Helpompi elämä Porin kirjastossa

Porin asuntomessujen lähestyessä olimme kertomassa Porin pääkirjastossa hiilijalanjäljestä. Pisteellämme oli mahdollista jälleen tehdä Sitran elämäntapatesti ja tutustua laskelmiimme. Jaoimme ihmisille myös yleisesti tietoutta hiilijalanjälkiajattelusta ja opinahjostamme SAMKista. Kahden päivän ajan saimme näkyvyyttä ja muutama hyvä keskustelukin tuli käytyä asian tiimoilta. Toivottavasti messukävijät ovat kiinnostuneita keskustelemaan aiheista yhtä innokkaasti asuntomessujen oheiskohteessa Karhukorttelissa.

Muun muassa meidät tapaat asuntomessujen oheiskohteesta, Karhukorttelista. Keskellä Vähä0-hankkeen projektipäällikkö Mari Kujala. Marin oikealla puolella Toisen vuoden rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija, projektityöntekijä Susa Hagner ja vasemmalla ensimmäisen vuoden rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija, projektityöntekijä Sanna Lindgren.

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

 

Aamupalatilaisuus Hotelli Scandic Porissa

Kesäkuun alussa järjestimme aamupalatilaisuuden, jossa esiteltiin Vähä0 -hanketta sekä hiilijalanjälkilaskennan ja energiasimulointien sen hetkisiä tuloksia. Tilaisuudessa oli puhumassa hankkeen projektipäällikkö Mari Kujala, joka kertoi osallistujille rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä sekä projektiasiantuntija Jarkko Heinonen rakennuksen energiankäytön hiilijalanjäljestä. Tämän lisäksi osallistujat saivat kuulla terveiset Porin asuntomessuilta. Asuntomessuista kertomassa oli projektipäällikkö Kari-Matti Haapala ja aluevalvoja Aleksi Vihtilä. Tilaisuuteen oli kutsuttu eri yritysten edustajia sekä SAMKin yhteistyökumppaneita.

Tilaisuuteen osallistujat saivat aamupalan ohella tutustua projektin sisältöön ja jutella aiheeseen liittyvistä asioista.
Aamupalatilaisuuteen osallistui useita asiasta kiinnostunutta henkilöä.
Hankkeen esittelypisteellä jaettiin tietoa rakennusmateriaalien ja rakennuksen käytön hiilijalanjäljestä. Tilaisuudessa oli mahdollisuus myös laskea oma hiilijalanjälki Sitran elämäntapatestillä.
Projektipäällikkö Mari Kujala esitteli osallistujille rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen laskentaa.
Projektiasiantuntija Jarkko Heinosen esityksen aiheena oli rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki.
Lopuksi osallistujat saivat kuulla viime hetken terveiset Porin asuntomessuilta.

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

 

CLT-elementtejä ja isoja terasseja – vierailu Porin Kuukkarin puukerrostalossa sekä asuntomessualueella

Toukokuun puolessa välissä SAMKissa Porin kampuksella vieraili suurin osa Suomen ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan opettajista. He tutustuivat uuden kampuksemme lisäksi myös Porin tulevien asuntomessujen kohteisiin sekä Svenska Kulturfonden i Björneborg -rahaston Kuukkarin kaupunginosaan rakennuttamaan puukerrostaloon.

Kuukkarin puukerrostalo rakennustekniika opettajien tarkan katseen alla. CLT-elementeistä valmistuu kolmikerroksinen talo iäkkäille ihmisille.

Puuelementtirakentaminen haastaa rakentajat kerrostaloprojektissa

Puukerrostalon rakentamisessa on kohdattu monia haastavia tilanteita, joiden lomassa on rakentajat ovat luovineet sujuvasti. Talo on ollut Porissa puukerrostalorakentamisen pilottikohde. Monia asioita on jouduttu pohtimaan ja soveltamaan, jotta ne vastaisivat tämänhetkisiä rakennusmääräyksiä.

Esimerkiksi jos talon suunnitelmat olisivat olleet täysin valmiita rungon pystytysvaiheessa, talon elementit olisivat nousseet huiman nopeasti, jopa kuukaudessa. Nyt, kun piirustuksia on jouduttu odottelemaan muun muassa detaljikuvien vuoksi, on esimerkiksi elementtien sovitus toisiinsa ja kiinnittäminen ollut hankalampaa kuin se olisi ollut silloin, kun elementit olisi saatu koottua tauotta. Odottelu on vaikuttanut myös siihen, että materiaalia ei ole voitu tilata valmiiksi.

