FORSSAN FRUSH

Kiertotalous on yksi tämän hetken trendeistä melkein joka sektorilla. Tämän sai hyvin huomata Forssassa olleessa FRUSH-Kiertotalouden kasvuyritys- ja start up -tapahtumassa 19.–20.9.2018.

Tapahtuma kokosi Forssaan useita satoja asiasta kiinnostuneita vieraita. Puheenvuoroissa esiteltiin eri alojen uusia innovaatioita kiertotalouteen liittyen. Yksi mielenkiintoinen case oli esimerkiksi Raksanouto-palvelu. Tässä haetaan työmaalla ylijääneet käyttökelpoiset materiaalit pois ja kierrätetään ne edelleen Rakennusoutlet.com -palvelussa.

Tapahtuman aikana kuulimme myös europarlaamentikko Sirpa Pietikäisen mietteitä kiertotaloudesta. Mieleenpainuva slogan hänen puheestaan oli ”Ei auta, jos kävelee nopeammin, mutta väärään suuntaan”. Toinen tärkeä ajatus, jonka Pietikäinen otti esille, oli palvelullistaminen. Ts. vasta sitten kiertotalouden sovellukset ovat kannattavia, kun ne saadaan muutettua palveluiksi, joiden kautta tehdään bisnestä. Tässä olisi mietittävää vielä meille rakennus- ja LVI-alallekin. Millä keinoin saamme muokattua vähähiilisyyden bisnekseksi, jolla rakennusurakoitsija säästää selvää rahaa?


Kuva 1. Vähä0-hankkeen ständi FRUSH:ssa. Asuntomessukohteisiin tehdyt hiilijalanjälkilaskelmat ja energiasimuloinnit herättivät paljon mielenkiintoa. Useampi tapahtuman vieras kyseli vinkkejä, miten voisi itse tehdä vastaavia selvityksiä. Myös siitä saatiin positiivista palautetta, että insinööriopiskelijat on otettu mukaan laskelmien tekemiseen ja tällä tavoin saadaan levitettyä tietoa eteenpäin.

Teksti: Mari Kujala
Otsikkokuva: Katja Pouta HAMK
Kuva 1: Sanna Lindgren

Asuntomessukohteiden kuvia 15.3.2018 eli reilu 3 kk ennen messujen aukeamista

Vähä0-hankkeessa seurataan muutaman Asuntomessukohteen rakentumista kevään 2018 aikana. Kyseessä on hankkeen pilottikohteet. Pilottikohteisiin tehdään myös hiilijalanjälkilaskelmia ja energiasimulointeja. Näitä esitellään tarkemmin Asuntomessujen aikana hankkeen esittelypisteessä ja tulevissa blogikirjoituksissa.


WinNovan Tähden saunarakennus


WinNovan Tähdessä lämpöä tuotetaan mm. ilmavesilämpöpumpulla ja varaavalla uunilla.


Aurinko lämmittää Villa Edlan olohuonetta maaliskuisena iltapäivänä.


Rtv-talon ulkopinta odottaa vielä kevään etenemistä.


Sisällä Rtv-talossa seinä ja kattopinnat alkavat valmistua. Saunassa on puupintaa.


Luodon sisäänkäynti rakentuu talon päätyyn.


Luodon olohuone ja terassi rakenteilla.


Viikilän päärakennuksen julkisivut ovat jo valmiit.

Kuvat ja teksti: Jaakko Aaltonen

Erilaisia seinärakenteita Porin Asuntomessuilla

Seuraavassa on kuvattuna erilaisia seinärakenteita Porin ensi kesän Asuntomessuilta. Esiteltävät kohteet ovat Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa eli Vähä0-hankkeen pilottikohteita. Ko. kohteiden rakentamista seuraamme tulevissakin blogikirjoituksissa.


Passiivikivitalo Villa Edla.  Passiivikivitalo on rakennettu isoista harkoista, jotka toimivat ensin valumuottina betonirungolle ja sen jälkeen lämmöneristeenä molemmin puolin runkoa.


Rtv-talo on rakennettu Lammi-kivistä. Harkko koostuu ontelollisesta betonikuoresta ja niiden väliin asennetusta lämmöneristeestä.


WinNovan Tähti on puurunkoinen paikalla rakennettu omakotitalo. Kuvassa näkyy, miten talo on eristetty Isoverin lasivillalla.


