaan myös toisena Olympia stadionin suunnittelijana.

Asuntomessualueella on toiminut öljysatama, valimo sekä Rauma Repolan ammattikoulu

Asuntomessualue sijaitsee Karjarannan länsipäässä. Alue toimi öljysatamana ja se kaavoitettiin 2. maailmansodan aikaan. Kaavoituksen jälkeen toiminta muuttui ja alueelle rakennettiin sementtivalimo, jonka varastoja pystytettiin juurikin asuntomessualueelle. Tämän jälkeen alueella toimi vielä Rauma Repola.  Rauma Repola perusti paikalle ammattikoulun, jossa koulutettiin levyseppähitsaajia Rauma Repolan tarpeisiin.

Rauma Repolan vanhoja tehdasrakennuksia

Karjarannasta on rakennusten lisäksi kadonnut aikojen saatossa myös katuja, itse Karjarannantienkin paikkaa on vaihdettu. Kadonneisiin kadun nimiin lukeutuvat ainakin Hevosluodontie. Hevosluoto sijaitsee nykyään joen toisella puolella.
Tämän lisäksi kadonneita katuja ovat Talvitie, joka on kulkenut nimensä mukaisesti talvella joen yli,
Öljysatamantie, joka johti öljysatamaan ja
Polsankuja, joka sekin nimenä muuttanut muotoaan Polsanluodoksi, luoto sijaitsee hevosluodon lailla joen toisella puolella ja kuvaa tiettyä aluetta.

Karjarannan historiaan mahtuu monenlaista toimintaa ja alueen yritykset ovat työllistäneet tuhansia ihmisiä. Alue kehittyy ja toiminta muuttuu kaupungin mukana. Nyt on alueen vuoro asuttaa ihmisiä ja antaa ihmisten nauttia vehreästä rantamaisemasta. Nyt asuntomessujen päättymisen jälkeen on mielenkiintoista seurata, miten Karjarannan alue tästä eteenpäin muokkautuu.

Karjarannan kaunista rantamaisemaa
Historia ja nykyaika kohtaavat vanhalla karjarannantiellä, joka on nykyiseltä nimeltään nimeltään Karjapiha. Vasemmalla uusia asuinrakennuksia ja oikealla Puurilan lasitehtaan talo.

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren ja Susa Hagner

Lähteet:

Satakunnan museo – Karjarannan historiaa -kierros 27.6.2018.

CLT-elementtejä ja isoja terasseja – vierailu Porin Kuukkarin puukerrostalossa sekä asuntomessualueella

Toukokuun puolessa välissä SAMKissa Porin kampuksella vieraili suurin osa Suomen ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan opettajista. He tutustuivat uuden kampuksemme lisäksi myös Porin tulevien asuntomessujen kohteisiin sekä Svenska Kulturfonden i Björneborg -rahaston Kuukkarin kaupunginosaan rakennuttamaan puukerrostaloon.

Kuukkarin puukerrostalo rakennustekniika opettajien tarkan katseen alla. CLT-elementeistä valmistuu kolmikerroksinen talo iäkkäille ihmisille.

Puuelementtirakentaminen haastaa rakentajat kerrostaloprojektissa

Puukerrostalon rakentamisessa on kohdattu monia haastavia tilanteita, joiden lomassa on rakentajat ovat luovineet sujuvasti. Talo on ollut Porissa puukerrostalorakentamisen pilottikohde. Monia asioita on jouduttu pohtimaan ja soveltamaan, jotta ne vastaisivat tämänhetkisiä rakennusmääräyksiä.

Esimerkiksi jos talon suunnitelmat olisivat olleet täysin valmiita rungon pystytysvaiheessa, talon elementit olisivat nousseet huiman nopeasti, jopa kuukaudessa. Nyt, kun piirustuksia on jouduttu odottelemaan muun muassa detaljikuvien vuoksi, on esimerkiksi elementtien sovitus toisiinsa ja kiinnittäminen ollut hankalampaa kuin se olisi ollut silloin, kun elementit olisi saatu koottua tauotta. Odottelu on vaikuttanut myös siihen, että materiaalia ei ole voitu tilata valmiiksi.