Esteettömiä pikkuasuntoja

Puukerrostalo oli jo kohonnut koko korkeuteensa ja taloon pystyi kurkistamaan jokaiseen kerrokseen. Sisäpuolella kaunis puupinta oli suurimmaksi osaksi jouduttu peittämään kipsilevyillä palomääräysten vuoksi, kuitenkin sitä tulee vielä näkyviin väliseinissä ja lattiassa. Puu näkyy rakennuksessa myös ulkopinnassa sekä yksityiskohdissa. Ylimmän kerroksen asuntojen hienoutena oli todella suuri huonekorkeus, joka toi pieniin huoneistoihin paljon tilan tuntua ja valoisuutta. Asuntoja kerrostaloon tulee reilu parikymmentä. Pääasiassa ne ovat yksiöitä ja kaksioita ja ne ovat tarkoitettu ikäihmisille. Asuntojen varustelu tulee olemaan laadukasta, esteettömyys on otettu hyvin huomioon.

Ylimmän kerroksen huonekorkeus on melkoinen. oviaukon yläosasta on vielä matkaa katonrajaan.
Kolmannen kerroksen aulasta avautuu näkymä alimman kerroksen avaraan aulatilaan.

Pilottikohteen innovaatioita.

Kerrostalon hieman erilainen lämmitysratkaisu herätti kiinnostusta. Kerrostalon lämmitys hoidetaan lattialle asennettavien puhallinkonvektoreiden avulla, jotka viilentävät tai lämmittävät huoneilman tarpeen mukaan. Puurakenteisiin on sijoitettu kosteusantureita, joilla valvotaan niin rakennus- kuin käytönaikaista kosteutta puurakenteissa.

Talo oli aiemmin katettu massiivisella sääsuojalla, jota emme harmiksemme ehtineet näkemään, koska se oli pari viikkoa aiemmin purettu pois. Nyt suojasta oli muistona vain useat telinekasat kerrostalon edustalla. Myös tässä kohtaa puukerrostalo on ollut pilottikohde, sillä sääsuojan pystyttäminen noin suureen kohteeseen ei ollut ollenkaan rutiinihomma.

Puukerrostalon massiivisesta sääsuojasta muistuttavat enää pihalla olevat telineiden osat.
Puhallinkonvektori odottaa asennusta kolmannen kerroksen huoneistossa

Mustavalkoinen, mutta värikäs messualue

Asuntomessualueella meitä opasti Porin asuntomessujen projektipäällikkö Kari-Matti Haapala. Pääsimme kiertämään messualueelle ja tutustumaan sen ympäristöön. Alueella on asuinkohteiden lisäksi tiedepäiväkoti ja iäkkäiden palvelutalo, virkistysalueita sekä lapsille leikkipuisto.

Asuntomessualueella sijaitseva tiedepäiväkoti Välke sekä leikkipaikka lapsille.

Messualueella kiinnittää nopeasti kiinnittää huomioon siihen, että lähes jokaisella tontilla on jonkinlainen terassi. Tontit ovat pieniä, mutta terasseilla pihan neliöt on saatu helppohoitoiseksi, viihtyisäksi ulkoilutilaksi. Terasseista on myös haluttu tehdä ”olohuoneen jatke” pienempiin asuntoihin.  Eräässä kohteessa asukkaiden ajatus oli yhdistää koti ja mökki samaan rakennukseen. On mielenkiintoista nähdä, miten ajatus käytännössä toteutuu.

Muutamissa kohteissa piha-aluetta on tuskin lainkaan, kun itse asuinrakennus vei lähes koko tontin pinta-alan. Toisissa taas terassi oli suurempi kuin huoneistoala koko päärakennuksessa.

Värimaailma taloissa on varsin homogeeninen. Suurin osa rakennuksista on valkoisia, vaikka värin olisi voinut valita lähes vapaasti. Olisi voinut maalata talon vaikka vaaleanpunaiseksi. Muutama musta talo sentään seisoi valkoisten välissä.