Seinärakenteen tuulensuojalevyt asennettuna puurunkoisessa talossa, WinNovan Tähdessä. Rakennusvaiheessa tuulensuojalevyt suojaavat rakennuksen runkoa mm. sateelta. Tuulensuoja toimii valmiissa rakennuksessa nimensä mukaisesti mm. tuulta suojaavana rakenteena. Tuulensuoja toimii myös lämmöneristeenä.


Höyrynsulkumuovin asennus WinNovan Tähdessä. Höyrynsulkumuovin asennus täytyy tehdä huolellisesti ja tiiviisti, jotta nykyiset energiatehokkuus- ja tiiveysvaatimukset saavutetaan.


Viikilä on ns. talopaketti-rakennus. Valmistalossa puurunkoiset seinäelementit rakennetaan ja eristetään tehtaalla. Rakennussaika on lyhyempi kuin pitkästä tavarasta paikalla rakentaen. Tehtaassa elementit saadaan rakennettua säältä suojassa. Näin päästään helpommin parantamaan rakennuksen kuivaketjua. Kuivaketju tarkoittaa sitä, että kaikki rakennusmateriaalit ovat säältä suojassa koko rakennushankkeen ajan kohteen käyttöönottoon asti aina siitä lähtien kun ne valmistetaan tehtaalla, toimitetaan työmaalle ja asennetaan kohteeseen.

”Kuivaketju tarkoittaa sitä, että kaikki rakennusmateriaalit ovat säältä suojassa koko rakennushankkeen ajan.”

 

Kuvat: Jaakko Aaltonen

Teksti: Jaakko Aaltonen ja Mari Kujala

 

 

 

Puukerrostalo Poriin ja seminaaria tarjolla!

Puu on ollut perinteinen runkomateriaali pientaloissa, mutta viime vuosien aikana on alettu rakentaa myös puukerrostaloja. Puukerrostalojen rakentamista on pyritty edistämään jo usean vuoden ajan esimerkiksi erilaisin valtion rahoittamin ohjelmin sekä purkamalla puurakentamisen sääntelyä Suomessa.

Puu on Suomessa kasvava uusiutuva luonnonvara ja edistämällä puurakentamista saadaan tuettua suomalaista metsäteollisuutta. Massiivipuurakenne on hyvä myös rakennuksen ympäristövaikutuksia ajatellen.

Puurakentamiseen liittyy monia ennakkoluuloja. Yksi yleisimmistä liittyy puuhun palavana materiaalina. Todellisuudessa massiivipuurakenne säilyttää kantavuutensa todella pitkään, sillä puu palaa ns. hiiltymällä. Vuonna 2012 päivitettiin palomääräyksiä edellisen kerran ja jo silloin lievennettiin puurakentamisen vaatimuksia. Tuosta eteenpäin Suomeen onkin ollut mahdollista rakentaa jopa 8-kerroksinen puukerrostalo, kunhan se on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. Puukerrostaloa voidaankin pitää tietyssä mielessä jopa betonitaloa turvallisempana juuri tämän pakollisen sprinklauksen ansiosta. Palomääräyksiä lievennettiin edelleen vuoden 2018 alussa voimaan tulleessa uudessa asetuksessa.

Puurakentamisen seminaari Porissa 13.3.2018

Puuinfo pyrkii vahvasti edistämään puurakentamista. He järjestävät kevään 2018 aikana Paloturvallinen puutalo -roadshown, joka saapuu Poriin ti 13.3.2018. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen löytyy osoitteesta:
https://www.puuinfo.fi/tiedote/paloturvallinen-puutalo-roadshow-2018

Uusi Tuomarinkulman puukerrostalo rakenteilla Porin Kuukkariin

Puurakentaminen on ajankohtainen asia, sillä myös Pori on saamassa uuden puukerrostalon tänä vuonna. Svenska Kulturfonden i Brjörneborg rakennuttaa Porin kuudenteen kaupunginosaan senioritalon. 3-kerroksisen rakennuksen rakentamisesta vastaa JJM-Rakentajat Oy. Kohteen arkkitehtisuunnittelun tekee Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy.

Kuva 1. Tuomarinkulman puukerrostalo rakennetaan kokonaisuudessaan sääsuojan alla.

Kuva 2. Kerrostalon runko tehdään CLT-elementeistä.

”Cross Laminated Timber (CLT) koostuu ristiinliimatuista lautakerroksista. Kerroksia on useita, tavallisimmin kolme tai viisi. CLT-elementti kestää hyvin paloa ja on erittäin luja ja jäykkä rakennuslevy.” (Lähde: www.puuinfo.fi) Tuomarinkulman puukerrostalon elementteihin on asennettu kosteusanturit, joiden avulla pystytään seuraamaan rakenteen kuivana pysymistä koko rakennushankkeen ajan aina rakennuksen käyttöön asti.