Esteettömiä pikkuasuntoja

Puukerrostalo oli jo kohonnut koko korkeuteensa ja taloon pystyi kurkistamaan jokaiseen kerrokseen. Sisäpuolella kaunis puupinta oli suurimmaksi osaksi jouduttu peittämään kipsilevyillä palomääräysten vuoksi, kuitenkin sitä tulee vielä näkyviin väliseinissä ja lattiassa. Puu näkyy rakennuksessa myös ulkopinnassa sekä yksityiskohdissa. Ylimmän kerroksen asuntojen hienoutena oli todella suuri huonekorkeus, joka toi pieniin huoneistoihin paljon tilan tuntua ja valoisuutta. Asuntoja kerrostaloon tulee reilu parikymmentä. Pääasiassa ne ovat yksiöitä ja kaksioita ja ne ovat tarkoitettu ikäihmisille. Asuntojen varustelu tulee olemaan laadukasta, esteettömyys on otettu hyvin huomioon.

Ylimmän kerroksen huonekorkeus on melkoinen. oviaukon yläosasta on vielä matkaa katonrajaan.
Kolmannen kerroksen aulasta avautuu näkymä alimman kerroksen avaraan aulatilaan.

Pilottikohteen innovaatioita.

Kerrostalon hieman erilainen lämmitysratkaisu herätti kiinnostusta. Kerrostalon lämmitys hoidetaan lattialle asennettavien puhallinkonvektoreiden avulla, jotka viilentävät tai lämmittävät huoneilman tarpeen mukaan. Puurakenteisiin on sijoitettu kosteusantureita, joilla valvotaan niin rakennus- kuin käytönaikaista kosteutta puurakenteissa.

Talo oli aiemmin katettu massiivisella sääsuojalla, jota emme harmiksemme ehtineet näkemään, koska se oli pari viikkoa aiemmin purettu pois. Nyt suojasta oli muistona vain useat telinekasat kerrostalon edustalla. Myös tässä kohtaa puukerrostalo on ollut pilottikohde, sillä sääsuojan pystyttäminen noin suureen kohteeseen ei ollut ollenkaan rutiinihomma.

Puukerrostalon massiivisesta sääsuojasta muistuttavat enää pihalla olevat telineiden osat.
Puhallinkonvektori odottaa asennusta kolmannen kerroksen huoneistossa

Mustavalkoinen, mutta värikäs messualue

Asuntomessualueella meitä opasti Porin asuntomessujen projektipäällikkö Kari-Matti Haapala. Pääsimme kiertämään messualueelle ja tutustumaan sen ympäristöön. Alueella on asuinkohteiden lisäksi tiedepäiväkoti ja iäkkäiden palvelutalo, virkistysalueita sekä lapsille leikkipuisto.

Asuntomessualueella sijaitseva tiedepäiväkoti Välke sekä leikkipaikka lapsille.

Messualueella kiinnittää nopeasti kiinnittää huomioon siihen, että lähes jokaisella tontilla on jonkinlainen terassi. Tontit ovat pieniä, mutta terasseilla pihan neliöt on saatu helppohoitoiseksi, viihtyisäksi ulkoilutilaksi. Terasseista on myös haluttu tehdä ”olohuoneen jatke” pienempiin asuntoihin.  Eräässä kohteessa asukkaiden ajatus oli yhdistää koti ja mökki samaan rakennukseen. On mielenkiintoista nähdä, miten ajatus käytännössä toteutuu.

Muutamissa kohteissa piha-aluetta on tuskin lainkaan, kun itse asuinrakennus vei lähes koko tontin pinta-alan. Toisissa taas terassi oli suurempi kuin huoneistoala koko päärakennuksessa.

Värimaailma taloissa on varsin homogeeninen. Suurin osa rakennuksista on valkoisia, vaikka värin olisi voinut valita lähes vapaasti. Olisi voinut maalata talon vaikka vaaleanpunaiseksi. Muutama musta talo sentään seisoi valkoisten välissä.

 

 

 

 

 

 

 

Mustaa, valkoista ja paljon terasseja.

Aistiesteettömyyttä ja Apulantaa 

Eräs mielenkiintoinen kohde on Talo Haltiatar, jonka ulkoverhoilu on todella kaunis: elävään, lämpimään puupaneelipintaan on yhdistetty viileää, mustaa tiiltä. Rakennuksen esikuvana on toiminut luontokeskus Nuuksion kansallispuistossa sijaitseva Haltia. Kohteessa on myös toteutettu aistiesteetön sisustus.

Talo Haltiattaren kaunis ulkopinta.

Tämän kohteen vieressä on Kodin Terra -talo by Prisma, jonka sisustuksen ovat suunnitelleet Apulanta-yhtyeen Sipe Santapukki sekä Toni Wirtanen. Kohteessa oli eteläseinän ikkunoissa kaihtimet, joiden avulla tila saadaan varjostettua ja viilennettyä kuumimpina kesäpäivinä. Vastaavanlaisia kaihtimia en muissa asuntomessun kohteissa nähnyt.

Nelihenkisen perheen koti, joka on Apulanta yhtyeen sisustama. Eteläseinän ikkunoihin asennettu suuret kaihtimet.

Niittäjänsillalta ruokapuistoon – kaupunkialueellakin voi nauttia luonnon läheisyydestä.

Asuntomessualue on kaavoitettu hyvin tiiviiksi, mutta vastapainoksi alueella on pyritty panostamaan yhteisiin ulkoilutiloihin. Alueella on rakennettuja puistoja niin oleskeluun kuin lasten leikkiä varten. Joen yli rakennetaan silta, jonka kautta alueelta pääsee suoraan kauniille luotojen alueelle, jossa luontoa ja ulkoilumaastoa riittää. Niittäjänsillaksi nimetty silta johtaa siirtolapuutarha-alueen rantaan ja ruokapuistoon. Ruokapuisto on kaikille avoin hyötykasvien aarreaitta, josta voi napata vaikka raparperia piirakkaan varten. Ympäristöystävän näkökulmasta kiinnostavaa on mahdollisuus toimittaa rakennusjätteet asuntomessualueen sisällä toimivaan kierrätyspisteeseen. Asuntomessuorganisaatio haluaa mahdollistaa alueelle rakentaville helpon tavan kierrättää rakennusjätteet, jotta he voisivat keskittyä itse rakennusprojektiin.

Messualue sijaitsee kokemäenjoen varrella. Joen yli pääsee kauniille luotojen alueelle.
Messualueen kierrätyspiste

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

WinNovan tähti, 360-asteen näkymät rakennusvaiheessa 7.6.2018

Käy pyörähtämässä asuntomessuilla WinNovan tähden rakennustyömaalla. Voit katsella eri suuntiin ja liikkua painamalla kuvassa näkyviä nuolia.

Asuntomessuilta kuulumisia: kalusteet, maalämpö, ryömintätila

Vähä0-hankkeessa seurataan muutaman Asuntomessukohteen rakentumista kevään 2018 aikana. Kyseessä on hankkeen pilottikohteet. Pilottikohteisiin tehdään myös hiilijalanjälkilaskelmia ja energiasimulointeja. Näitä esitellään tarkemmin Asuntomessujen aikana hankkeen esittelypisteessä ja tulevissa blogikirjoituksissa. Alla tilannekatsaus pilottikohteistamme huhtikuun lopussa.

Viikilässä rakennustyöt ovat pitkällä ja pihatöiden loppusilaus edessä.  Talossa on tuulettuva alapohja, jossa alapohjan alle jää ryömintätila. Taloteknisten asennusten muutostöihin päästään käsiksi huoltoluukun kautta, eivätkä mahdolliset korjaustoimenpiteet vaadi alapohjan aukaisemista.

Lisätietoa betonirakenteisista ryömintätiloista: http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kunnossapito-ja-korjaaminen/Maanvastaiset-rakenteet/Betoninen-alapohja

RTV-talon kalusteet odottavat asennusta. Tehtaalla esivalmistellut tuotteet nopeuttavat kalusteasennuksia kohteissa.

Saunaosasto valmistuu RTV-talon yläkertaan. Hyvä ilmanvaihto, huolellinen kosteustekninen eristäminen ja veden poistuminen lattiaviemäreihin ovat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä rakennuksen hyvään ja terveelliseen sisäilmastoon.

Lisätietoja: http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kosteusvauriot/Kosteustekninen-toiminta/Kosteuden-siirtyminen

Maalämpökaivon porausta Villa Edlan pihaan.

Maalämpöjärjestelmät ovat uusissa pienrakennuskohteissa suosittuja lämmöntuottotapoja. Lämpöpumpun kompressorin avulla maaperästä saatu uusiutuva lämpöenergia puristetaan kuumemmaksi ja siirretään lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Lämpöä voidaan kerätä maaperästä laajalle levitetystä putkistosta tai peruskallioon ulottuvasta lämmönkeruukaivosta. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää myös vesistön lämpöenergian hyödyntämisessä. Maalämpöjärjestelmät mahdollistavat myös rakennuksen viilennyksen kesäaikana.

Paras hyötysuhde maalämmöllä saadaan, kun lämmönjakeluun kiinteistössä käytetään suhteellisen alhaista menoveden lämpötilaa. Esimerkiksi vesikiertoisen lattialämmityksen menovesi on tavallisesti 25–35 °C.

Lisäinformaatiota esimerkiksi: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta

Keittiökalusteet paikoilleen, keittiösaareke kuntoon ja Villa Edlassa tulee valmista isoimmassa tilassa.

Teksti ja kuvat Jaakko Aaltonen

 

 

Asuntomessukohteiden kuvia 15.3.2018 eli reilu 3 kk ennen messujen aukeamista

Vähä0-hankkeessa seurataan muutaman Asuntomessukohteen rakentumista kevään 2018 aikana. Kyseessä on hankkeen pilottikohteet. Pilottikohteisiin tehdään myös hiilijalanjälkilaskelmia ja energiasimulointeja. Näitä esitellään tarkemmin Asuntomessujen aikana hankkeen esittelypisteessä ja tulevissa blogikirjoituksissa.


WinNovan Tähden saunarakennus


WinNovan Tähdessä lämpöä tuotetaan mm. ilmavesilämpöpumpulla ja varaavalla uunilla.


Aurinko lämmittää Villa Edlan olohuonetta maaliskuisena iltapäivänä.


Rtv-talon ulkopinta odottaa vielä kevään etenemistä.


Sisällä Rtv-talossa seinä ja kattopinnat alkavat valmistua. Saunassa on puupintaa.


Luodon sisäänkäynti rakentuu talon päätyyn.


Luodon olohuone ja terassi rakenteilla.


Viikilän päärakennuksen julkisivut ovat jo valmiit.

Kuvat ja teksti: Jaakko Aaltonen

Erilaisia seinärakenteita Porin Asuntomessuilla

Seuraavassa on kuvattuna erilaisia seinärakenteita Porin ensi kesän Asuntomessuilta. Esiteltävät kohteet ovat Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa eli Vähä0-hankkeen pilottikohteita. Ko. kohteiden rakentamista seuraamme tulevissakin blogikirjoituksissa.


Passiivikivitalo Villa Edla.  Passiivikivitalo on rakennettu isoista harkoista, jotka toimivat ensin valumuottina betonirungolle ja sen jälkeen lämmöneristeenä molemmin puolin runkoa.


Rtv-talo on rakennettu Lammi-kivistä. Harkko koostuu ontelollisesta betonikuoresta ja niiden väliin asennetusta lämmöneristeestä.


WinNovan Tähti on puurunkoinen paikalla rakennettu omakotitalo. Kuvassa näkyy, miten talo on eristetty Isoverin lasivillalla.


Seinärakenteen tuulensuojalevyt asennettuna puurunkoisessa talossa, WinNovan Tähdessä. Rakennusvaiheessa tuulensuojalevyt suojaavat rakennuksen runkoa mm. sateelta. Tuulensuoja toimii valmiissa rakennuksessa nimensä mukaisesti mm. tuulta suojaavana rakenteena. Tuulensuoja toimii myös lämmöneristeenä.


Höyrynsulkumuovin asennus WinNovan Tähdessä. Höyrynsulkumuovin asennus täytyy tehdä huolellisesti ja tiiviisti, jotta nykyiset energiatehokkuus- ja tiiveysvaatimukset saavutetaan.


