Pellettien käytön tilanne
Pellettilämmityksen määrä vaihtelee maittain. Yhteisinä syinä pellettien käytölle nähtiin paitsi alhaisemmat kustannukset, ilmaston suojelu ja polttoaineen paikallisuus. Saksan ja Sveitsin osalta nostettiinkin esille, että pelletteihin sijoitetut rahat jäävät pääosin kotimaahan toisin kuin öljylämmityksessä. Pellettien hintojen kehitystä tuotiin esille useammassa esityksessä. Usein hinnat olivat tällä vuosikymmenellä olleet hienoisessa kasvussa. Baltian ja Pohjoismaiden tilannetta kuvannut Didjis Palejs toi esille, että tilanne on nyt mielenkiintoinen, sillä raaka-aineiden ja pellettien hinnat ovat pudonneet konferenssia edeltäneen, viimeisen kahden viikon aikana.
Pellettien ja yleisemmin biomassan käyttöä pyritään edistämään eri maissa. Kanadassa on Quebecin alueella laadittu Vision Biomasse Quebec. http://visionbiomassequebec.org/ Sveitsissä ja Saksassa on panostettu markkinointiin sekä energianeuvojien koulutukseen. Tähän liittyen on Sveitsin proPellets-yhdistyksen sivuille avattu laskuri, jolla voi verrata öljyn, kaasun ja sähkön lämmityksen kustannuksia ja ympäristövaikutusta pellettiin. https://www.propellets.ch/startseite.html
Poliittiset ratkaisut vaikuttavat pellettilämmityksen kysyntään
Pellettilämmitystä tuetaan poliittisilla ratkaisuilla. Iso-Britanniassa pellettien käyttö on noussut marginaalista merkittäväksi tekijäksi 2010 vuoden jälkeen. Tähän on merkittävänä tekijänä ollut valtion myöntämä tuki pienlämmityskohteiden (kotitalouksien/maaseudun) investoinneille (RHI, Renewable Heat Incentive). Valitettavasti tuki on tuonut mukanaan myös väärinkäytöksiä. Harrison mainitsi esityksessään jopa 400 000 £ vuodessa tukea saaneita hankkeita, joissa kymmeniä pieniä lämpökattiloita on rakennettu teollisuushalliin. Iso-Britanniassa tukea maksetaan edelleen, mutta ehtoja on tiukennettu ja tuen määrää per kWh on laskettu ollen nykyisin 3,5 c/kWh (korkeimmillaan 13 c/kWh). Kuitenkin väärinkäytökset ovat huonontaneet alan mainetta. Itävallassa maksetaan tukea pellettilämmitykselle ja uudet tuet julkaistaan maaliskuun 2019 alussa. Tämän oletetaan lisäävän pellettilämmityksen määrää Itävallassa.
Myös öljyn vaikuttavat poliittiset toimet vaikuttavat pellettilämmityksen kysyntään. Espanjassa pellettien kuluttajakysyntää on kasvattanut myös sekaannus dieselin verotuksessa. Liikenteessä käytettävän dieselin verotusta nostettiin, mutta sekaannusten vuoksi tämän ajateltiin koskevan myös lämmitysöljyä. Itävallassa kiellettiin joillakin alueilla öljykattiloiden käyttö uusissa kiinteistöissä. Tämä aiheutti myös vanhojen kiinteistöjen öljylämmityksen vaihtamista pelletteihin.
Laatuvaatimuksia pelletteille ja ilman laadulle
Pelletteille on tehty ENplus-laatuvaatimukset. Tätä näkyi eurooppalaisissa esityksissä olevan käytössä useammassa maassa. Saksassa mainittiin erikseen kuluttajamyynnistä 65% käyttävän ENplus-sertifiointia. Kanadan puheenvuorossa tuotiin esiin lämpökattilalaitosten vientiin liittyen haasteena erilaiset vaatimukset ja eurooppalaisten laitteiden soveltuvuuden osoittaminen Kanadan vaatimuksiin nähden. Tulevaisuuden haasteina hän näki eurooppalaisen pellettilämmittimien maahantuonnin. Tämän mahdollistamiseksi tulisi olla yhtenäiset laatuvaatimukset tuotteille Euroopassa ja Kanadassa.
Ainoa maana Italian esityksessä nostettiin esiin ilman laatuun liittyvät haasteet. Pienhiukkasten suurin lähde on kiinteistöjen lämmitys (45%). Tämä johtuu pääosin (97%) puun poltosta. Biomassalle luotu laatujärjestelmä todennetaan ympäristösertifikaatille ja siinä seurataan viittä parametriä (PP, OGC, NOx, CO, η), jotka luokitellaan viisiportaisella asteikolla. Tämä on viety myös lainsäädäntöön ja ajan myötä pyritään asentamaan vain parhaimpia laitteita.
Pellettien tuotannon haasteet
Tuotannon yleisinä haasteina ovat pellettiraaka-aineen hinnan vaihtelut sekä (erityisesti) kiinteistökohteissa pellettien kysynnän vaihtelu talvien lämpötilojen mukaan. Espanjassa on tänä talvena kolmen lämpimämmän vuoden jälkeen ollut haasteita saada riittävästi pellettiä kuluttajille. Vastaavan saatavuushaasteen ratkaisemiseksi Itävallassa on ehdotettu pellettien tuottajille ja maahantuojille velvoitetta varastoida 10% edellisvuoden myynnistä joulukuussa, josta 5% tammikuussa. Näin varauduttaisiin helmikuun mahdollisiin kylmiin ilmoihin ja pelletin määrän vähäisyyteen.
Teksti ja kuvat: Aino Pelto-Huikko
Kirjoitus perustuu WSED-konferenssin session What’s new on European and global pellet markets esityksiin 28.2.2019. Oman maidensa tilanteen esittivät seuraavat henkilöt:
Didzis Palejs, Latvian Biomass Association (Baltia ja Pohjoismaat), John W Arsenal, Quebec Wood export Bureau/Wood Pellet Association of Canada (Kanada), Neil Harrison, Reheat/Wood Heat Association (Iso-Britannia), Pablo Rodero Masdemont, Avebiom (Espanja), Christian Rakos, proPellets Austria (Itävalta), Martin Bentele, DEPV (Saksa), Martina Caminada, proPellets.ch (Sveitsi), Gustav Melin, Svebio (Ruotsi) ja Matteo Favero, AIEL (Italia).