Teksti ja kuvat: Mari Kujala

Sähköautojen myynti nousussa – WSED 2.3.2018

Sähköautojen myynnille odotetaan räjähdysmäistä kasvua lähivuosina. Tälle on myös merkittävää tarvetta, jotta päästötavoitteisiin päästään. Vuodesta 1990 vuoteen 2014 liikenteen CO2-päästöt ovat laskeneet vain vaivaset 2 %. Tavoitteena olisi 40-42 % lasku vuoteen 2030 mennessä.

”Norjassa – joka on johtava sähköautomaa –  83 % auton omistajista lataa autonsa pääasiassa kotona. Pääasiassa yleisiä latauspisteitä käyttää alle 15 % sähköautoilijoista.”

Perjantaina aamupäivän aiheena oli E-Mobility eli sähköautot ja niihin liittyvä infra ja palvelut. Mielenkiintoisia tutkimustuloksia oli Norjasta ja Espanjasta. Tulosten mukaan Norjassa – joka on johtava sähköautomaa –  83 % auton omistajista lataa autonsa pääasiassa kotona. Pääasiassa yleisiä latauspisteitä käyttää alle 15 % sähköautoilijoista, joten välttämättä kovin suurta infraa ei tarvitse rakentaa. Espanjassa toteutettu 600 sähköauton tarkka seuranta paljastaa, että yli 50 % ajasta auton akku on täysin käyttämättä eli autolla ei ajeta tai sitä ei ladata. Tämä luo pohjaa kaksisuuntaisen latausverkoston rakentamiselle, jolloin sähköauton latauksesta osa voidaan purkaa sähköverkon tasapainottamiseksi. Näitä V2B (Vehicle to Building) -lataustolppia on kokeilumielessä rakennettu jo ainakin Hollantiin. Järjestelmän tavoitteena on tasoittaa piikkikuormia ja tehostaa esimerkiksi aurinkosähkön tehopiikkien hyödyntämistä varaamalla sitä autojen akustoihin. Auton omistaja saisi tästä korvausta muun muassa kokeiluasteella olevalla IOTA-kryptovaluuttamaksujärjestelmällä.

Akkuteknologioiden kehityksestä esillä oli piipohjaisten akkujen tutkimus runsaasti saatavilla olevien ja turvallisten raaka-aineiden vuoksi, sekä suolavesiakustot kiinteisiin kohteisiin myöskin edullisten ja turvallisten valmistusmateriaalien takia. Muita kehityskohteita oli muun muassa lataustehojen nosto ja jännitteen kasvattaminen jopa 800 volttiin nykyisestä alle 400 voltista. Tehojen nosto tuo kuitenkin lämpenemisongelmia ja samalla materiaalien nopeampaa vanhenemista ja käyttöiän lyhentymistä.

Yhteenveto WSED-konferenssista

Energiatehokkuus. Rakennusten energiatehokkuuden suurimpana haasteena nähdään investointikustannukset ja sopivan rahoituksen saanti. Lisäksi rakennusten omistusrakenteet tekevät investoinneista paikoin haastavia. Markkinapotentiaali on suuri ja toimenpiteiden lisääntymisellä on positiivinen vaikutus työllisyyteen. Positiivista on myös se, että energiatehokkuustoimenpiteitä voidaan ansiokkaasti toteuttaa jo olemassa olevilla teknologioilla, joten työkalut ovat jo valmiina. Politiikkaan ja määräyksiin kaivataan päivitystä, jotta ne saadaan ohjaamaan energiatehokkuusparannuksia ja uusiutuvan energian lisäämistä entistä tehokkaammin. EU:n rahoittamat hankkeet toimivat esimerkkeinä toimivista toimenpiteistä ja samalla tiedon ja taidon lisääjinä maiden välillä.

Energia. Biomassojen polttoon perustuvat teknologiat olivat vahvasti esillä ja aurinkoenergia seurasi näitä. Tuuli- ja vesivoimasta ei juurikaan puhuttu, mutta tulevaisuuden energiapaletti nähdään muodostuvan eri tuotantomuotojen yhdistämisestä ja energiantuotannosta hajautetusti. Pienten alle 1MW CHP -yksiköiden yleistyminen on alkanut ja tämä tukee tuotannon hajauttamista ja biomassan käyttöä sähkön tuotannossa.  Akkuteknologia oli liikenteen lisäksi vahvasti esillä myös energiankäytön ja tuoton tasoittajana ja mahdollistajana.