 

 

 

 

 

 

 

Mustaa, valkoista ja paljon terasseja.

Aistiesteettömyyttä ja Apulantaa 

Eräs mielenkiintoinen kohde on Talo Haltiatar, jonka ulkoverhoilu on todella kaunis: elävään, lämpimään puupaneelipintaan on yhdistetty viileää, mustaa tiiltä. Rakennuksen esikuvana on toiminut luontokeskus Nuuksion kansallispuistossa sijaitseva Haltia. Kohteessa on myös toteutettu aistiesteetön sisustus.

Talo Haltiattaren kaunis ulkopinta.

Tämän kohteen vieressä on Kodin Terra -talo by Prisma, jonka sisustuksen ovat suunnitelleet Apulanta-yhtyeen Sipe Santapukki sekä Toni Wirtanen. Kohteessa oli eteläseinän ikkunoissa kaihtimet, joiden avulla tila saadaan varjostettua ja viilennettyä kuumimpina kesäpäivinä. Vastaavanlaisia kaihtimia en muissa asuntomessun kohteissa nähnyt.

Nelihenkisen perheen koti, joka on Apulanta yhtyeen sisustama. Eteläseinän ikkunoihin asennettu suuret kaihtimet.

Niittäjänsillalta ruokapuistoon – kaupunkialueellakin voi nauttia luonnon läheisyydestä.

Asuntomessualue on kaavoitettu hyvin tiiviiksi, mutta vastapainoksi alueella on pyritty panostamaan yhteisiin ulkoilutiloihin. Alueella on rakennettuja puistoja niin oleskeluun kuin lasten leikkiä varten. Joen yli rakennetaan silta, jonka kautta alueelta pääsee suoraan kauniille luotojen alueelle, jossa luontoa ja ulkoilumaastoa riittää. Niittäjänsillaksi nimetty silta johtaa siirtolapuutarha-alueen rantaan ja ruokapuistoon. Ruokapuisto on kaikille avoin hyötykasvien aarreaitta, josta voi napata vaikka raparperia piirakkaan varten. Ympäristöystävän näkökulmasta kiinnostavaa on mahdollisuus toimittaa rakennusjätteet asuntomessualueen sisällä toimivaan kierrätyspisteeseen. Asuntomessuorganisaatio haluaa mahdollistaa alueelle rakentaville helpon tavan kierrättää rakennusjätteet, jotta he voisivat keskittyä itse rakennusprojektiin.

Messualue sijaitsee kokemäenjoen varrella. Joen yli pääsee kauniille luotojen alueelle.
Messualueen kierrätyspiste

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

WinNovan tähti, 360-asteen näkymät rakennusvaiheessa 7.6.2018

Käy pyörähtämässä asuntomessuilla WinNovan tähden rakennustyömaalla. Voit katsella eri suuntiin ja liikkua painamalla kuvassa näkyviä nuolia.

Hyviä jälkiä jättämässä

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen, toiminnan tai palvelun takia syntynyttä ilmastokuormaa. Ilmastokuormitus lisää kasvihuonekaasuja ja aiheuttaa ilmastonmuutosta. Hiilikädenjäljellä taas tarkoitetaan tuotteiden tai palveluiden ilmastohyötyjä käyttäjälle.

Hiilijalanjälkeä voi pienentää noudattamalla kiertotalouden periaatteita. Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Siinä materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa.

Välipala yhdelle. Jätteen tuottamista voi vähentää pienillä teoilla.

Arjessa yksilö voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä miettimällä kulutustottumuksiaan. Paljon huomiota herättänyt muovikeskustelu sai ihmiset varpailleen. Mediassa puhuttaneet ohuet hedelmäpussit on valmistettuovista, joka on materiaaliltaan suomalaisten suosimaa PE-LD-muovia kovempaa sekä herkempää rikkoutumaan.

Muovin käyttöä on vaikeaa lopettaa kokonaan, sillä muovia on jo itsestä riippumatta niin monessa paikassa ja tuotteessa. Lopettamisen sijaan olisi ajankohtaisempaa miettiä miten materiaaleja voisi uusiokäyttää. Suomalaisille kuluttajille tuttu muovikassi on useimmiten PE-LD-muovia eli matalatiheyksistä polyeteeniä. Öljystä, maakaasusta tai kierrätysmuovista valmistettu PE-LD-muovi voidaan kierrättää tai käyttää energialähteenä jätevoimaloissa. Yleensä PE-LD-muovikassi ostetaan mukaan kaupan tiskiltä, eikä kassin elämänkaari pääty ostosten kotiin kantamisen jälkeen. Yleensä muovikassi suorittaa viimeiseen palveluksensa jätteiden hygieenisenä kääreenä ja kantovälineenä. Näiden tehtävien väliin mahtuu niin monta käyttökertaa kantovälineenä tai suojapussina kuin kuluttaja haluaa.

Arjen valintoja ruokakaupassa. Kokeilisitko kestohedelmäpussia ongelmallisen PE-HD pussin sijaan?

Pusseja, kassit ja muovipakkaukset – vaihtoehtoja ja valintoja.

Päätimme tutkia asiaa tarkemmin. Millä ostokset tulisi kuljettaa kotiin? Yllätyimme tuloksista, sillä ekologisin vaihtoehto on kierrätysmuovista valmistettu muovikassi. Kierrätysmuovikassin erottaa muista kassin alalaidassa olevasta ”uusiomateriaalia”-tekstistä. Kangaskassikin on ekologinen vaihtoehto, mutta sitä tulisi käyttää keskimäärin 50 kertaa ennen kuin se olisi ekologisempi kuin kierrätysmuovikassi. Mikäli vesijalanjälki huomioidaan, käyttökertoja tulisi kertyä 324. Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon henkilö tai valtio kuluttaa vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä (vettä/kuluttaja/vuosi). Kulutettuihin vesivaroihin lasketaan juoma- ja talousveden lisäksi kaikki vesi, joka on tarvittu esimerkiksi porkkanan kasvatukseen tai vehnän viljelyyn, sekä teollisuuden prosesseissa tuotteiden, kuten maksalaatikon tai auton valmistukseen. Eli kangaskassia tulisi käyttää miltei vuoden, ennen kuin se olisi ympäristöystävällisempi kuin muovikassi. Tästä voisi ajatella, että kangaskassi olisi ekologisempi vaihtoehto – eikö vuosi kangaskassille ole lyhyt aika? Onko silti järkevintä tarttua kassalla kierrätysmuovikassiin ja jatko käyttää sitä roskapussina, kuin taas ostaa roskille varta vasten tarkoitettuja muovisia pusseja?

Aihe on todella moninainen sekä tulkinnanvarainen ja siksi erittäin haasteellinen. Ihmisten tulisi kiinnittää eniten huomiota materiaalien pitkään käyttöikään ja kierrättämiseen, jotta yhden tuotteen elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. Pienin teko, jolla on suurin vaikutus olisi muovisten PE-HD-muovisten hedelmäpussien korvaaminen esimerkiksi kierrätysmateriaaleista valmistetuilla kestopusseilla, joita voi käyttää useita kertoja. Biojätepussit eivät ole hyvä vaihtoehto, sillä ne kuluttavat toiseksi eniten luonnonvaroja. Biojätepussitkin hajotessaan tuottavat ympäristöön hajoamatonta mikromuovia.

Positiivinen hiilikädenjälki

Yritys voi parantaa hiilikädenjälkeään tarjoamalla ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja kuluttajille, esimerkiksi tarjoamalla hedelmäpussien sijaan kestopusseja sekä lopettamalla hedelmien ja vihannesten pakkaamisen valmiiksi muoviin. Muovin käytöstä pakkausmateriaalina keskustellaan paljon. Pakkauksia perustellaan paljon sillä, että se helpottaa ruuan kuljetusta ja vähentää ruuan hävikkiä. Esimerkiksi kurkku nahistuisi hyvin nopeasti ilman muovikäärettä, sillä se sisältää paljon vettä. Näin muovikääre pidentää kurkun käyttöikää ja vähentää poisheitettävän ruuan määrää. Täältä löydät lisää tietoa ja keskustelua päivittäistavaroiden muovipakkauksista sekä muovista pakkausmateriaalina.

Kurkkujen kohdalla muovikääre on perusteltu. Tasapainoilu turhien muovipakkausten ja ruuan hävikin suhteen on usein haasteellista.

