FORSSAN FRUSH

Kiertotalous on yksi tämän hetken trendeistä melkein joka sektorilla. Tämän sai hyvin huomata Forssassa olleessa FRUSH-Kiertotalouden kasvuyritys- ja start up -tapahtumassa 19.–20.9.2018.

Tapahtuma kokosi Forssaan useita satoja asiasta kiinnostuneita vieraita. Puheenvuoroissa esiteltiin eri alojen uusia innovaatioita kiertotalouteen liittyen. Yksi mielenkiintoinen case oli esimerkiksi Raksanouto-palvelu. Tässä haetaan työmaalla ylijääneet käyttökelpoiset materiaalit pois ja kierrätetään ne edelleen Rakennusoutlet.com -palvelussa.

Tapahtuman aikana kuulimme myös europarlaamentikko Sirpa Pietikäisen mietteitä kiertotaloudesta. Mieleenpainuva slogan hänen puheestaan oli ”Ei auta, jos kävelee nopeammin, mutta väärään suuntaan”. Toinen tärkeä ajatus, jonka Pietikäinen otti esille, oli palvelullistaminen. Ts. vasta sitten kiertotalouden sovellukset ovat kannattavia, kun ne saadaan muutettua palveluiksi, joiden kautta tehdään bisnestä. Tässä olisi mietittävää vielä meille rakennus- ja LVI-alallekin. Millä keinoin saamme muokattua vähähiilisyyden bisnekseksi, jolla rakennusurakoitsija säästää selvää rahaa?


Kuva 1. Vähä0-hankkeen ständi FRUSH:ssa. Asuntomessukohteisiin tehdyt hiilijalanjälkilaskelmat ja energiasimuloinnit herättivät paljon mielenkiintoa. Useampi tapahtuman vieras kyseli vinkkejä, miten voisi itse tehdä vastaavia selvityksiä. Myös siitä saatiin positiivista palautetta, että insinööriopiskelijat on otettu mukaan laskelmien tekemiseen ja tällä tavoin saadaan levitettyä tietoa eteenpäin.

Teksti: Mari Kujala
Otsikkokuva: Katja Pouta HAMK
Kuva 1: Sanna Lindgren

Nykyajan lapsille kierrätys on arkipäivää

Porin vihertietokeskuksessa voi tutustua kompostointiin ja saada tietoa jätteiden lajittelusta sekä kierrätyksestä. Vihertietokeskuksella järjestetään myös teemapäiviä näiden asioiden tiimoilta. Otimme vierailulle mukaan 7-vuotiaan Helmin. Helmille kierrätys ja lajittelu oli jo tuttua, sillä ekaluokkalainen on kuullut koulussa paljon aiheesta ja kotonakin jätteet lajitellaan. Kyselimme Helmiltä hänen ajatuksiaan kierrätyksestä. Hän kertoi, miten kierrätys on hänen mielestään todella tärkeää, koska luontoa ei saa roskata ja kaikki, mikä voidaan, pitää käyttää uudelleen. Helmi mielsi lajittelun vaivattomaksi, jokapäiväiseen elämään kuuluvaksi. Paikalla oli järjestetty lapsille lajittelutehtävä. Tehtävä sujui seitsemänvuotiaalta helposti. Roskat sujahtivat nopeasti oikeisiin ämpäreihin, hankalinta oli selvittää, mitä kussakin ämpärissä luki. On hienoa huomata, miten lapset mieltävät lajittelun ja kierrätyksen normaaliksi, arkeen kuuluvaksi asiaksi. Hyvä, että lapsia ohjataan myös koulussa ympäristöasioihin ja kerrotaan näiden asioiden tärkeydestä.

Ekaluokkalainenkin hallitsee lajittelun salat. Vihertietokeskuksen lajittelutehtävä kompostointipäivänä testasi lasten lajittelutaidot.

