Liikenteen muutosta ajaa käyttäjäkeskeisen liikkuvuuden huomioiminen

EU:n tavoitteet nostettiin heti konferenssin Smart E-mobility seminaarin avauspuheenvuorossa. Gerhard Dell OÖ Energiesparverbandista kertoi, että EU:n tavoite on saavuttaa 10 % osuus liikenteen polttoaineesta uusiutuvalla energialla vuoteen 2020 mennessä. Toistaiseksi Ruotsi ja Suomi ovat ylittäneet tavoitteen vuoteen 2017 mennessä ja Itävalta on lähellä tavoitetta. Koko EU:n tasolla tavoitteesta ollaan vielä jäljessä.

Autoteollisuuden muutosta ajavat CO2-päästötavoitteet, urbanisoituminen, digitalisaatio ja asiakkaan vuorovaikutus auton kanssa

Gerhard Dell nosti rohkeasti esille suuret tavoitteet sähköautojen suhteen, joita ei kuitenkaan ole tavoitettu. Hän näki aikaisempien korkeiden tavoitteiden tärkeänä tehtävänä toimia poliittisena viestinä sähköautojen tuesta ja suunnasta, johon olemme matkalla. Globaali tavoite on ollut saavuttaa 5 milj. sähköautoa vuoteen 2020 mennessä, mutta tilanne tällä hetkellä on n. 3 milj. Tavoitteen saavuttaminen ei myöskään ole enää realistinen, sillä BMW:n edustaja Andereas Aumann kertoi heidän sähköautomyyntinsä olleen 140 000 autoa vuonna 2018, heidän ollessa yksi suurimmista sähköautojen myyjistä. Aumann myös viittasi autoteollisuudessa tapahtuviin isoihin muutoksiin, joita ajavat CO2-päästötavoitteet, urbanisoituminen, digitalisaatio ja asiakkaan vuorovaikutus auton kanssa. Suurimmat sähköautojen haasteet ovat Aumannin mukaan ajoneuvojen ulottuvuus, latausinfran saatavuus ja laatu sekä ajoneuvon hinta.

Miten autosta tehdään kestävä?

Autojen kestävään valmistukseen ja käyttöön tuotiin esille erilaisin näkökulmia. Valmistukseen ja polttoaineena voidaan käyttää energiaa uusiutuvista lähteistä tai autossa voidaan yhdistää äly sekä sähkö, joiden avulla otetaan askel autojen kehityksessä. Nämä eivät kuitenkaan auta, jos uusia autoja ei oteta käyttöön eivätkä ne ole käytännöllisiä tai tuo lisää arvoa kuluttajalle. Gereon Meyer VDI/VDE Innovation + Technikistä nosti esille, että autojen yhteiskäyttö voi tuoda tähän tarvittavan lisän, jolloin käyttö voidaan optimoida tarpeen mukaan.
Akkujen kehitystyötä käsittelivät esityksissään Jens Tübke, Fraunhofer Battery Alliancesta ja Martin Finsterbusch, Forschungszentrum Jülichista. Pääteemat molemmissa esityksissä olivat erilaisten materiaalien testaus, varauskapasiteetin kasvattaminen ja akkujen massan pienentäminen kustannuksia nostamatta.

Gereon Meyer korosti, että latausinfra on tulevaisuudessa haaste, jos sähköautojen määrä kasvaa toivotussa suhteessa, mutta latausmahdollisuuksia ei kasvateta. Monessa Euroopan maassa tulee tällöin olemaan lähes 30 sähköautoa yhtä latauspistettä vastaan.

Kuvassa punaisella merkityillä valtioilla tulee olemaan haasteita sähköautojen latausinfran kanssa, ellei lisätoimiin ryhdytä.

Rakennusten ja liikenteen yhteydellä sähkön kulutuksen kasvun hillintään

Harry Verhaar Signifystä toi esille rakennusten ja liikenteen välisen yhteyden. Hänen näkemyksensä mukaan energiatehokkuuden tavoitteisiin ja toimiin näillä sektoreilla tarvitaan lisää kunnianhimoa ja vahvoja politiikkatoimia. Rakennuksiin tulevien latauspisteiden määrä tulee osaltaan kasvattamaan rakennuksien kuluttamaa sähkön määrää. Verhaarin mukaan tulee energiatehokkuuteen tähtäävän korjausrakentamisen vauhtia lisätä, jotta rakennusten sähköntarpeen kasvua voidaan rajoittaa/vähentää. Tämän lisäksi sähköautojen latausta tulee kehittää älykkäämmäksi, jotta voidaan tasata lataukseen liittyviä piikkejä. Hän suosittelee yhdistettyjä poliittisia toimia rakennusten ja liikenteen osalta sekä näiden yhdistämistä uusiutuvan energian politiikkaan.

Teksti ja kuvat: Aino Pelto-Huikko & Meri Olenius

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.