Teollisuudella on ratkaisevan tärkeä rooli globaalissa muutoksessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tätä varten on kehitetty käsite hiilikädenjälki, joka kuvaa yritysten tuottamien ratkaisujen päästövähennysvaikutusta käyttäjälle. Vastaparina hiilijalanjäljelle hiilikädenjälki keskittyy positiivisiin tekoihin. Kokonaisuuden kannalta olennaisinta olisi, että hiilikädenjälki on merkittävästi isompi kuin hiilijalanjälki. Hiilineutraaliudella taas tarkoitetaan sitä, että tuotetaan vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Hiilineutraalin tuotteen tai systeemin hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on siis nolla.

Teksti: Susa Hagner ja Sanna Lindgren

Kuvat: Sanna Lindgren

Lähteet:

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elon www-sivut. Viitattu 4.5.2018. https://elomedia.elo.fi/blogi/haussa-positiivisia-ymparistovaikutuksia

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin www-sivut. Viitattu 4.5.2018. https://www.nuortenelama.fi/elavaa-elamaa/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-kuluttaminen/hiilijalanj%C3%A4lki-807

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran www-sivut. Viitattu 4.5.2018. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/

 

Hiilijalanjäljen laskeminen suosittua SAMKissa Eurooppa-päivänä

Keskiviikkona 9.5.2018 vietettiin Eurooppa-päivää, jolloin osa SAMKin EU-rahoitteisista hankkeista oli esillä Porin kampuksen Atriumilla. Lisää tietoa hankkeista: https://www.samk.fi/tyoelama-ja-tutkimus/hankkeet/

Vähä0 – vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa -hankkeen pisteellä esittelimme tähän mennessä saatuja tuloksia energiasimuloinneista ja kerroimme tietoa hiilijalanjäljestä. Pisteellä oli myös mahdollisuus laskea oma hiilijalanjälkensä. Testi oli suosittu ja asia herätti mielenkiintoa. Lähes kaikilla suurin hiilijalanjäljen aiheuttaja oli asuminen. Oli hienoa huomata, miten kiinnostuneita ihmiset olivat aiheesta.

Vähä0-hankkeen esittelypiste SAMKin Atriumissa Eurooppa-päivänä.

Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä, Schumanin julistuksen vuosipäivä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti Pariisissa vuonna 1950 pitämässään puheessa Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä, joka tekisi Euroopan kansakuntien väliset sodat mahdottomiksi. Schumanin ehdotusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna. Tiedot: https://europa.eu/european-union/about-eu/symbols/europe-day_fi

 

Tekstin on kirjoittanut Satakunnan ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat Sanna Lindgren ja Susa Hagner, jotka työskentelevät kesän 2018 Vähä0-hankkeessa projektityöntekijöinä.

Kuva: Jaakko Aaltonen

Asuntomessuilta kuulumisia: kalusteet, maalämpö, ryömintätila

Vähä0-hankkeessa seurataan muutaman Asuntomessukohteen rakentumista kevään 2018 aikana. Kyseessä on hankkeen pilottikohteet. Pilottikohteisiin tehdään myös hiilijalanjälkilaskelmia ja energiasimulointeja. Näitä esitellään tarkemmin Asuntomessujen aikana hankkeen esittelypisteessä ja tulevissa blogikirjoituksissa. Alla tilannekatsaus pilottikohteistamme huhtikuun lopussa.

Viikilässä rakennustyöt ovat pitkällä ja pihatöiden loppusilaus edessä.  Talossa on tuulettuva alapohja, jossa alapohjan alle jää ryömintätila. Taloteknisten asennusten muutostöihin päästään käsiksi huoltoluukun kautta, eivätkä mahdolliset korjaustoimenpiteet vaadi alapohjan aukaisemista.

Lisätietoa betonirakenteisista ryömintätiloista: http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kunnossapito-ja-korjaaminen/Maanvastaiset-rakenteet/Betoninen-alapohja

RTV-talon kalusteet odottavat asennusta. Tehtaalla esivalmistellut tuotteet nopeuttavat kalusteasennuksia kohteissa.

Saunaosasto valmistuu RTV-talon yläkertaan. Hyvä ilmanvaihto, huolellinen kosteustekninen eristäminen ja veden poistuminen lattiaviemäreihin ovat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä rakennuksen hyvään ja terveelliseen sisäilmastoon.