Kaatopaikalle päätyvä jäte on hukattua materiaalia ja energiaa. Kierrätys mahdollistaa jätteen tehokkaan hyötykäytön

Kierrätystoiminnassa jäteperäistä raaka-ainetta käytetään tuotteiden tai materiaalien valmistuksessa uuden raaka-aineen sijaan. Kierrätysmateriaali kuluttaa neitseelliseen luonnonvaraan verrattuna yleensä vähemmän energiaa ja vähentää siten myös kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi alumiinin sekundäärituotannossa energiankulutus pienenee noin 90 prosentilla alumiinin primäärituotantoon verrattuna. Kierrätys myös vähentää uusien luonnonvarojen käyttöä, jolloin luonnonvarat voidaan jättää tuleville sukupolville tai käyttää muuhun tarkoitukseen

Hyvä organisointi ja kierrätyspisteen läheisyys helpottaa jätteiden lajittelua

Jätteiden lajittelua on helppo toteuttaa varsinkin kerrostalo- ja rivitaloalueilla, sillä jätelaki velvoittaa jätteiden lajitteluun taloyhtiössä.  Kotiin on hyvä hankkia erilaisille jätteille omat keräysastiansa, josta ne on hyvä toimittaa taloyhtiön kierrätyspisteelle. Hyvän lajittelun ja kierrätyksen onnistuminen helposti vaatii hieman organisointia kotona. Yleensä taloyhtiöstä löytyvät jäteastiat energiajätteelle, sekajätteelle, biojätteelle, paperille ja kartongille. Jos lasin- ja metallinkierrätysastiat puuttuvat, jätteet voi viedä yleiseen kierrätyspisteeseen. Taloyhtiöiden kannattaa suosia kierrätystä myös taloudellisesta näkökulmasta, sillä sekajätteestä joutuu maksamaan kovimman hinnan.

Pientalojen asukkaiden kannattaa myös lajitella paperit ja pahvit, lasijätteen ja metallin erilleen sekajätteestä, ja viedä ne hyötyjätepisteelle. Hyötyjätepisteillä kerättävät lajitellut jätteet kierrätetään materiaaleina: on tärkeää säästää luonnonvaroja uusiokäyttämällä paperia, metalleja ja lasia. Monet pientaloasukkaat ovat myös hankkineet yhteisesti esimerkiksi biojätteen keräyspisteen, joka on lisännyt pientaloasukkaiden orgaanisen jätteen kierrätystä.

Kierrätystä helpottaa, kun hankkii kotiin jokaiselle jätejakeelle oman keräysastian.

 

Teksti: Sanna Lindgren ja Susa Hagner

Kuvat: Sanna Lindgren

Esittelypisteellä kävijät mielsivät pyöräilyn parhaimmaksi tavaksi pienentää hiilijalanjälkeä

Järjestimme esittelypisteellämme arvonnan, jonka ohessa kysyimme osallistujilta heidän ajatuksiaan hiilijalanjälkeä pienentävästä teosta. Lähes 30% vastasi kyselyssämme pyöräilyn hiilijalanjälkeä vähentäväksi teoksi. Liikkumistavan valinta oli myös monilla muilla vastaajilla mielessä, sillä pyöräilyn lisäksi ehdotettiin kävelyä, lentomatkailun vähentämistä, joukkoliikenteen käyttöä sekä yksityisautoilun vähentämistä. Yli puolet vastaajista ehdottikin liikkumistavan valintaa hiilijalanjälkeä vähentäväksi teoksi.

Neljännes vastaajista pienentäisi hiilijalanjälkeä asumisen ja rakentamiseen liittyvillä keinoilla. Vastaajat ehdottivat muun muassa uusiutuvan energian käyttöä, asunnon vaihtoa pienempään, veden käytön vähentämistä sekä rakennusmateriaalien valintaa.

Muita hyviä ehdotuksia oli esimerkiksi viheralueiden lisääminen ja puiden istutus, lihan syönnin vähentäminen sekä roskien lajittelu ja kierrätys.

