Asuntomessujen yhteyteen on rakennettu ainutlaatuinen ruokapuisto. Ruokapuiston idea lähti alun perin kansalaisaloitteesta. Puisto sijaitsee Hevosluodossa, siirtolapuutarhan läheisyydessä. Ajatuksena on, että ruokapuisto on kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä. Puistoon on istutettu muun muassa hedelmäpuita, marjapensaita ja erilaisia hyötykasveja. Lähtökohtina ovat kaupunkiviljely, lähiruoka ja yhteisöllisyys. Kaupunkilaiset saavat käydä hakemassa ruokatarpeita puistosta, mutta vain omaan käyttöön, jotta antimia riittää mahdollisimman monelle.
Puisto perustuu permakulttuuriin, mikä tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen, ja ympäristön kuluttamisen sijaan se rikastuttaa lähiympäristön monimuotoisuutta. Ruokapuisto on ainutlaatuinen, sillä se on yksi ensimmäisistä Suomesta. Ulkomailla vastaavanlainen löytyy muun muassa Yhdysvalloista, Seattlesta.
Luonnosta saa villiä ravintoa
Ruokaa meillä on toki metsät pullollaan. Loppukesästä metsä on täynnä marjoja ja syksyllä sieniä, mutta kuinka monelle tulee mieleen hortoilla luonnossa ja hyödyntää villivihanneksia? Luonnossa villinä kasvaneet vihannekset ovat todellista superruokaa, täynnä vitamiineja ja hivenaineita oleva ruoka on todellista lähiruokaa, eikä hiilijalanjälki kasva syödessä. Korvaamalla neljäsosan ruoantarpeestasi kasvukaudella (4 kk) itse kasvatetulla ja kerätyllä ruoalla voit vähentää päästöjäsi noin 150 kg CO2-ekv. vuodessa.
Villivihanneksia löytyy joka puolelta ympäriltämme, metsistä ja niityiltä. Villivihanneksia kerätessä pitää kuitenkin huomioida muutama seikka. Keräyspaikan pitää olla riittävän kaukana autoteistä, eikä ojanpientareilta välttämättä kannata kerätä. On hyvä myös oppia tunnistamaan kasvit kunnolla, jotta on varma, mitä kerää: monet hyödynnettävät ja myrkylliset kasvit voivat olla ulkonäöltään kovin samanlaisia. Hortoilureissulle on hyvä ottaa mukaan, lainata vaikka kirjastosta, aiheeseen sopiva kirja, ja siltikin poimia vain aivan varmasti tunnistamiaan kasveja.
Hyvässä kirjassa on paljon havainnollistavia kuvia ja neuvoja siihen, millä tapaa villivihanneksia voi käyttää.
Luonnonantimia voi hyödyntää monella tapaa
Villivihanneksia voi hyödyntää monella tapaa. Luonnostamme löytyy paljon hyviä ruokakasveja, myös lääkinnällisiin tarkoitukseen soveltuvia kasveja on useita. Kasvista riippuen, ne voidaan käyttää joko tuoreena tai tehdä kuivatuista kasveista esimerkiksi teetä. Hiostus eli fermentointi on myös yksi keino saada kasvista hyödylliset ainesosat käyttöön. Salaattiin kasvit kannattaa käyttää tuoreena, eikä niitä tarvitse välttämättä huuhdella, sillä niiden pinnalla on siitepölyä, joka on itsessään hyvin ravinnepitoista.
Villivihanneksista valmistuu monenlaisia herkkuja
Mitä sitten kannattaa kerätä luonnosta? Hyvän salaatin voi tehdä esimerkiksi maitohorsman, voikukan-, apilan-, vadelman-, mustaviinimarjan- sekä koiranputken lehdistä. Siankärsämön lehdet sopivat erinomaisen hyvin tomaatin kaveriksi. Saksankirvelin siemenistä saa hyvää makua moneen ruokaan tai teehen, sillä sen siementen maku muistuttaa aniksen makua. Nokkonen on todella rautapitoinen ja ravintorikas kasvi. Kotona nokkosten päälle kannattaa kaataa kiehuvaa vettä, jolloin ne antavat periksi, eivätkä aiheuta enää polttavaa tunnetta. Tämän jälkeen nokkosesta voi valmistaa esimerkiksi keittoa, pestoa tai vaikka suolaisen piirakan. Keväällä kannattaa kerätä kuusenkerkkiä, niistä saa erinomaisen lisukkeen salaattiin, kun sekoittaa ne itsetehtyyn majoneesiin. Kuusenkerkistä voi myös tehdä siirappia ja nauttia talvella flunssalääkkeenä. On hyvä muistaa, että kuusenkerkkien ja muiden puuvartisten kasvien antimien kerääminen vaatii metsänomistajan luvan.
Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren