Julkaistu

Sähköinen liikenne politiikkatoimin kasvuun Norjassa

Norja on yksi sähköautojen käyttöönoton kärkimaista, lähes 300 000 sähköautollaan. Norjan valtion tekemistä toimista ja käyttäjien kokemuksista oli kertomassa Morten Edvardsen, The Norwegian Electric Vehicle Associationista. Norjassa kannustetaan sähköauton hankintaa tukemalla vaihtoehtoa verotuksen ja maksujen kautta. Sähköauton ostajan ei ole tarvitse maksaa arvonlisäveroa eikä päästöihin liittyvää veroa (CO2, NOx ja weight tax). Sähköauton omistajan ei tarvitse vuosittaista tiemaksua. Lauttayhteydet ovat puoleen hintaan ja parkkimaksut sekä tietullit vähintään puoleen hintaan. Lisäksi sähköautot voivat käyttää bussikaistoja.

Käyttäjistä 92 % on tyytyväisiä sähköautoon

Norjassa on teetetty kysely sähköautojen käyttäjille. Käyttäjistä 92 % on tyytyväisiä sähköautoon. Käyttäjien mielestä kolme merkittävintä etua sähköautossa on vapautus tietulleista, arvonlisäveron sekä rekisteröintiveron puuttuminen. Kuluttajat latasivat sähköautoaan useimmiten kotona tavallisesta pistokkeesta. Latausaseman puuttumista kotoa perusteltiin useimmiten kalliilla hinnalla (42 %) tai tarpeen puuttumisella (24 %).

Suurin osa norjalaisista sähköauton käyttäjistä lataa autoaan kotona tavallisesta pistokkeesta. Siksi rakennusten latausinfran vahvistaminen tukee merkittävästi sähköautojen yleistymistä.

Pikalatausta käyttäjät käyttävät harvemmin, suurin osa vain kuukausittain. Kuitenkin 58  % on joutunut jonottamaan pikalatausasemalla toisinaan tai useammin. Pikalatauksen maksu hoituu useimmiten siihen suunnitellulla RFID-tagilla (47 % Norjan sähköautoliiton tagilla ja 20 % latausfirman tagilla). Mobiiliapplikaatio (8 %) ja tekstiviestit (5 %) ovat selvästi vähemmän käytettyjä.

Kuluttajat ovat valmiina ja politiikka on toiminut

Morten Edvardsen totesi yhteenvetona, että kuluttajat ovat valmiina ja politiikka on toiminut. Autoteollisuuden tulee lisätä volyymia, sillä yli 30 000 norjalaista odottaa uusia sähköautojaan tällä hetkellä.

Sähköautojen määrän yleistyessä kasvavat myös energiayhtiöiden mahdollisuudet sähköautojen hyödyntämiseen kysyntäjoustossa. Menno Kardolus Power Research Electronicsista kertoi toteutetusta ratkaistusta, jossa energiayhtiö tarjoaa ilmaisen sähköauton laturin sillä ehdolla, että autoa voidaan käyttää V2G-palvelussa (vehicle to grid). Kun asiakas osallistuu kysyntäjoustoon, maksaa hän omasta verkosta tarvitsemastaan sähköstä alhaisempaa hintaa. Case-esimerkki on askel kohti tulevaisuuden ratkaisuja, Kardolusin mukaan alueella on mahdollista muodostaa jopa 1 GW:n reservivoimalaitos, jos palveluun saadaan 100 000 sähköautoa mukaan.

 

Teksti ja kuvat: Aino Pelto-Huikko & Meri Olenius

Julkaistu

Liikenteen muutosta ajaa käyttäjäkeskeisen liikkuvuuden huomioiminen

EU:n tavoitteet nostettiin heti konferenssin Smart E-mobility seminaarin avauspuheenvuorossa. Gerhard Dell OÖ Energiesparverbandista kertoi, että EU:n tavoite on saavuttaa 10 % osuus liikenteen polttoaineesta uusiutuvalla energialla vuoteen 2020 mennessä. Toistaiseksi Ruotsi ja Suomi ovat ylittäneet tavoitteen vuoteen 2017 mennessä ja Itävalta on lähellä tavoitetta. Koko EU:n tasolla tavoitteesta ollaan vielä jäljessä.