Liput ovat arvottu ja voittajaan otettu yhteyttä.

Ilmastoystävällistä ruokaa – ainutlaatuinen puisto ja hortoilua lähiluonnossa

Asuntomessujen yhteyteen on rakennettu ainutlaatuinen ruokapuisto. Ruokapuiston idea lähti alun perin kansalaisaloitteesta. Puisto sijaitsee Hevosluodossa, siirtolapuutarhan läheisyydessä. Ajatuksena on, että ruokapuisto on kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä. Puistoon on istutettu muun muassa hedelmäpuita, marjapensaita ja erilaisia hyötykasveja. Lähtökohtina ovat kaupunkiviljely, lähiruoka ja yhteisöllisyys. Kaupunkilaiset saavat käydä hakemassa ruokatarpeita puistosta, mutta vain omaan käyttöön, jotta antimia riittää mahdollisimman monelle.

Puisto perustuu permakulttuuriin, mikä tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen, ja ympäristön kuluttamisen sijaan se rikastuttaa lähiympäristön monimuotoisuutta. Ruokapuisto on ainutlaatuinen, sillä se on yksi ensimmäisistä Suomesta. Ulkomailla vastaavanlainen löytyy muun muassa Yhdysvalloista, Seattlesta.

Ruokapuistossa kasvaa monenlaisia kasveja, marjoja ja hedelmäpuita.

Luonnosta saa villiä ravintoa

Ruokaa meillä on toki metsät pullollaan. Loppukesästä metsä on täynnä marjoja ja syksyllä sieniä, mutta kuinka monelle tulee mieleen hortoilla luonnossa ja hyödyntää villivihanneksia? Luonnossa villinä kasvaneet vihannekset ovat todellista superruokaa, täynnä vitamiineja ja hivenaineita oleva ruoka on todellista lähiruokaa, eikä hiilijalanjälki kasva syödessä. Korvaamalla neljäsosan ruoantarpeestasi kasvukaudella (4 kk) itse kasvatetulla ja kerätyllä ruoalla voit vähentää päästöjäsi noin 150 kg CO2-ekv. vuodessa.

Villivihanneksia löytyy joka puolelta ympäriltämme, metsistä ja niityiltä. Villivihanneksia kerätessä pitää kuitenkin huomioida muutama seikka. Keräyspaikan pitää olla riittävän kaukana autoteistä, eikä ojanpientareilta välttämättä kannata kerätä. On hyvä myös oppia tunnistamaan kasvit kunnolla, jotta on varma, mitä kerää: monet hyödynnettävät ja myrkylliset kasvit voivat olla ulkonäöltään kovin samanlaisia. Hortoilureissulle on hyvä ottaa mukaan, lainata vaikka kirjastosta, aiheeseen sopiva kirja, ja siltikin poimia vain aivan varmasti tunnistamiaan kasveja.

Hyvässä kirjassa on paljon havainnollistavia kuvia ja neuvoja siihen, millä tapaa villivihanneksia voi käyttää.

Hyvässä kirjassa on paljon havainnollistavia kuvia ja neuvoja siihen, millä tapaa villivihanneksia voi käyttää.

Luonnonantimia voi hyödyntää monella tapaa

Villivihanneksia voi hyödyntää monella tapaa. Luonnostamme löytyy paljon hyviä ruokakasveja, myös lääkinnällisiin tarkoitukseen soveltuvia kasveja on useita. Kasvista riippuen, ne voidaan käyttää joko tuoreena tai tehdä kuivatuista kasveista esimerkiksi teetä. Hiostus eli fermentointi on myös yksi keino saada kasvista hyödylliset ainesosat käyttöön. Salaattiin kasvit kannattaa käyttää tuoreena, eikä niitä tarvitse välttämättä huuhdella, sillä niiden pinnalla on siitepölyä, joka on itsessään hyvin ravinnepitoista.

Villivihanneksista valmistuu monenlaisia herkkuja

Mitä sitten kannattaa kerätä luonnosta? Hyvän salaatin voi tehdä esimerkiksi maitohorsman, voikukan-, apilan-, vadelman-, mustaviinimarjan- sekä koiranputken lehdistä. Siankärsämön lehdet sopivat erinomaisen hyvin tomaatin kaveriksi. Saksankirvelin siemenistä saa hyvää makua moneen ruokaan tai teehen, sillä sen siementen maku muistuttaa aniksen makua. Nokkonen on todella rautapitoinen ja ravintorikas kasvi. Kotona nokkosten päälle kannattaa kaataa kiehuvaa vettä, jolloin ne antavat periksi, eivätkä aiheuta enää polttavaa tunnetta. Tämän jälkeen nokkosesta voi valmistaa esimerkiksi keittoa, pestoa tai vaikka suolaisen piirakan. Keväällä kannattaa kerätä kuusenkerkkiä, niistä saa erinomaisen lisukkeen salaattiin, kun sekoittaa ne itsetehtyyn majoneesiin. Kuusenkerkistä voi myös tehdä siirappia ja nauttia talvella flunssalääkkeenä. On hyvä muistaa, että kuusenkerkkien ja muiden puuvartisten kasvien antimien kerääminen vaatii metsänomistajan luvan.

Tässäkin mäessä on monenlaista, ravinnepitoista, syötävää vaikka salaattiin

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

 

Jälki kasvaa syödessä

Kulutuksemme ympäristövaikutuksista ruoalla on keskeinen asema. Runsas kolmasosa kaikista kuluttajan aiheuttamista ympäristövaikutuksista tulee ruoan kautta. Ruuankin kohdalla pitää ottaa huomioon koko tuotannon elinkaari, esimerkiksi lannoituksen aiheuttama maaperän typpioksiduulipäästö, joka on voimakas kasvihuonekaasu, ja eläinten rehuna käytettyjen kasvien viljely ja käsittely.

Kuluttajina voimme vaikuttaa monella helpolla tavalla omaan ruoasta syntyvään hiilijalanjälkeemme. Tärkeää olisi kiinnittää huomiota ravinnon laatuun ja ravinnerikkauteen sekä suosia lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Ruokaostoksilla kannattaisi suosia suomalaista ja ravitsemuksen kannalta turhat elintarvikkeet kuten makeiset, virvoitusjuomat ja perunalastut tulisi jättää kaupan hyllyyn. Yhden perunalastukilon valmistaminen voi aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä jopa kaksikymmenkertaisesti verrattuna raakaperunoiden aiheuttamiin päästöihin. Lähituotteita voi hankkia muualtakin kuin ruokakaupoista. Hyvä vaihtoehto on esimerkiksi Facebookin Reko-ruokaringit. Monet tilat myyvät myös suoraan kuluttajalle esimerkiksi kananmunia ja vihanneksia. Luomun suosiminen vähentää ruoan hiilijalanjälkeä. Eräiden arvioiden mukaan luomuviljely vähentää kasvihuonekaasupäästöjä maaperään sitoutuvan hiilen – eli humuksen – määrän kasvaessa.

Vihannekset, marjat sekä peruna ovat vähiten ilmastoa kuormittavia, joten kasvisten syöminen on ekoteko.

Tee itse – suosi kasviksia ja lähiruokaa.

Ilmaston kannalta broilerin liha on vähiten kuormittavaa 4kg CO2-ekv/kg, seuraavaksi tulee sianliha 5kg CO2-ekv/kg. Naudanlihan ilmastovaikutukset ovat kolminkertaiset verrattuna sianlihaan. Yllättäen myös juusto tuottaa hiilidioksidipäästöjä, lähes yhtä paljon kuin naudanliha, 13 kg CO2-ekv/kg. Kalan ystävän kannattaa suosia kotimaisia kaloja. Tuotteen aiheuttamat päästöt ilmaistaan yleensä hiilidioksidiekvivalenttina (CO2-ekv), joka huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut kasvihuonekaasupäästöt. Päästöt yhteismitallistetaan eli muunnetaan ekvivalenttiseksi hiilidioksidiksi lämmityspotentiaalikertoimen avulla.

Vihannekset, marjat sekä peruna ovat vähiten ilmastoa kuormittavia, joten kasvisten syöminen on ekoteko. Riisi kannattaa vaihtaa perunaan, sillä perunan päästöt ovat lähes olemattomat verrattuna riisiin. Suomalaisten kasvisten suosiminen ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen asia. Talvikautena suomalaiset kasvikset tuotetaan kasvihuoneessa, mikä nostaa esimerkiksi tomaatin hiilijalanjäljen 5-7 kiloon tomaattikiloa kohden. Vertailuna Espanjasta tuodun tomaatin, jonka hiilijalanjälki on vain noin puoli kiloa/ tomaattikilo. Espanjalainen tomaatti ei silti välttämättä ole hyvä vaihtoehto, sillä sen viljelyssä käytetään runsaasti vettä ja torjunta-aineita.

Yksi tärkeimmistä keinoista välttää päästöjä on ruuan hävikin minimoiminen. Suomalainen heittää ruokaa roskiin vuodessa noin 70 kiloa. Vähentämiseen hyviä keinoja on esimerkiksi ostosten ennalta suunnittelu ja ostaminen vain tarpeeseen. Ruoka kannattaa valmistaa itse ja eineksiä sekä turhia pakkauksia tulisi välttää. Kotitekoinen kinkkujuustoleipä synnyttää keskimäärin puolet vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vastaava valmisleipä. Suurin ero leipien välillä syntyy valmisleipien valmistukseen, pakkaamiseen ja kylmäsäilytykseen tarvittavasta energiasta.

Kuljetukset ja ostosmatkat tuottavat osansa ruoantuotantoketjun päästöistä. Eli tänään on hyvä päivä polkaista lähikauppaan ostamaan lähellä tuotettua ruokaa!

Pyöräilijän hiilidioksidipäästöt ovat reilusti alhaisemmat kuin autoilijan tai bussilla matkustavan.

Teksti: Susa Hagner ja Sanna Lindgren

Kuvat: Sanna Lindgren

Lähteet:

Ilmasto-opas www-sivut. Viitattu 7.5.2018. http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html

Tyryn koulun www-sivut. Viitattu 7.5.2018. https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/yhteinen_ymparisto/ky/ry

Ilmastoihminen tekee omat voileivät 2018. Tiede-lehti 3/2018.

Karhukorttelin oheiskohteessa voi tutustua rakennukseen käytetyn materiaalin sekä käytön aikaiseen hiilijalanjälkeen. Esittelykortit nyt julkaistu myös blogissamme

Porin asuntomessut 2018 alkoivat 6.7. ja jatkuvat elokuun alkupäiville asti. Olemme koko asuntomessujen ajan Karhukorttelissa kertomassa tulevaisuuden rakentamisesta ja esittelemässä neljän kohteemme rakennusmateriaalien ja käytön aikaisen hiilijalanjäljen laskelmista tämän hetkisiä tuloksia.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan eri vuosikurssien opiskelijat ovat olleet mukana laskemassa kohteisiin rakennusmateriaalin hiilijalanjäljen. Käytön aikainen hiilijalanjälki on selvitetty käyttämällä apuna IDA ICE simulointiohjelmaa. Käytön aikaisessa laskennassa on käytetty standardin mukaista henkilömäärää ja tuloksina on saatu rakennuksen lämmityksen, lämpimän käyttöveden, kuluttajalaitteiden, lvi-sähkön sekä valaistuksen hiilijalanjälki 50 vuoden ajanjaksolta.

Jos et pääse tutustumaan kohteisiin ja tuloksiin pisteellemme, voit tutustua niihin blogissamme. Asuntomessut 2018 -välilehdeltä löydät niin 360-asteen kuvat kohteistamme kuin esittelykortit hiilijalanjälkilaskelmien tuloksista.

Karhukorttelin esittelypiste

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

Helpompi elämä Porin kirjastossa

Porin asuntomessujen lähestyessä olimme kertomassa Porin pääkirjastossa hiilijalanjäljestä. Pisteellämme oli mahdollista jälleen tehdä Sitran elämäntapatesti ja tutustua laskelmiimme. Jaoimme ihmisille myös yleisesti tietoutta hiilijalanjälkiajattelusta ja opinahjostamme SAMKista. Kahden päivän ajan saimme näkyvyyttä ja muutama hyvä keskustelukin tuli käytyä asian tiimoilta. Toivottavasti messukävijät ovat kiinnostuneita keskustelemaan aiheista yhtä innokkaasti asuntomessujen oheiskohteessa Karhukorttelissa.

Muun muassa meidät tapaat asuntomessujen oheiskohteesta, Karhukorttelista. Keskellä Vähä0-hankkeen projektipäällikkö Mari Kujala. Marin oikealla puolella Toisen vuoden rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija, projektityöntekijä Susa Hagner ja vasemmalla ensimmäisen vuoden rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija, projektityöntekijä Sanna Lindgren.

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

 

Aamupalatilaisuus Hotelli Scandic Porissa

Kesäkuun alussa järjestimme aamupalatilaisuuden, jossa esiteltiin Vähä0 -hanketta sekä hiilijalanjälkilaskennan ja energiasimulointien sen hetkisiä tuloksia. Tilaisuudessa oli puhumassa hankkeen projektipäällikkö Mari Kujala, joka kertoi osallistujille rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä sekä projektiasiantuntija Jarkko Heinonen rakennuksen energiankäytön hiilijalanjäljestä. Tämän lisäksi osallistujat saivat kuulla terveiset Porin asuntomessuilta. Asuntomessuista kertomassa oli projektipäällikkö Kari-Matti Haapala ja aluevalvoja Aleksi Vihtilä. Tilaisuuteen oli kutsuttu eri yritysten edustajia sekä SAMKin yhteistyökumppaneita.

Tilaisuuteen osallistujat saivat aamupalan ohella tutustua projektin sisältöön ja jutella aiheeseen liittyvistä asioista.
Aamupalatilaisuuteen osallistui useita asiasta kiinnostunutta henkilöä.
Hankkeen esittelypisteellä jaettiin tietoa rakennusmateriaalien ja rakennuksen käytön hiilijalanjäljestä. Tilaisuudessa oli mahdollisuus myös laskea oma hiilijalanjälki Sitran elämäntapatestillä.
Projektipäällikkö Mari Kujala esitteli osallistujille rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen laskentaa.
Projektiasiantuntija Jarkko Heinosen esityksen aiheena oli rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki.
Lopuksi osallistujat saivat kuulla viime hetken terveiset Porin asuntomessuilta.

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

 

Hyviä jälkiä jättämässä

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen, toiminnan tai palvelun takia syntynyttä ilmastokuormaa. Ilmastokuormitus lisää kasvihuonekaasuja ja aiheuttaa ilmastonmuutosta. Hiilikädenjäljellä taas tarkoitetaan tuotteiden tai palveluiden ilmastohyötyjä käyttäjälle.

Hiilijalanjälkeä voi pienentää noudattamalla kiertotalouden periaatteita. Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Siinä materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa.

Välipala yhdelle. Jätteen tuottamista voi vähentää pienillä teoilla.

Arjessa yksilö voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä miettimällä kulutustottumuksiaan. Paljon huomiota herättänyt muovikeskustelu sai ihmiset varpailleen. Mediassa puhuttaneet ohuet hedelmäpussit on valmistettuovista, joka on materiaaliltaan suomalaisten suosimaa PE-LD-muovia kovempaa sekä herkempää rikkoutumaan.

Muovin käyttöä on vaikeaa lopettaa kokonaan, sillä muovia on jo itsestä riippumatta niin monessa paikassa ja tuotteessa. Lopettamisen sijaan olisi ajankohtaisempaa miettiä miten materiaaleja voisi uusiokäyttää. Suomalaisille kuluttajille tuttu muovikassi on useimmiten PE-LD-muovia eli matalatiheyksistä polyeteeniä. Öljystä, maakaasusta tai kierrätysmuovista valmistettu PE-LD-muovi voidaan kierrättää tai käyttää energialähteenä jätevoimaloissa. Yleensä PE-LD-muovikassi ostetaan mukaan kaupan tiskiltä, eikä kassin elämänkaari pääty ostosten kotiin kantamisen jälkeen. Yleensä muovikassi suorittaa viimeiseen palveluksensa jätteiden hygieenisenä kääreenä ja kantovälineenä. Näiden tehtävien väliin mahtuu niin monta käyttökertaa kantovälineenä tai suojapussina kuin kuluttaja haluaa.

Arjen valintoja ruokakaupassa. Kokeilisitko kestohedelmäpussia ongelmallisen PE-HD pussin sijaan?

Pusseja, kassit ja muovipakkaukset – vaihtoehtoja ja valintoja.

Päätimme tutkia asiaa tarkemmin. Millä ostokset tulisi kuljettaa kotiin? Yllätyimme tuloksista, sillä ekologisin vaihtoehto on kierrätysmuovista valmistettu muovikassi. Kierrätysmuovikassin erottaa muista kassin alalaidassa olevasta ”uusiomateriaalia”-tekstistä. Kangaskassikin on ekologinen vaihtoehto, mutta sitä tulisi käyttää keskimäärin 50 kertaa ennen kuin se olisi ekologisempi kuin kierrätysmuovikassi. Mikäli vesijalanjälki huomioidaan, käyttökertoja tulisi kertyä 324. Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon henkilö tai valtio kuluttaa vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä (vettä/kuluttaja/vuosi). Kulutettuihin vesivaroihin lasketaan juoma- ja talousveden lisäksi kaikki vesi, joka on tarvittu esimerkiksi porkkanan kasvatukseen tai vehnän viljelyyn, sekä teollisuuden prosesseissa tuotteiden, kuten maksalaatikon tai auton valmistukseen. Eli kangaskassia tulisi käyttää miltei vuoden, ennen kuin se olisi ympäristöystävällisempi kuin muovikassi. Tästä voisi ajatella, että kangaskassi olisi ekologisempi vaihtoehto – eikö vuosi kangaskassille ole lyhyt aika? Onko silti järkevintä tarttua kassalla kierrätysmuovikassiin ja jatko käyttää sitä roskapussina, kuin taas ostaa roskille varta vasten tarkoitettuja muovisia pusseja?

Aihe on todella moninainen sekä tulkinnanvarainen ja siksi erittäin haasteellinen. Ihmisten tulisi kiinnittää eniten huomiota materiaalien pitkään käyttöikään ja kierrättämiseen, jotta yhden tuotteen elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. Pienin teko, jolla on suurin vaikutus olisi muovisten PE-HD-muovisten hedelmäpussien korvaaminen esimerkiksi kierrätysmateriaaleista valmistetuilla kestopusseilla, joita voi käyttää useita kertoja. Biojätepussit eivät ole hyvä vaihtoehto, sillä ne kuluttavat toiseksi eniten luonnonvaroja. Biojätepussitkin hajotessaan tuottavat ympäristöön hajoamatonta mikromuovia.