Viikilä on ns. talopaketti-rakennus. Valmistalossa puurunkoiset seinäelementit rakennetaan ja eristetään tehtaalla. Rakennussaika on lyhyempi kuin pitkästä tavarasta paikalla rakentaen. Tehtaassa elementit saadaan rakennettua säältä suojassa. Näin päästään helpommin parantamaan rakennuksen kuivaketjua. Kuivaketju tarkoittaa sitä, että kaikki rakennusmateriaalit ovat säältä suojassa koko rakennushankkeen ajan kohteen käyttöönottoon asti aina siitä lähtien kun ne valmistetaan tehtaalla, toimitetaan työmaalle ja asennetaan kohteeseen.

”Kuivaketju tarkoittaa sitä, että kaikki rakennusmateriaalit ovat säältä suojassa koko rakennushankkeen ajan.”

 

Kuvat: Jaakko Aaltonen

Teksti: Jaakko Aaltonen ja Mari Kujala

 

 

 

Puukerrostalo Poriin ja seminaaria tarjolla!

Puu on ollut perinteinen runkomateriaali pientaloissa, mutta viime vuosien aikana on alettu rakentaa myös puukerrostaloja. Puukerrostalojen rakentamista on pyritty edistämään jo usean vuoden ajan esimerkiksi erilaisin valtion rahoittamin ohjelmin sekä purkamalla puurakentamisen sääntelyä Suomessa.

Puu on Suomessa kasvava uusiutuva luonnonvara ja edistämällä puurakentamista saadaan tuettua suomalaista metsäteollisuutta. Massiivipuurakenne on hyvä myös rakennuksen ympäristövaikutuksia ajatellen.

Puurakentamiseen liittyy monia ennakkoluuloja. Yksi yleisimmistä liittyy puuhun palavana materiaalina. Todellisuudessa massiivipuurakenne säilyttää kantavuutensa todella pitkään, sillä puu palaa ns. hiiltymällä. Vuonna 2012 päivitettiin palomääräyksiä edellisen kerran ja jo silloin lievennettiin puurakentamisen vaatimuksia. Tuosta eteenpäin Suomeen onkin ollut mahdollista rakentaa jopa 8-kerroksinen puukerrostalo, kunhan se on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. Puukerrostaloa voidaankin pitää tietyssä mielessä jopa betonitaloa turvallisempana juuri tämän pakollisen sprinklauksen ansiosta. Palomääräyksiä lievennettiin edelleen vuoden 2018 alussa voimaan tulleessa uudessa asetuksessa.

Puurakentamisen seminaari Porissa 13.3.2018

Puuinfo pyrkii vahvasti edistämään puurakentamista. He järjestävät kevään 2018 aikana Paloturvallinen puutalo -roadshown, joka saapuu Poriin ti 13.3.2018. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen löytyy osoitteesta:
https://www.puuinfo.fi/tiedote/paloturvallinen-puutalo-roadshow-2018

Uusi Tuomarinkulman puukerrostalo rakenteilla Porin Kuukkariin

Puurakentaminen on ajankohtainen asia, sillä myös Pori on saamassa uuden puukerrostalon tänä vuonna. Svenska Kulturfonden i Brjörneborg rakennuttaa Porin kuudenteen kaupunginosaan senioritalon. 3-kerroksisen rakennuksen rakentamisesta vastaa JJM-Rakentajat Oy. Kohteen arkkitehtisuunnittelun tekee Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy.

Kuva 1. Tuomarinkulman puukerrostalo rakennetaan kokonaisuudessaan sääsuojan alla.

Kuva 2. Kerrostalon runko tehdään CLT-elementeistä.

”Cross Laminated Timber (CLT) koostuu ristiinliimatuista lautakerroksista. Kerroksia on useita, tavallisimmin kolme tai viisi. CLT-elementti kestää hyvin paloa ja on erittäin luja ja jäykkä rakennuslevy.” (Lähde: www.puuinfo.fi) Tuomarinkulman puukerrostalon elementteihin on asennettu kosteusanturit, joiden avulla pystytään seuraamaan rakenteen kuivana pysymistä koko rakennushankkeen ajan aina rakennuksen käyttöön asti.

Teksti ja kuvat: Mari Kujala