Liikkuvuus. Sähköautot ovat nostaneet profiiliaan useana vuonna peräkkäin ja kiinnostus alaa kohtaa on edelleen suurta, mutta merkittäviä toimenpiteitä tarvitaan edelleen, jotta niiden käyttö yleistyy ja liikenteen päästöt vähenevät.

Teksti ja kuvat: Marko Kukka ja Petri Lähde

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto lisääntymässä– WSED 1.3.2018

Energiatehokkuuteen tehdyt investoinnit ovat kasvaneet maailmanlaajuisesti edellisvuoteen verrattuna, mutta hankkeiden rahoitus nähdään edelleen suurimpana esteenä toimenpiteiden toteutumiselle. Muina haasteina ovat tietoisuuden, osaamisen ja hyvien esimerkkien puute. Rakennussektorin osuus energiatehokkuusinvestoinneista on ¾ ja alan toimijat toivovatkin uusia poliittisia toimenpiteitä vauhdittamaan investointien kasvua.

WSED-konferenssin toisena päivänä keskityttiin energiatehokkuuden taloudellisuuteen ja teknologian innovaatioihin ja näiden mahdollistamiin keinoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päivän aluksi käsiteltiin rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä, josta on saatu uusi luonnos. Siinä otetaan kantaa muun muassa pitkän tähtäimen suunnitelmiin korjausrakentamisessa, sähköautojen latauspaikkojen asentamiseen rakennusten yhteyteen sekä älykkään teknologian käyttöön rakennuksissa. Tavoitteena on, että 2050 mennessä EU:n rakennuskanta on vähäpäästöistä tai päästötöntä.

”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on saatu uusi luonnos. Siinä otetaan kantaa muun muassa pitkän tähtäimen suunnitelmiin korjausrakentamisessa, sähköautojen latauspaikkojen asentamiseen rakennusten yhteyteen sekä älykkään teknologian käyttöön rakennuksissa.”

Euroopan Unionissa uusiutuvan energian investointien määrän lasku nähdään uhkana sekä työpaikoille että ilmastonmuutoksen hillitsemiselle. Nykyisillä toimenpiteillä Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan. Tulevaisuudessa kiertotalous, big data ja digitalisaatio nähdään merkittävinä energiatehokkuuden parantamisen keinoina. Positiivisena voidaan nähdä myös se, että jo nyt on käytössä useita keinoja, joilla energian käyttöä voidaan merkittävästi tehostaa rakennuksissa ja yrityksissä.

Pellettimarkkinat kasvussa Euroopassa

Pellettikonferenssi jatkui markkinakatsauksella, jossa tutustuttiin pääasiassa Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoihin. Euroopan markkinat kasvavat keskimäärin 14 % vuosittain. Britanniassa kulutus on lisääntynyt pääasiassa vuonna 2013 alkaneen Draxin voimalaitoksen polttoaineen muutoksesta kivihiilestä pellettiin. Pääosa polttoaineesta tuodaan USA:sta, koska Britannian oma tuotanto on lähes olematonta. USA onkin rakentanut vauhdilla suuria pelletintuotantoyksiköitä itärannikolle. Eurooppa on muuten pääosin omavarainen pellettien suhteen.

Pellettikattiloiden myynti omakotitaloasukkaille hidastuu Saksassa, kun markkinat alkavat täyttyä. Laitteisiin ollaan kehittämässä IoT-ominaisuuksia ja tuotannon ennustettavuutta parannetaan sääennusteita hyödyntämällä. Näitä älykkäitä ominaisuuksia hyödynnetään varsinkin uuden sukupolven CHP-kattiloissa, joissa Stirling- tai kaasumoottorilla tuotetaan samalla sähköä. Yhdistämällä suuri määrä laitteita älykkääseen ohjaukseen voidaan sähkön tuotantoa hienosäätää ja verkon kuormitusta alentaa häiritsemättä kuitenkaan rakennusten lämmöntuotantoa.

Älykkään ohjauksen lisäksi on meneillään useita biopolttoaineen kaasutuksen tutkimushankkeita, joilla pyritään optimoimaan prosesseja ja laajentamaan raaka-ainepohjaa. Näiden kaasutustutkimusten perusteella voi ennustaa, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto on lisääntymässä tulevaisuudessa kovaa tahtia. Tämä lupaa hyvää sähköntuotannon hajauttamiselle, kun aurinkoenergialla tuotetaan päivällä ja kesäaikaan tarvittava energia, ja talviaikaan sekä öisin energiantuotannosta vastaa CHP-kattila.

