Hiilijalanjälki ei ole peikko

”Samalla kun pienentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeä voi säästää rahaa ja muuttaa elintapojaan terveellisempään suuntaan.”

Hiilijalanjäljestä ja ympäristön suojelusta löytyy paljon tietoa. Nämä aiheet ovat olleet eri medioissa pinnalla jo useamman vuoden ajan. Silti monet kokevat, että oman hiilijalanjäljen pienentäminen vähentää elämisen mukavuutta, on vaivalloista sekä hankalaa toteuttaa omassa arjessa. Joillekin ympäristöystävällinen elämäntapa viittaa ajatuksissa kaikesta luopumiseen, autollakaan ei saisi enää ajaa. Jokainen haluaa, totta kai, nauttia elämästään. Saavutetuista eduista ei ole helppoa luopua. Hiilijalanjälki ei kuitenkaan ole niin suuri peikko, kuin monet sen mielessään kuvittelevat. Samalla kun pienentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeä voi säästää rahaa ja muuttaa elintapojaan terveellisempään suuntaan.

Asuminen aiheuttaa kotitalouksien suurimmat päästöt

Joidenkin mielestä me suomalaiset olemme jo tehneet tarpeeksi. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on vuodessa 10300 kgCO2 (Sitra www-sivut). Vertailuna keskivertoruotsalaisen vastaava lukema vuonna 2014 oli lähes puolet suomalaisen hiilijalanjälkeä pienempi (the World Bank www-sivut). Suomalaisten ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 5. huhtikuuta, maailmanlaajuinen ylikulutuspäivä on viime vuosina osunut elokuulle. (WWF Suomi www-sivut 2019.) Tässä valossa asiaa tarkasteltuna suomalaisilla on vielä tehtävää omien kulutustottumustensa suhteen.

Asuminen aiheuttaa kolmanneksen kotitalouksien hiilijalanjäljestä.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan asuminen aiheuttaa kolmanneksen päästöistä, jotka vaikuttavat hiilijalanjälkeen. Ruoka ja liikkuminen aiheuttavat molemmat osaltaan noin viidenneksen päästöistä. Neljännes henkilökohtaisista päästöistämme syntyy muusta kulutuksesta kuten tavaroista ja palveluista. (Sitra www-sivut 2019.) Tutkimuksesta voidaan päätellä, että omien asumis- ja kulutustottumusten pohtiminen ja tapojen muuttaminen vähemmän ympäristöä kuormittaviin vaihtoehtoihin vaikuttaa huomattavasti omaan henkilökohtaiseen hiilijalanjälkeen.

Pienillä muutoksilla suuri vaikutus

Pienet muutokset eivät arkielämässä tunnu kovin merkittäviltä mutta usealla pienellä teolla on jo vaikuttavuutta omaan henkilökohtaiseen hiilijalanjälkeen. Pienistä puroista kasvaa suuret virrat. Arkipäiväisessä elämässä tehdään päivittäin asioita, joiden kohdalla voi miettiä valintaansa myös hiilijalanjäljen kannalta. Pienten muutosten tekeminen ei vaadi suuria resursseja, niistä on hyvä aloittaa, kun haluaa muuttaa elintapojaan ”hiiliystävällisemmäksi”. Lämpimän veden käytön rajoittaminen on yksi helpoimmista ja vaikuttavimmista teoista kotona. Pystyisikö suihkussa peseytymään muutamassa minuutissa 15 minuutin sijaan?  Lihasta ei ole pakko luopua, mutta voisiko ajatella, että vähentäisi sitä ja lisäisi kasvisten syöntiä?  Voisiko ruokaa hankkia lähituotantona ja viettää joka viikkoisen tapasillan, jossa naposteltavat on tehty viikon aikana jääkaappiin jääneistä ruuantähteistä.

Pyöräily kesäkuukausina autoilun sijaan on hyvä ja helppo keino vaikuttaa omaan hiilijalanjäljen suuruuteen.