Positiivinen hiilikädenjälki

Yritys voi parantaa hiilikädenjälkeään tarjoamalla ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja kuluttajille, esimerkiksi tarjoamalla hedelmäpussien sijaan kestopusseja sekä lopettamalla hedelmien ja vihannesten pakkaamisen valmiiksi muoviin. Muovin käytöstä pakkausmateriaalina keskustellaan paljon. Pakkauksia perustellaan paljon sillä, että se helpottaa ruuan kuljetusta ja vähentää ruuan hävikkiä. Esimerkiksi kurkku nahistuisi hyvin nopeasti ilman muovikäärettä, sillä se sisältää paljon vettä. Näin muovikääre pidentää kurkun käyttöikää ja vähentää poisheitettävän ruuan määrää. Täältä löydät lisää tietoa ja keskustelua päivittäistavaroiden muovipakkauksista sekä muovista pakkausmateriaalina.

Kurkkujen kohdalla muovikääre on perusteltu. Tasapainoilu turhien muovipakkausten ja ruuan hävikin suhteen on usein haasteellista.

Teollisuudella on ratkaisevan tärkeä rooli globaalissa muutoksessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tätä varten on kehitetty käsite hiilikädenjälki, joka kuvaa yritysten tuottamien ratkaisujen päästövähennysvaikutusta käyttäjälle. Vastaparina hiilijalanjäljelle hiilikädenjälki keskittyy positiivisiin tekoihin. Kokonaisuuden kannalta olennaisinta olisi, että hiilikädenjälki on merkittävästi isompi kuin hiilijalanjälki. Hiilineutraaliudella taas tarkoitetaan sitä, että tuotetaan vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Hiilineutraalin tuotteen tai systeemin hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on siis nolla.

Teksti: Susa Hagner ja Sanna Lindgren

Kuvat: Sanna Lindgren

Lähteet:

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elon www-sivut. Viitattu 4.5.2018. https://elomedia.elo.fi/blogi/haussa-positiivisia-ymparistovaikutuksia

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin www-sivut. Viitattu 4.5.2018. https://www.nuortenelama.fi/elavaa-elamaa/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-kuluttaminen/hiilijalanj%C3%A4lki-807

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran www-sivut. Viitattu 4.5.2018. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/

 

Hiilijalanjäljen laskeminen suosittua SAMKissa Eurooppa-päivänä

Keskiviikkona 9.5.2018 vietettiin Eurooppa-päivää, jolloin osa SAMKin EU-rahoitteisista hankkeista oli esillä Porin kampuksen Atriumilla. Lisää tietoa hankkeista: https://www.samk.fi/tyoelama-ja-tutkimus/hankkeet/

Vähä0 – vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa -hankkeen pisteellä esittelimme tähän mennessä saatuja tuloksia energiasimuloinneista ja kerroimme tietoa hiilijalanjäljestä. Pisteellä oli myös mahdollisuus laskea oma hiilijalanjälkensä. Testi oli suosittu ja asia herätti mielenkiintoa. Lähes kaikilla suurin hiilijalanjäljen aiheuttaja oli asuminen. Oli hienoa huomata, miten kiinnostuneita ihmiset olivat aiheesta.

Vähä0-hankkeen esittelypiste SAMKin Atriumissa Eurooppa-päivänä.

Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä, Schumanin julistuksen vuosipäivä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti Pariisissa vuonna 1950 pitämässään puheessa Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä, joka tekisi Euroopan kansakuntien väliset sodat mahdottomiksi. Schumanin ehdotusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna. Tiedot: https://europa.eu/european-union/about-eu/symbols/europe-day_fi

 

Tekstin on kirjoittanut Satakunnan ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat Sanna Lindgren ja Susa Hagner, jotka työskentelevät kesän 2018 Vähä0-hankkeessa projektityöntekijöinä.

Kuva: Jaakko Aaltonen