Teksti ja kuvat: Marko Kukka

World Sustainable Energy Days 2018

World Sustainable Energy Days on yksi Euroopan suurimmista vuosittain järjestettävistä konferensseista. Tapahtuma järjestetään Itävallassa ja osallistujia on yli 700 viidestäkymmenestä eri maasta. Konferenssissa keskitytään erityisesti uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen eri osa-alueilla. Tiistain ohjelmassa oli pellettikonferenssi sekä nuorten tutkijoiden konferenssi.

Nuorten tutkijoiden konferenssissa oli useita puhujia eri instituutioista ja aihealueet käsittelivät muun muassa rakennusten energiatehokkuutta, rakennusten energiasimulointia, uusiutuvaa energiaa ja kasvihuonekaasupäästöjä. Esitykset perustuivat hyvin vahvasti teoreettiseen tutkimukseen ja selvityksiin, mutta useassa esityksessä oli mukana myös käytännössä suoritettuja kenttäkokeita.

Tulevaisuuden haasteena nähdään erityisesti voimakas väestönkasvu ja sen seurauksena kasvava energiantarve. Toiveena on, että kehittyvissä maissa voitaisiin siirtyä suoraan uusiutuviin energiamuotoihin fossiilisten polttoaineiden sijaan.

”Toiveena on, että kehittyvissä maissa voitaisiin siirtyä suoraan uusiutuviin energiamuotoihin fossiilisten polttoaineiden sijaan.”

Energiaintensiivisillä teollisuuden aloilla, kuten betoniteollisuudessa, keskitytään ympäristöystävällisempien materiaalien ja ratkaisuiden hyödyntämiseen valmistusprosessin eri vaiheissa. Tällä on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin ja sitä kautta ilmaston lämpenemisen hidastamiseen. Tutkimuksissa selvitettiin muun muassa arkkitehtuurin, rakennussimuloinnin, eristysratkaisuiden ja aurinkosuojauksen mahdollisuuksia jäähdytys- ja lämmitystarpeen vähentämisessä rakentamisessa. Tulevaisuudessa materiaalien olomuodon muutokseen perustuvat ratkaisut rakennusten energiankulutuksen pienentämisessä ovat erityisen kiinnostuksen kohteena.

Pellettikonferenssin keskeinen sanoma oli, että tulevaisuudessa eri energian tuotantomuodot yhdistyvät. Esimerkiksi pellettikattiloiden savukaasuista otetaan lämpöä talteen lämpöpumpuilla ja näin tehostetaan erillisiä järjestelmiä. Lämmitysjärjestelmien myynnin odotetaan siirtyvän verkkoon, laitteiden vuokraus yleistyy ja tulevaisuudessa laitteiden hankinnasta vastaa yritys ja asiakas maksaa pelkästä energiasta. Pienten CHP (yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto) laitteiden käyttö yleistyy tulevaisuudessa. Tällöin esimerkiksi pellettikattilalla tuotetaan sekä sähköä että lämpöä kiinteistön tarpeisiin. Tulevaisuudessa laitteiden älyominaisuudet kehittyvät, jolloin laitteita voidaan käyttää puheohjauksella ja ajantasainen tieto laitteiden toiminnasta on reaaliajassa saatavilla. Laitteiden teknologiakehityksen kärjessä ovat mm. Froling ja Hargassner, joilla on jo useita laitoksia asennettuna ympäri Eurooppaa. Tulevaisuuden osalta tutkimuksen mielenkiinto kohdistuu pelletin valmistus- ja palamisprosessin kehittämiseen ja päästöjen vähentämiseen muun muassa näyttämällä erilaisia lisäaineita. Pellettiteollisuus korostaa polttoaineen laadun merkitystä hinnan rinnalla ja valmistajat pyrkivät luomaan muista erottuvaa brändiä.

Molempien konferenssien kantavana ajatuksena oli, että tehtävät toimenpiteet eivät saa vaarantaa viihtyisää, terveellistä ja tuottavaa toimintaympäristöä.

”Pellettikonferenssin keskeinen sanoma oli, että tulevaisuudessa eri energian tuotantomuodot yhdistyvät. Esimerkiksi pellettikattiloiden savukaasuista otetaan lämpöä talteen lämpöpumpuilla ja näin tehostetaan erillisiä järjestelmiä. Lämmitysjärjestelmien myynnin odotetaan siirtyvän verkkoon, laitteiden vuokraus yleistyy ja tulevaisuudessa laitteiden hankinnasta vastaa yritys ja asiakas maksaa pelkästä energiasta.”

Konferenssin toisen päivän kuulumiset ovat luettavissa seuraavassa blogitekstissä loppuviikon aikana.

Teksti ja kuvat: Marko Kukka

Energiatehokkuudesta ja hiilijalanjäljestä

 

Pienempi hiilijalanjälki rakentamisessa on suoraan verrannollinen käytetyn rakennusmateriaalin määrään ja laatuun. Pohjolan ilmasto asettaa omat reunaehdot rakennuksille, lämmitykselle ja materiaaleille. Tasapainon löytäminen rakennusten eristämisen, lämmityksen, ilmanvaihdon ja asumisviihtyvyyden välillä määrittelee sen, minkälaisia rakennuksia täällä tehdään. Asuinrakentamisen standardit ovat aikojen kuluessa muotoutuneet tietynlaisiksi. Moni asia on muuttunut ja tulee edelleen muuttumaan. Matkalla on tehty onnistuneita ratkaisuja myös uusien materiaalien ja työtapojen käytössä. Valitettavasti epäonnistumisiakin mahtuu mukaan.

”Pienempi hiilijalanjälki rakentamisessa on suoraan verrannollinen käytetyn rakennusmateriaalin määrään ja laatuun.”

Suunnittelua ja rakentamista ohjataan lakien, asetusten ja valvonnan avulla. Esimerkiksi vuoden 2018 alussa voimaan tulleet uudet asetukset asettavat rakennuksille määräyksiä, joilla pyritään yhä energiatehokkaampiin rakennuksiin. Asetuksissa heijastuu myös tavoite pienentää rakennusten hiilijalanjälkeä. Vaikka asetukset ohjaavat rakentamista, on valinta siitä, minkä tyyppisiä rakennuksia tehdään, aina lopulta asunnon käyttäjän tai omistajan. Asunnon koko, tilasuunnittelu, materiaalit, energiaratkaisut ja sijainti ovat tekijöitä, jotka lopulta ratkaisevat syntyykö vuokrasopimus, osto- tai rakentamispäätös. Suurimmassa osassa asunnonvalintatilanteista hiilijalanjäljen pohdinta jää varmasti tekemättä. Asia on lisäksi varsin hankalasti arvioitavissa. Rakennusten energiatodistus helpottaa jossakin määrin asiaa, mutta ei kerro juuri mitään itse rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä.

Energiamerkinnät asunnoissa

Kuluttajalaitteista tutut energiamerkinnät ovat tulleet myös asuntojen vuokraus- ja myynti-ilmoituksiin. Lisäksi uudisrakennuksen lupahakuprosessissa vaaditaan laskelmat rakennuksen energiatehokkuudesta (E-luku). E-luvun perusteella rakennukset luokitellaan luokkiin A:sta G:hen. Todistuksessa A luokka on energiatehokkuudeltaan paras. Asumisen tällaisessa talossa voidaan olettaa olevan käyttökustannuksiltaan edullista ainakin verrattuna heikomman E-luvun taloihin. Laskennalliset arvot eivät tietenkään kerro koko totuutta, vaan energiakulutuksen tasoon vaikuttaa asukkaiden oma toiminta. Huonelämpötilan nosto yhdellä asteella nostaa lämmityskustannuksia keskimäärin viisi prosenttia. Lämmönsäätöjärjestelmän asetuksiin kannattaa siis perehtyä. Samanlaisia energiasyöppöjä voivat olla esimerkiksi valmiustilassa olevat kuluttajalaitteet, liian pitkään lämmitetty sauna, ylipitkät suihkut, väärin säädetty ilmastointijärjestelmä jne. Sähkölasku onkin usein hyvä mittari myös oman asumisen hiilijalanjäljen arvioimiseen.

”Sähkölasku onkin usein hyvä mittari myös oman asumisen hiilijalanjäljen arvioimiseen.”

Asunnon toimivat, omiin tarpeisiin mitoitetut tilat ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä asuntojen valinnassa. Tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä ja mieltymykset erilaisia. Luonnollisesti pienemmän asunnon rakentamiseen ja ylläpitoon kuluu vähemmän energiaa. Asumisviihtyvyydestä ei tulisi kuitenkaan tinkiä. Suunnittelun, rakentamisen ja kaavoituksen vastuu korostuu siinä, ettei palata liian ahtaan asumisen aikaan painottamalla pienten asuntojen tuotantoa. Ei edes energiatehokkuuden varjolla. Tälläkin hetkellä monet asuvat liian ahtaasti tai huonokuntoisissa asunnoissa yksinkertaisesti siitä syystä, ettei suurempaan tai parempikuntoiseen asuntoon ole varaa.

