Sähköautojen myynti nousussa – WSED 2.3.2018

Sähköautojen myynnille odotetaan räjähdysmäistä kasvua lähivuosina. Tälle on myös merkittävää tarvetta, jotta päästötavoitteisiin päästään. Vuodesta 1990 vuoteen 2014 liikenteen CO2-päästöt ovat laskeneet vain vaivaset 2 %. Tavoitteena olisi 40-42 % lasku vuoteen 2030 mennessä.

”Norjassa – joka on johtava sähköautomaa –  83 % auton omistajista lataa autonsa pääasiassa kotona. Pääasiassa yleisiä latauspisteitä käyttää alle 15 % sähköautoilijoista.”

Perjantaina aamupäivän aiheena oli E-Mobility eli sähköautot ja niihin liittyvä infra ja palvelut. Mielenkiintoisia tutkimustuloksia oli Norjasta ja Espanjasta. Tulosten mukaan Norjassa – joka on johtava sähköautomaa –  83 % auton omistajista lataa autonsa pääasiassa kotona. Pääasiassa yleisiä latauspisteitä käyttää alle 15 % sähköautoilijoista, joten välttämättä kovin suurta infraa ei tarvitse rakentaa. Espanjassa toteutettu 600 sähköauton tarkka seuranta paljastaa, että yli 50 % ajasta auton akku on täysin käyttämättä eli autolla ei ajeta tai sitä ei ladata. Tämä luo pohjaa kaksisuuntaisen latausverkoston rakentamiselle, jolloin sähköauton latauksesta osa voidaan purkaa sähköverkon tasapainottamiseksi. Näitä V2B (Vehicle to Building) -lataustolppia on kokeilumielessä rakennettu jo ainakin Hollantiin. Järjestelmän tavoitteena on tasoittaa piikkikuormia ja tehostaa esimerkiksi aurinkosähkön tehopiikkien hyödyntämistä varaamalla sitä autojen akustoihin. Auton omistaja saisi tästä korvausta muun muassa kokeiluasteella olevalla IOTA-kryptovaluuttamaksujärjestelmällä.

Akkuteknologioiden kehityksestä esillä oli piipohjaisten akkujen tutkimus runsaasti saatavilla olevien ja turvallisten raaka-aineiden vuoksi, sekä suolavesiakustot kiinteisiin kohteisiin myöskin edullisten ja turvallisten valmistusmateriaalien takia. Muita kehityskohteita oli muun muassa lataustehojen nosto ja jännitteen kasvattaminen jopa 800 volttiin nykyisestä alle 400 voltista. Tehojen nosto tuo kuitenkin lämpenemisongelmia ja samalla materiaalien nopeampaa vanhenemista ja käyttöiän lyhentymistä.

Yhteenveto WSED-konferenssista

Energiatehokkuus. Rakennusten energiatehokkuuden suurimpana haasteena nähdään investointikustannukset ja sopivan rahoituksen saanti. Lisäksi rakennusten omistusrakenteet tekevät investoinneista paikoin haastavia. Markkinapotentiaali on suuri ja toimenpiteiden lisääntymisellä on positiivinen vaikutus työllisyyteen. Positiivista on myös se, että energiatehokkuustoimenpiteitä voidaan ansiokkaasti toteuttaa jo olemassa olevilla teknologioilla, joten työkalut ovat jo valmiina. Politiikkaan ja määräyksiin kaivataan päivitystä, jotta ne saadaan ohjaamaan energiatehokkuusparannuksia ja uusiutuvan energian lisäämistä entistä tehokkaammin. EU:n rahoittamat hankkeet toimivat esimerkkeinä toimivista toimenpiteistä ja samalla tiedon ja taidon lisääjinä maiden välillä.

Energia. Biomassojen polttoon perustuvat teknologiat olivat vahvasti esillä ja aurinkoenergia seurasi näitä. Tuuli- ja vesivoimasta ei juurikaan puhuttu, mutta tulevaisuuden energiapaletti nähdään muodostuvan eri tuotantomuotojen yhdistämisestä ja energiantuotannosta hajautetusti. Pienten alle 1MW CHP -yksiköiden yleistyminen on alkanut ja tämä tukee tuotannon hajauttamista ja biomassan käyttöä sähkön tuotannossa.  Akkuteknologia oli liikenteen lisäksi vahvasti esillä myös energiankäytön ja tuoton tasoittajana ja mahdollistajana.