Ympäristöystävällisyys luo säästöjä

Pienet teot ovat vaikuttavia ja helppoja toteuttaa. Suurempia muutoksia kannattaakin miettiä vasta silloin, kun uuden auton hankinta tai esimerkiksi talon lämmitysjärjestelmän uusiminen tulee laitteiston kunnon vuoksi ajankohtaiseksi. Sitten voi miettiä, voisiko öljykattilan uusimisen sijaan ajatella hankkivansa tilalle lämpöpumpun tai hankkisiko vanhan dieselauton tilalle sähköllä tai biokaasulla kulkevan menopelin. Nämä ovat rahallisesti suuria investointeja, joita ei pelkän energian säästön vuoksi kannata tehdä, mutta suurista investointikustannuksista huolimatta saattavat pidemmällä aikavälillä tuoda käyttäjälle säästöjä. Säästöt ovatkin yksi suurimmista motivaattoreista hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kun hankkii tavaroita käytettynä, suosii satokauden kasviksia ja pyöräilee sen sijaan, että käyttää autoa lyhyemmillekin matkoille, säästää selvää rahaa. Kasvisten syönnin ja liikunnan lisääminen vaikuttaa säästöjen lisäksi positiivisesti myös omaan terveyteen.

” Vuotava wc-istuin saattaa valuttaa jopa 200€ viikossa suoraan viemäristä alas.”

Erityisesti lämpimän veden käytön rajoittaminen ja huonelämpötilan laskeminen ovat tehokkaita tapoja pienentää kotitalouden hiilijalanjälkeä. Verconin vedenkäyttöoppaassa (2016, 12) mainitaan, miten suuri vaikutus lämpimän veden käytön vähentämisellä on. Oppaassa kerrotaan, että ” kolmihenkinen keskivertoperhe käyttää noin 70 000 litraa lämmintä vettä vuosittain. Sen lämmittämiseen kuluu noin 4 000 kilowattituntia energiaa. Tavallisen sähkösaunan lämmittäminen kahdesti viikossa kuluttaa noin 600 kWh energiaa vuodessa”.

Vialliset ja vuotavat vesikalusteet aiheuttavat myös turhia kustannuksia. Vuotava wc-istuin saattaa valuttaa jopa 200 euron edestä vettä viikossa alas viemäriin. (Vercon 2016, 22.) Lämpimän veden käytön osuus kokonaisenergiankulutuksesta voi olla jopa 30 %. Joten lämpimän veden käytön rajoittaminen on todella tehokas keino vähentää energian kulutusta sekä pienentää omaa hiilijalanjälkeään. (Kotkan energia www-sivut.)

Tehokkaimpia keinoja pienentää hiilijalanjälkeä kotitalouksissa on vähentää lämpimän veden käyttöä.

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

Lähteet:

Sitra www-sivut. 15.2.2018. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki. Viitattu 29.4.2019. https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/

the World Bank www-sivut. 2019. CO2 emissions (metric tons per capita). Viitattu 29.4.2019. https://data.worldbank.org/indicator/EN.ATM.CO2E.PC

WWF Suomi www-sivut. 5.4.2019. Suomalaiset ovat kuluttaneet osansa maapallon luonnonvaroista tänään. Viitattu 29.4.2019. https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Suomalaiset-ovat-kuluttaneet-osansa-maapallon-luonnonvaroista-tanaan-3736.a)

Sitra www-sivut. 24.4.2019. 20 prosentin leikkaus henkilökohtaiseen hiilijalanjälkeen – riittääkö se?. Viitattu 29.4.2019. https://www.sitra.fi/artikkelit/20-prosentin-leikkaus-henkilokohtaiseen-hiilijalanjalkeen-riittaako-se/

Vercon www-sivut. 2014. Verto – Opas järkevään vedenkäyttöön. Viitattu 29.4.2019 https://vercon.studio.crasman.fi/file/dl/i/m69DtA/lcpSOYL16_anGDU9N5rpEg/Vercon-Vedenkayttoopas-2014.pdf

Kotkan energia www-sivut. Lämpimän veden hinta. Viitattu 29.4.2019. http://www.kotkanenergia.fi/fi/l%C3%A4mpim%C3%A4n-veden-hinta

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.