Kuva: Puu on usein käytetty runkomateriaali pientaloissa. Se myös sitoo hiilidioksidia koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Teksti ja kuvat: Jaakko Aaltonen

 

Lisätietoja energiatehokkuuden määräyksistä: http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Energiatehokkuus

Pomarkun lukiolaiset tutustuivat kiertotalouteen SAMKissa

Pomarkun lukiolaisten kemianryhmä vieraili SAMKissa juuri ennen hiihtolomaa Teknologiateollisuuden MyTech -vierailulla.  Vierailun teemana oli kiertotalous. Vierailussa lukiolaiset tutustuivat kiertotalouteen eri tehtävärasteilla:

  • Oman hiilijalanjäljen laskeminen
  • Aurinkoenergia
  • Ympäristölabra
  • Rakennusten hiilijalanjäljen laskeminen ja Vähä0-hanke

”Olimme vierailulla lukion toisen vuoden kemian ja maantieteen opiskelijoiden kanssa. Aamulla kävimme Kuusakoskella ja sitten SAMKissa. Koimme käynnin SAMKissa hyödylliseksi. Opiskelijat saivat ensinnäkin tärkeää kuvaa SAMKista, kun käytiin ihan paikanpäällä. Tärkeäksi koin myös ympäristölinjan esittelyn ja sen, että opiskelijat pääsivät labralaitteita kokeilemaan. Aikamme olisi saanut olla hiukan pidempi, niin olisimme vielä kattavammin päässeet asioita läpi käymään. Joka tapauksessa käynti omalta osaltaan motivoi opiskeluun ja mahdollisesti hakemaan opiskelijaksi SAMKiin”, totesi Pomarkun lukion kemian ja matematiikan opettaja Henri Peltomäki.

Valtakunnallinen MyTech -ohjelma tarjoaa tukea ja teeman ilmiölähtöisille oppimisprojekteille yläkouluissa ja lukioissa. Lisätietoa ohjelmasta ja hakuohjeet ovat teknologiateollisuuden www-sivuilla.

Kuva: Lehtori Mari Kujala antaa lukiolaisille tehtäväksi laskea betonin, minaraalivillan ja liimapuun hiilijalanjäljen. Tuloksessa todettiin, että samankokoisilla kappaleilla betonin hiilijalanjälki on isoin. Betonissa käytettävä sementti kasvattaa betonin hiilijalanjälkeä.

Mitä rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta tarkoittaa?

Hiilijalanjälki kuvaa rakennuksen elinkaaren aikaista vaikutusta ilmastoon. Vaikutusta mitataan kasvihuonekaasupäästöjen määrällä. Päästöt syntyvät toiminnan eri vaiheissa joko suoraan tai välillisesti. Tarkoituksena on tuoda näkyviin eri tuotteiden vaikutus ilmastoon. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Jo nyt pitäisi julkisissa hankinnoissa ottaa ympäristöasiat huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

VTT:n laskelman mukaan tällä hetkellä keskimääräisen asuinkerrostalon hiilijalanjäljestä 63 % tulee energian käytöstä ja 37 % elinkaaren muista vaiheista. Näistä suurin on rakennusmateriaalien valmistus.  Rakennusten energian käyttöön on kiinnitetty huomiota jo pidemmän aikaa. Rakennusvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen. Käytettävillä lämmitysmuodoilla vaikutetaan suoraan rakennuksen hiilijalanjälkeen. Lähes nollaenergiarakennuksissa energiankulutus on vähäisempää, jolloin rakennusmateriaalien osuus rakennuksen hiilijalanjäljestä kasvaa.

Standardi hiilijalanjäljen laskentaan

Hiilijalanjäljen laskemiseen rakennuksille on julkaistu eurooppalainen standardi SFS-EN 15978. Standardin laskentatavassa elinkaari jaetaan vaiheisiin rakennustuotteiden tuottamisesta ja kuljetuksesta työmaatoimintoihin, käyttöön, kunnossapitoon ja osien vaihtoon. Oman osansa saavat tulevan rakennuksen energian ja veden käyttö. Lopulta huomioidaan purkuvaihe. Laskenta on monivaiheinen ja tarvittavan tiedon määrä mittava.