Lisätietoja: http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kosteusvauriot/Kosteustekninen-toiminta/Kosteuden-siirtyminen

Maalämpökaivon porausta Villa Edlan pihaan.

Maalämpöjärjestelmät ovat uusissa pienrakennuskohteissa suosittuja lämmöntuottotapoja. Lämpöpumpun kompressorin avulla maaperästä saatu uusiutuva lämpöenergia puristetaan kuumemmaksi ja siirretään lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Lämpöä voidaan kerätä maaperästä laajalle levitetystä putkistosta tai peruskallioon ulottuvasta lämmönkeruukaivosta. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää myös vesistön lämpöenergian hyödyntämisessä. Maalämpöjärjestelmät mahdollistavat myös rakennuksen viilennyksen kesäaikana.

Paras hyötysuhde maalämmöllä saadaan, kun lämmönjakeluun kiinteistössä käytetään suhteellisen alhaista menoveden lämpötilaa. Esimerkiksi vesikiertoisen lattialämmityksen menovesi on tavallisesti 25–35 °C.

Lisäinformaatiota esimerkiksi: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta

Keittiökalusteet paikoilleen, keittiösaareke kuntoon ja Villa Edlassa tulee valmista isoimmassa tilassa.

Teksti ja kuvat Jaakko Aaltonen

 

 

Asuntomessukohteiden kuvia 15.3.2018 eli reilu 3 kk ennen messujen aukeamista

Vähä0-hankkeessa seurataan muutaman Asuntomessukohteen rakentumista kevään 2018 aikana. Kyseessä on hankkeen pilottikohteet. Pilottikohteisiin tehdään myös hiilijalanjälkilaskelmia ja energiasimulointeja. Näitä esitellään tarkemmin Asuntomessujen aikana hankkeen esittelypisteessä ja tulevissa blogikirjoituksissa.


WinNovan Tähden saunarakennus


WinNovan Tähdessä lämpöä tuotetaan mm. ilmavesilämpöpumpulla ja varaavalla uunilla.


Aurinko lämmittää Villa Edlan olohuonetta maaliskuisena iltapäivänä.


Rtv-talon ulkopinta odottaa vielä kevään etenemistä.


Sisällä Rtv-talossa seinä ja kattopinnat alkavat valmistua. Saunassa on puupintaa.


Luodon sisäänkäynti rakentuu talon päätyyn.


Luodon olohuone ja terassi rakenteilla.


Viikilän päärakennuksen julkisivut ovat jo valmiit.

Kuvat ja teksti: Jaakko Aaltonen

Erilaisia seinärakenteita Porin Asuntomessuilla

Seuraavassa on kuvattuna erilaisia seinärakenteita Porin ensi kesän Asuntomessuilta. Esiteltävät kohteet ovat Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa eli Vähä0-hankkeen pilottikohteita. Ko. kohteiden rakentamista seuraamme tulevissakin blogikirjoituksissa.


Passiivikivitalo Villa Edla.  Passiivikivitalo on rakennettu isoista harkoista, jotka toimivat ensin valumuottina betonirungolle ja sen jälkeen lämmöneristeenä molemmin puolin runkoa.


Rtv-talo on rakennettu Lammi-kivistä. Harkko koostuu ontelollisesta betonikuoresta ja niiden väliin asennetusta lämmöneristeestä.


WinNovan Tähti on puurunkoinen paikalla rakennettu omakotitalo. Kuvassa näkyy, miten talo on eristetty Isoverin lasivillalla.


Seinärakenteen tuulensuojalevyt asennettuna puurunkoisessa talossa, WinNovan Tähdessä. Rakennusvaiheessa tuulensuojalevyt suojaavat rakennuksen runkoa mm. sateelta. Tuulensuoja toimii valmiissa rakennuksessa nimensä mukaisesti mm. tuulta suojaavana rakenteena. Tuulensuoja toimii myös lämmöneristeenä.


Höyrynsulkumuovin asennus WinNovan Tähdessä. Höyrynsulkumuovin asennus täytyy tehdä huolellisesti ja tiiviisti, jotta nykyiset energiatehokkuus- ja tiiveysvaatimukset saavutetaan.