Autoteollisuuden muutosta ajavat CO2-päästötavoitteet, urbanisoituminen, digitalisaatio ja asiakkaan vuorovaikutus auton kanssa

Gerhard Dell nosti rohkeasti esille suuret tavoitteet sähköautojen suhteen, joita ei kuitenkaan ole tavoitettu. Hän näki aikaisempien korkeiden tavoitteiden tärkeänä tehtävänä toimia poliittisena viestinä sähköautojen tuesta ja suunnasta, johon olemme matkalla. Globaali tavoite on ollut saavuttaa 5 milj. sähköautoa vuoteen 2020 mennessä, mutta tilanne tällä hetkellä on n. 3 milj. Tavoitteen saavuttaminen ei myöskään ole enää realistinen, sillä BMW:n edustaja Andereas Aumann kertoi heidän sähköautomyyntinsä olleen 140 000 autoa vuonna 2018, heidän ollessa yksi suurimmista sähköautojen myyjistä. Aumann myös viittasi autoteollisuudessa tapahtuviin isoihin muutoksiin, joita ajavat CO2-päästötavoitteet, urbanisoituminen, digitalisaatio ja asiakkaan vuorovaikutus auton kanssa. Suurimmat sähköautojen haasteet ovat Aumannin mukaan ajoneuvojen ulottuvuus, latausinfran saatavuus ja laatu sekä ajoneuvon hinta.

Miten autosta tehdään kestävä?

Autojen kestävään valmistukseen ja käyttöön tuotiin esille erilaisin näkökulmia. Valmistukseen ja polttoaineena voidaan käyttää energiaa uusiutuvista lähteistä tai autossa voidaan yhdistää äly sekä sähkö, joiden avulla otetaan askel autojen kehityksessä. Nämä eivät kuitenkaan auta, jos uusia autoja ei oteta käyttöön eivätkä ne ole käytännöllisiä tai tuo lisää arvoa kuluttajalle. Gereon Meyer VDI/VDE Innovation + Technikistä nosti esille, että autojen yhteiskäyttö voi tuoda tähän tarvittavan lisän, jolloin käyttö voidaan optimoida tarpeen mukaan.
Akkujen kehitystyötä käsittelivät esityksissään Jens Tübke, Fraunhofer Battery Alliancesta ja Martin Finsterbusch, Forschungszentrum Jülichista. Pääteemat molemmissa esityksissä olivat erilaisten materiaalien testaus, varauskapasiteetin kasvattaminen ja akkujen massan pienentäminen kustannuksia nostamatta.

Gereon Meyer korosti, että latausinfra on tulevaisuudessa haaste, jos sähköautojen määrä kasvaa toivotussa suhteessa, mutta latausmahdollisuuksia ei kasvateta. Monessa Euroopan maassa tulee tällöin olemaan lähes 30 sähköautoa yhtä latauspistettä vastaan.

Kuvassa punaisella merkityillä valtioilla tulee olemaan haasteita sähköautojen latausinfran kanssa, ellei lisätoimiin ryhdytä.

Rakennusten ja liikenteen yhteydellä sähkön kulutuksen kasvun hillintään

Harry Verhaar Signifystä toi esille rakennusten ja liikenteen välisen yhteyden. Hänen näkemyksensä mukaan energiatehokkuuden tavoitteisiin ja toimiin näillä sektoreilla tarvitaan lisää kunnianhimoa ja vahvoja politiikkatoimia. Rakennuksiin tulevien latauspisteiden määrä tulee osaltaan kasvattamaan rakennuksien kuluttamaa sähkön määrää. Verhaarin mukaan tulee energiatehokkuuteen tähtäävän korjausrakentamisen vauhtia lisätä, jotta rakennusten sähköntarpeen kasvua voidaan rajoittaa/vähentää. Tämän lisäksi sähköautojen latausta tulee kehittää älykkäämmäksi, jotta voidaan tasata lataukseen liittyviä piikkejä. Hän suosittelee yhdistettyjä poliittisia toimia rakennusten ja liikenteen osalta sekä näiden yhdistämistä uusiutuvan energian politiikkaan.

Teksti ja kuvat: Aino Pelto-Huikko & Meri Olenius

Julkaistu

Sähköautojen myynti nousussa – WSED 2.3.2018

Sähköautojen myynnille odotetaan räjähdysmäistä kasvua lähivuosina. Tälle on myös merkittävää tarvetta, jotta päästötavoitteisiin päästään. Vuodesta 1990 vuoteen 2014 liikenteen CO2-päästöt ovat laskeneet vain vaivaset 2 %. Tavoitteena olisi 40-42 % lasku vuoteen 2030 mennessä.