Liikkuvuus. Sähköautot ovat nostaneet profiiliaan useana vuonna peräkkäin ja kiinnostus alaa kohtaa on edelleen suurta, mutta merkittäviä toimenpiteitä tarvitaan edelleen, jotta niiden käyttö yleistyy ja liikenteen päästöt vähenevät.

Teksti ja kuvat: Marko Kukka ja Petri Lähde

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto lisääntymässä– WSED 1.3.2018

Energiatehokkuuteen tehdyt investoinnit ovat kasvaneet maailmanlaajuisesti edellisvuoteen verrattuna, mutta hankkeiden rahoitus nähdään edelleen suurimpana esteenä toimenpiteiden toteutumiselle. Muina haasteina ovat tietoisuuden, osaamisen ja hyvien esimerkkien puute. Rakennussektorin osuus energiatehokkuusinvestoinneista on ¾ ja alan toimijat toivovatkin uusia poliittisia toimenpiteitä vauhdittamaan investointien kasvua.

WSED-konferenssin toisena päivänä keskityttiin energiatehokkuuden taloudellisuuteen ja teknologian innovaatioihin ja näiden mahdollistamiin keinoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päivän aluksi käsiteltiin rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä, josta on saatu uusi luonnos. Siinä otetaan kantaa muun muassa pitkän tähtäimen suunnitelmiin korjausrakentamisessa, sähköautojen latauspaikkojen asentamiseen rakennusten yhteyteen sekä älykkään teknologian käyttöön rakennuksissa. Tavoitteena on, että 2050 mennessä EU:n rakennuskanta on vähäpäästöistä tai päästötöntä.

”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on saatu uusi luonnos. Siinä otetaan kantaa muun muassa pitkän tähtäimen suunnitelmiin korjausrakentamisessa, sähköautojen latauspaikkojen asentamiseen rakennusten yhteyteen sekä älykkään teknologian käyttöön rakennuksissa.”

Euroopan Unionissa uusiutuvan energian investointien määrän lasku nähdään uhkana sekä työpaikoille että ilmastonmuutoksen hillitsemiselle. Nykyisillä toimenpiteillä Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan. Tulevaisuudessa kiertotalous, big data ja digitalisaatio nähdään merkittävinä energiatehokkuuden parantamisen keinoina. Positiivisena voidaan nähdä myös se, että jo nyt on käytössä useita keinoja, joilla energian käyttöä voidaan merkittävästi tehostaa rakennuksissa ja yrityksissä.

Pellettimarkkinat kasvussa Euroopassa

Pellettikonferenssi jatkui markkinakatsauksella, jossa tutustuttiin pääasiassa Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoihin. Euroopan markkinat kasvavat keskimäärin 14 % vuosittain. Britanniassa kulutus on lisääntynyt pääasiassa vuonna 2013 alkaneen Draxin voimalaitoksen polttoaineen muutoksesta kivihiilestä pellettiin. Pääosa polttoaineesta tuodaan USA:sta, koska Britannian oma tuotanto on lähes olematonta. USA onkin rakentanut vauhdilla suuria pelletintuotantoyksiköitä itärannikolle. Eurooppa on muuten pääosin omavarainen pellettien suhteen.

Pellettikattiloiden myynti omakotitaloasukkaille hidastuu Saksassa, kun markkinat alkavat täyttyä. Laitteisiin ollaan kehittämässä IoT-ominaisuuksia ja tuotannon ennustettavuutta parannetaan sääennusteita hyödyntämällä. Näitä älykkäitä ominaisuuksia hyödynnetään varsinkin uuden sukupolven CHP-kattiloissa, joissa Stirling- tai kaasumoottorilla tuotetaan samalla sähköä. Yhdistämällä suuri määrä laitteita älykkääseen ohjaukseen voidaan sähkön tuotantoa hienosäätää ja verkon kuormitusta alentaa häiritsemättä kuitenkaan rakennusten lämmöntuotantoa.

Älykkään ohjauksen lisäksi on meneillään useita biopolttoaineen kaasutuksen tutkimushankkeita, joilla pyritään optimoimaan prosesseja ja laajentamaan raaka-ainepohjaa. Näiden kaasutustutkimusten perusteella voi ennustaa, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto on lisääntymässä tulevaisuudessa kovaa tahtia. Tämä lupaa hyvää sähköntuotannon hajauttamiselle, kun aurinkoenergialla tuotetaan päivällä ja kesäaikaan tarvittava energia, ja talviaikaan sekä öisin energiantuotannosta vastaa CHP-kattila.