Viikilä on ns. talopaketti-rakennus. Valmistalossa puurunkoiset seinäelementit rakennetaan ja eristetään tehtaalla. Rakennussaika on lyhyempi kuin pitkästä tavarasta paikalla rakentaen. Tehtaassa elementit saadaan rakennettua säältä suojassa. Näin päästään helpommin parantamaan rakennuksen kuivaketjua. Kuivaketju tarkoittaa sitä, että kaikki rakennusmateriaalit ovat säältä suojassa koko rakennushankkeen ajan kohteen käyttöönottoon asti aina siitä lähtien kun ne valmistetaan tehtaalla, toimitetaan työmaalle ja asennetaan kohteeseen.

”Kuivaketju tarkoittaa sitä, että kaikki rakennusmateriaalit ovat säältä suojassa koko rakennushankkeen ajan.”

 

Kuvat: Jaakko Aaltonen

Teksti: Jaakko Aaltonen ja Mari Kujala

 

 

 

Puukerrostalo Poriin ja seminaaria tarjolla!

Puu on ollut perinteinen runkomateriaali pientaloissa, mutta viime vuosien aikana on alettu rakentaa myös puukerrostaloja. Puukerrostalojen rakentamista on pyritty edistämään jo usean vuoden ajan esimerkiksi erilaisin valtion rahoittamin ohjelmin sekä purkamalla puurakentamisen sääntelyä Suomessa.

Puu on Suomessa kasvava uusiutuva luonnonvara ja edistämällä puurakentamista saadaan tuettua suomalaista metsäteollisuutta. Massiivipuurakenne on hyvä myös rakennuksen ympäristövaikutuksia ajatellen.

Puurakentamiseen liittyy monia ennakkoluuloja. Yksi yleisimmistä liittyy puuhun palavana materiaalina. Todellisuudessa massiivipuurakenne säilyttää kantavuutensa todella pitkään, sillä puu palaa ns. hiiltymällä. Vuonna 2012 päivitettiin palomääräyksiä edellisen kerran ja jo silloin lievennettiin puurakentamisen vaatimuksia. Tuosta eteenpäin Suomeen onkin ollut mahdollista rakentaa jopa 8-kerroksinen puukerrostalo, kunhan se on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. Puukerrostaloa voidaankin pitää tietyssä mielessä jopa betonitaloa turvallisempana juuri tämän pakollisen sprinklauksen ansiosta. Palomääräyksiä lievennettiin edelleen vuoden 2018 alussa voimaan tulleessa uudessa asetuksessa.

Puurakentamisen seminaari Porissa 13.3.2018

Puuinfo pyrkii vahvasti edistämään puurakentamista. He järjestävät kevään 2018 aikana Paloturvallinen puutalo -roadshown, joka saapuu Poriin ti 13.3.2018. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen löytyy osoitteesta:
https://www.puuinfo.fi/tiedote/paloturvallinen-puutalo-roadshow-2018

Uusi Tuomarinkulman puukerrostalo rakenteilla Porin Kuukkariin

Puurakentaminen on ajankohtainen asia, sillä myös Pori on saamassa uuden puukerrostalon tänä vuonna. Svenska Kulturfonden i Brjörneborg rakennuttaa Porin kuudenteen kaupunginosaan senioritalon. 3-kerroksisen rakennuksen rakentamisesta vastaa JJM-Rakentajat Oy. Kohteen arkkitehtisuunnittelun tekee Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy.

Kuva 1. Tuomarinkulman puukerrostalo rakennetaan kokonaisuudessaan sääsuojan alla.

Kuva 2. Kerrostalon runko tehdään CLT-elementeistä.

”Cross Laminated Timber (CLT) koostuu ristiinliimatuista lautakerroksista. Kerroksia on useita, tavallisimmin kolme tai viisi. CLT-elementti kestää hyvin paloa ja on erittäin luja ja jäykkä rakennuslevy.” (Lähde: www.puuinfo.fi) Tuomarinkulman puukerrostalon elementteihin on asennettu kosteusanturit, joiden avulla pystytään seuraamaan rakenteen kuivana pysymistä koko rakennushankkeen ajan aina rakennuksen käyttöön asti.

Teksti ja kuvat: Mari Kujala