Standardin tarkoituksena on auttaa vertailemaan ilmaston vaikutuksia erilaisissa suunnittelu- ja korjausvaihtoehdoissa tai tunnistaa ilmaston kannalta potentiaalisimmat parannuskohteet. Laskennassa voidaan tehdä erilaisia rajauksia. Näitä on esitelty tarkemmin Green Building Councilin Elinkaaren hiilijalanjälki -tekstissä: http://figbc.fi/elinkaarimittarit/laskentaohjeet/elinkaaren-hiilijalanjalki/.

Rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen laskenta

Rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa suunnitteluvaiheessa oikeilla valinnoilla sekä rakentamisvaiheessa materiaalitehokkuudella. Tätä työtä helpottamaan Suomen ympäristökeskus on julkaissut SYNERGIA Hiilijalanjälki -työkalun. Sillä voidaan arvioida rakennusten päämateriaalien ja päärakenteiden hiilijalanjälkeä. Näin voidaan suunnitteluvaiheessa vertailla erilaisia materiaali- ja rakennusteknisiä ratkaisuja ilmaston näkökulmasta.

Rakennuksessa käytettyjen rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen laskenta on monivaiheista. Ensimmäisenä vaiheena tässä on rakennuksessa käytettyjen rakennusmateriaalien määrien laskenta. Jos rakennus on suunniteltu nykyaikaisilla tietomallinnusohjelmilla, pitäisi nämä tiedot saada suoraan tietomallista. Seuraavaksi pitää laskea eri rakennusmateriaalin hiilidioksidipäästöt. Näitä tietoja on listattu esimerkiksi Rakennustiedon julkaisemassa RT Ympäristöselosteessa tai materiaalivalmistajien omilla www-sivuilla. Lisäksi laskennassa pitää ottaa erikseen huomioon puurakenteet, jotka toimivat myös ns. hiilinieluna eli varastoivat hiilidioksidia. Koko rakennuksen rakennusmateriaalien hiilijalanjälki saadaan laskettua, kun päästöistä vähennetään sitoutunut hiilidioksidi.

Hiilijalanjälkilaskennan avulla saadaan kierrätysajattelu mukaan kaikkiin rakennushankkeen vaiheisiin tarveselvityksestä eteenpäin.

Todellisuudessa laskenta ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista. Laskennassa pitää miettiä rajaus siihen, mitä rakennusmateriaaleja otetaan huomioon. Lasketaanko kaikki apuaineet eli lopputuloksen saavuttamiseksi tarvittavat tarvikkeet, esimerkiksi betonivaluissa tarvittavat muottilaudat. Lisäksi laskennassa pitäisi ottaa huomioon myös se, mistä rakennusmateriaali on hankittu. Onko esimerkiksi puutavara kuljetettu Euroopasta tai kaadettu omasta lähimetsästä? Onko kattotiili ostettu suoraan tehtaalta vai tilattu verkkokaupasta Kiinasta?

Rakennuksen käyttöikä vaikuttaa rakennuksen aiheuttamiin päästöihin. Oleellista on miettiä rakennusten muuntojoustavuutta, jolloin rakennus palvelee mahdollisimman pitkään. Rakennuksen elinkaaren loppuvaiheessa mietitään rakennusmateriaalien kierrätys. Tavoitteena on, että purkuvaiheessa mahdollisimman suuri osa rakennusmateriaaleista saadaan kierrätettyä tai uusiokäyttöön. Hiilijalanjälkilaskennan avulla saadaan kierrätysajattelu mukaan kaikkiin rakennushankkeen vaiheisiin tarveselvityksestä eteenpäin.

Näin voit laskea rakennusmateriaalin hiilijalanjäljen:

  1. Laske rakennusmateriaalin tilavuus ko. rakennuksessa.
  2. Laske materiaalin kokonaispaino.
  3. Laske materiaalin hiilidioksidipäästöt
  4. Laske materiaalin varastoima hiilidioksidi
  5. Materiaalin hiilijalanjälki saadaan laskettua kun päästöistä vähennetään sitoutunut hiilidioksidi

Teksti ja kuvat: Mari Kujala ja Aino Pelto-Huikko

Lähteet:

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Tiekartta_rakennusmateriaalien_hiilijala(40813)

Green Building Councilin Elinkaaren hiilijalanjälki  http://figbc.fi/elinkaarimittarit/laskentaohjeet/elinkaaren-hiilijalanjalki/