Energiatehokkuuteen tehdyt investoinnit ovat kasvaneet maailmanlaajuisesti edellisvuoteen verrattuna, mutta hankkeiden rahoitus nähdään edelleen suurimpana esteenä toimenpiteiden toteutumiselle. Muina haasteina ovat tietoisuuden, osaamisen ja hyvien esimerkkien puute. Rakennussektorin osuus energiatehokkuusinvestoinneista on ¾ ja alan toimijat toivovatkin uusia poliittisia toimenpiteitä vauhdittamaan investointien kasvua.
WSED-konferenssin toisena päivänä keskityttiin energiatehokkuuden taloudellisuuteen ja teknologian innovaatioihin ja näiden mahdollistamiin keinoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päivän aluksi käsiteltiin rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä, josta on saatu uusi luonnos. Siinä otetaan kantaa muun muassa pitkän tähtäimen suunnitelmiin korjausrakentamisessa, sähköautojen latauspaikkojen asentamiseen rakennusten yhteyteen sekä älykkään teknologian käyttöön rakennuksissa. Tavoitteena on, että 2050 mennessä EU:n rakennuskanta on vähäpäästöistä tai päästötöntä.
”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on saatu uusi luonnos. Siinä otetaan kantaa muun muassa pitkän tähtäimen suunnitelmiin korjausrakentamisessa, sähköautojen latauspaikkojen asentamiseen rakennusten yhteyteen sekä älykkään teknologian käyttöön rakennuksissa.”
Euroopan Unionissa uusiutuvan energian investointien määrän lasku nähdään uhkana sekä työpaikoille että ilmastonmuutoksen hillitsemiselle. Nykyisillä toimenpiteillä Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan. Tulevaisuudessa kiertotalous, big data ja digitalisaatio nähdään merkittävinä energiatehokkuuden parantamisen keinoina. Positiivisena voidaan nähdä myös se, että jo nyt on käytössä useita keinoja, joilla energian käyttöä voidaan merkittävästi tehostaa rakennuksissa ja yrityksissä.
Pellettimarkkinat kasvussa Euroopassa
Pellettikonferenssi jatkui markkinakatsauksella, jossa tutustuttiin pääasiassa Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoihin. Euroopan markkinat kasvavat keskimäärin 14 % vuosittain. Britanniassa kulutus on lisääntynyt pääasiassa vuonna 2013 alkaneen Draxin voimalaitoksen polttoaineen muutoksesta kivihiilestä pellettiin. Pääosa polttoaineesta tuodaan USA:sta, koska Britannian oma tuotanto on lähes olematonta. USA onkin rakentanut vauhdilla suuria pelletintuotantoyksiköitä itärannikolle. Eurooppa on muuten pääosin omavarainen pellettien suhteen.
Pellettikattiloiden myynti omakotitaloasukkaille hidastuu Saksassa, kun markkinat alkavat täyttyä. Laitteisiin ollaan kehittämässä IoT-ominaisuuksia ja tuotannon ennustettavuutta parannetaan sääennusteita hyödyntämällä. Näitä älykkäitä ominaisuuksia hyödynnetään varsinkin uuden sukupolven CHP-kattiloissa, joissa Stirling- tai kaasumoottorilla tuotetaan samalla sähköä. Yhdistämällä suuri määrä laitteita älykkääseen ohjaukseen voidaan sähkön tuotantoa hienosäätää ja verkon kuormitusta alentaa häiritsemättä kuitenkaan rakennusten lämmöntuotantoa.
Älykkään ohjauksen lisäksi on meneillään useita biopolttoaineen kaasutuksen tutkimushankkeita, joilla pyritään optimoimaan prosesseja ja laajentamaan raaka-ainepohjaa. Näiden kaasutustutkimusten perusteella voi ennustaa, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto on lisääntymässä tulevaisuudessa kovaa tahtia. Tämä lupaa hyvää sähköntuotannon hajauttamiselle, kun aurinkoenergialla tuotetaan päivällä ja kesäaikaan tarvittava energia, ja talviaikaan sekä öisin energiantuotannosta vastaa CHP-kattila.
Teksti ja kuvat: Marko Kukka