Rakentamisen ympäristövaikutusten ohjaus – vaikuttava teko hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä

Miksi on tärkeää kiinnittää huomiota rakentamisen hiilidioksidipäästöihin? Miksi hiilidioksidipäästöjä halutaan rajata asetuksilla ja ohjata rakentamista vähähiiliseen suuntaan?

Ilmasto lämpenee ja ihmisen teoilla on siihen merkittävä vaikutus. Ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä, joka aiheuttaa sen, että koko maapallo lämpenee. Pohjoisessa osassa maapalloa lämpenemisen huomaa erityisesti; Suomessa keskimääräinen lämpötila on noussut jo yli kahdella asteella (Ilmatieteenlaitos 2014).  Tämä kaksi astetta on merkittävä raja globaalisti ajatellen, koska se on raja, johon asetuksilla ja ohjauksella halutaan koko maapallon lämpötilan nousun viimeistään pysähtyvän. Uusimman IPCC:n raportin mukaan, meillä olisi jopa mahdollisuus pysäyttää lämpeneminen jo 1,5 asteeseen (WWF 2019).  IPCC on 1988 perustettu hallitusten välinen paneeli, joka on koottu johtavista ilmastotieteen asiantuntijoista (IPCC 2019).

Hiilidioksidipäästöt lisääntyneet viimeisten kymmenien vuosien aikana

Hiilidioksidipäästöjen taso on noussut rajusti viimeisten kymmenien vuosien aikana. Kuten IPCC:n kuvaajasta huomaa, että ensimmäisen 10 000 vuoden aikana hiilidioksidi taso on noussut 25 ppm. Seuraavan 250 vuoden aikana nousua on ollut lähes 50 ppm. Viimeiset noin 50 ppm on tullut lähimmän 25 vuoden aikana. Samanlaista suuntausta hiilidioksiditasojen noususta on nähtävissä myös ilmatieteenlaitoksen mittauksissa Pallaksen Sammaltunturilla (kuva 2). Tämä suuntaus viittaa siihen, että maapallo tulee lämpenemään entisestään, ellei todellisia toimia hiilidioksiditasojen nousua vastaan tehdä.

Kuva 1. IPCC:n vuonna 2007 julkaisemassa raportissa esitetty kuvaaja hiilidioksiditasojen kehityksestä viimeisen 10 000 vuoden aikana.
IPCC, 2007: Climate Change 2007: Synthesis Report. Contribution of Working Groups I, II and III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Core Writing Team, Pachauri, R.K and Reisinger, A. (eds.)]. IPCC, Geneva, Switzerland, 104 pp.
Kuva 2. Ilmatieteenlaitoksen 2019 julkaisema kuvaaja Sammaltunturilla tehdyistä hiilidioksiditasojen mittauksista vuosina 1998-2019. Julkaisu Ilmatieteenlaitoksen luvalla (Ilmatieteenlaitos 2018)

Rakentamisen ohjaus antaa suuntaa vähähiiliseen rakentamiseen

Ympäristöministeriö on vuonna 2017 aloittanut rakentamisen ympäristövaikutusten ohjausjärjestelmän testaamisen sekä muun muassa hiilijalanjäljen laskentamallin ja päästötietokannan kehittämisen. Tästä vuodesta eteenpäin on tarkoitus laajentaa pilottikohteita sekä muun muassa valmistella säädösohjausta ja mahdollisia kannusteita. Ohjaus on suunnitteilla otettavaksi käyttöön vuonna 2025. Aluksi se tulisi mahdollisesti ilmoitusvelvollisuutena ennen sitovia rajoja. (kuva 3.)

On tärkeää nostaa hiilijalanjälkiajattelu osaksi rakentamista. Ohjausmenetelmää pyritään muokkaamaan lausuntojen ja pilottikohteissa havaittujen asioiden perusteella tehokkaammaksi sekä mahdollisimman helpoksi toteuttaa. Ympäristöministeriön rakennuksen hiilijalanjäljen arviointimenetelmän luonnos julkaistiinkin loppuvuodesta 2018 ja siitä on annettu yli 40 lausuntoa, joiden perusteella menetelmää kehitetään.

On tärkeää tutkia ohjausmenetelmien käytettävyyttä, valintojen vaikuttavuutta ja sitä, miten kaiken saa sujuvaksi osaksi rakennuksen suunnittelu- ja rakennusprosessia. Lisäksi on tärkeää tuoda esiin rakennuksen käytön aikaisten toimien suuren merkityksen vähähiilisen rakentamisen toteutumiseen. Tähän kaikkeen VÄHÄ0-hanke on tarttunut, vienyt tietoa eteenpäin ja pyrkinyt ratkaisukeskeisesti edistämään vähähiilistä rakentamista.

Kuva 3. Ympäristöministeriön tiekartta vähähiiliseen rakentamiseen. Julkaisu Suomen ympäristöministeriön luvalla. (Ympäristöministeriö 2017)

 

Teksti: Jarkko Heinonen Ja Sanna Lindgren

 

Lähteet:

Ilmatieteenlaitos. 2014. Suomen keskilämpötila noussut jo yli kaksi astetta. Viitattu 24.5.2019 https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/40085895

WWF. 2019. Ilmastonmuutoksen vaikutukset. Viitattu 24.5.2019. https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos/

IPCC.2019. About the IPCC. Viitattu 24.5.2019. https://www.ipcc.ch/about/

IPCC, 2007: Climate Change 2007: Synthesis Report. Contribution of Working Groups I, II and III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Core Writing Team, Pachauri, R.K and Reisinger, A. (eds.)]. IPCC, Geneva, Switzerland, 104 pp.

Ilmatieteenlaitos. 2018. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet. Viitattu 24.5.2019. https://ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-pitoisuudet

Ympäristöministeriö. 2017. Tiekartta rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa. https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Vahahiilinen_rakentaminen/Tiekartta_rakennuksen_elinkaaren_hiilijalanjaljen_huomioimiseksi

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.