Teksti ja kuvat: Marko Kukka

World Sustainable Energy Days 2018

World Sustainable Energy Days on yksi Euroopan suurimmista vuosittain järjestettävistä konferensseista. Tapahtuma järjestetään Itävallassa ja osallistujia on yli 700 viidestäkymmenestä eri maasta. Konferenssissa keskitytään erityisesti uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen eri osa-alueilla. Tiistain ohjelmassa oli pellettikonferenssi sekä nuorten tutkijoiden konferenssi.

Nuorten tutkijoiden konferenssissa oli useita puhujia eri instituutioista ja aihealueet käsittelivät muun muassa rakennusten energiatehokkuutta, rakennusten energiasimulointia, uusiutuvaa energiaa ja kasvihuonekaasupäästöjä. Esitykset perustuivat hyvin vahvasti teoreettiseen tutkimukseen ja selvityksiin, mutta useassa esityksessä oli mukana myös käytännössä suoritettuja kenttäkokeita.

Tulevaisuuden haasteena nähdään erityisesti voimakas väestönkasvu ja sen seurauksena kasvava energiantarve. Toiveena on, että kehittyvissä maissa voitaisiin siirtyä suoraan uusiutuviin energiamuotoihin fossiilisten polttoaineiden sijaan.

”Toiveena on, että kehittyvissä maissa voitaisiin siirtyä suoraan uusiutuviin energiamuotoihin fossiilisten polttoaineiden sijaan.”

Energiaintensiivisillä teollisuuden aloilla, kuten betoniteollisuudessa, keskitytään ympäristöystävällisempien materiaalien ja ratkaisuiden hyödyntämiseen valmistusprosessin eri vaiheissa. Tällä on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin ja sitä kautta ilmaston lämpenemisen hidastamiseen. Tutkimuksissa selvitettiin muun muassa arkkitehtuurin, rakennussimuloinnin, eristysratkaisuiden ja aurinkosuojauksen mahdollisuuksia jäähdytys- ja lämmitystarpeen vähentämisessä rakentamisessa. Tulevaisuudessa materiaalien olomuodon muutokseen perustuvat ratkaisut rakennusten energiankulutuksen pienentämisessä ovat erityisen kiinnostuksen kohteena.

Pellettikonferenssin keskeinen sanoma oli, että tulevaisuudessa eri energian tuotantomuodot yhdistyvät. Esimerkiksi pellettikattiloiden savukaasuista otetaan lämpöä talteen lämpöpumpuilla ja näin tehostetaan erillisiä järjestelmiä. Lämmitysjärjestelmien myynnin odotetaan siirtyvän verkkoon, laitteiden vuokraus yleistyy ja tulevaisuudessa laitteiden hankinnasta vastaa yritys ja asiakas maksaa pelkästä energiasta. Pienten CHP (yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto) laitteiden käyttö yleistyy tulevaisuudessa. Tällöin esimerkiksi pellettikattilalla tuotetaan sekä sähköä että lämpöä kiinteistön tarpeisiin. Tulevaisuudessa laitteiden älyominaisuudet kehittyvät, jolloin laitteita voidaan käyttää puheohjauksella ja ajantasainen tieto laitteiden toiminnasta on reaaliajassa saatavilla. Laitteiden teknologiakehityksen kärjessä ovat mm. Froling ja Hargassner, joilla on jo useita laitoksia asennettuna ympäri Eurooppaa. Tulevaisuuden osalta tutkimuksen mielenkiinto kohdistuu pelletin valmistus- ja palamisprosessin kehittämiseen ja päästöjen vähentämiseen muun muassa näyttämällä erilaisia lisäaineita. Pellettiteollisuus korostaa polttoaineen laadun merkitystä hinnan rinnalla ja valmistajat pyrkivät luomaan muista erottuvaa brändiä.

Molempien konferenssien kantavana ajatuksena oli, että tehtävät toimenpiteet eivät saa vaarantaa viihtyisää, terveellistä ja tuottavaa toimintaympäristöä.

”Pellettikonferenssin keskeinen sanoma oli, että tulevaisuudessa eri energian tuotantomuodot yhdistyvät. Esimerkiksi pellettikattiloiden savukaasuista otetaan lämpöä talteen lämpöpumpuilla ja näin tehostetaan erillisiä järjestelmiä. Lämmitysjärjestelmien myynnin odotetaan siirtyvän verkkoon, laitteiden vuokraus yleistyy ja tulevaisuudessa laitteiden hankinnasta vastaa yritys ja asiakas maksaa pelkästä energiasta.”

Konferenssin toisen päivän kuulumiset ovat luettavissa seuraavassa blogitekstissä loppuviikon aikana.

Teksti ja kuvat: Marko Kukka