”Norjassa – joka on johtava sähköautomaa –  83 % auton omistajista lataa autonsa pääasiassa kotona. Pääasiassa yleisiä latauspisteitä käyttää alle 15 % sähköautoilijoista.”

Perjantaina aamupäivän aiheena oli E-Mobility eli sähköautot ja niihin liittyvä infra ja palvelut. Mielenkiintoisia tutkimustuloksia oli Norjasta ja Espanjasta. Tulosten mukaan Norjassa – joka on johtava sähköautomaa –  83 % auton omistajista lataa autonsa pääasiassa kotona. Pääasiassa yleisiä latauspisteitä käyttää alle 15 % sähköautoilijoista, joten välttämättä kovin suurta infraa ei tarvitse rakentaa. Espanjassa toteutettu 600 sähköauton tarkka seuranta paljastaa, että yli 50 % ajasta auton akku on täysin käyttämättä eli autolla ei ajeta tai sitä ei ladata. Tämä luo pohjaa kaksisuuntaisen latausverkoston rakentamiselle, jolloin sähköauton latauksesta osa voidaan purkaa sähköverkon tasapainottamiseksi. Näitä V2B (Vehicle to Building) -lataustolppia on kokeilumielessä rakennettu jo ainakin Hollantiin. Järjestelmän tavoitteena on tasoittaa piikkikuormia ja tehostaa esimerkiksi aurinkosähkön tehopiikkien hyödyntämistä varaamalla sitä autojen akustoihin. Auton omistaja saisi tästä korvausta muun muassa kokeiluasteella olevalla IOTA-kryptovaluuttamaksujärjestelmällä.

Akkuteknologioiden kehityksestä esillä oli piipohjaisten akkujen tutkimus runsaasti saatavilla olevien ja turvallisten raaka-aineiden vuoksi, sekä suolavesiakustot kiinteisiin kohteisiin myöskin edullisten ja turvallisten valmistusmateriaalien takia. Muita kehityskohteita oli muun muassa lataustehojen nosto ja jännitteen kasvattaminen jopa 800 volttiin nykyisestä alle 400 voltista. Tehojen nosto tuo kuitenkin lämpenemisongelmia ja samalla materiaalien nopeampaa vanhenemista ja käyttöiän lyhentymistä.

Yhteenveto WSED-konferenssista

Energiatehokkuus. Rakennusten energiatehokkuuden suurimpana haasteena nähdään investointikustannukset ja sopivan rahoituksen saanti. Lisäksi rakennusten omistusrakenteet tekevät investoinneista paikoin haastavia. Markkinapotentiaali on suuri ja toimenpiteiden lisääntymisellä on positiivinen vaikutus työllisyyteen. Positiivista on myös se, että energiatehokkuustoimenpiteitä voidaan ansiokkaasti toteuttaa jo olemassa olevilla teknologioilla, joten työkalut ovat jo valmiina. Politiikkaan ja määräyksiin kaivataan päivitystä, jotta ne saadaan ohjaamaan energiatehokkuusparannuksia ja uusiutuvan energian lisäämistä entistä tehokkaammin. EU:n rahoittamat hankkeet toimivat esimerkkeinä toimivista toimenpiteistä ja samalla tiedon ja taidon lisääjinä maiden välillä.

Energia. Biomassojen polttoon perustuvat teknologiat olivat vahvasti esillä ja aurinkoenergia seurasi näitä. Tuuli- ja vesivoimasta ei juurikaan puhuttu, mutta tulevaisuuden energiapaletti nähdään muodostuvan eri tuotantomuotojen yhdistämisestä ja energiantuotannosta hajautetusti. Pienten alle 1MW CHP -yksiköiden yleistyminen on alkanut ja tämä tukee tuotannon hajauttamista ja biomassan käyttöä sähkön tuotannossa.  Akkuteknologia oli liikenteen lisäksi vahvasti esillä myös energiankäytön ja tuoton tasoittajana ja mahdollistajana.

Liikkuvuus. Sähköautot ovat nostaneet profiiliaan useana vuonna peräkkäin ja kiinnostus alaa kohtaa on edelleen suurta, mutta merkittäviä toimenpiteitä tarvitaan edelleen, jotta niiden käyttö yleistyy ja liikenteen päästöt vähenevät.

Teksti ja kuvat: Marko Kukka ja Petri Lähde