Keskiverto suomalainen heittää kotiin ostetusta ruoasta vuodessa keskimäärin yli 60 kiloa roskikseen. Koko ruokaketjusta, pellolta kuluttajalle, roskiin päätyy melkein puolet ruoasta. Jätteiden määrään voi vaikuttaa esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostokset etukäteen. Näin voi minimoida roskiin heitettävän ruoan määrän. Kaatopaikalla, sekajätteen joukossa biojäte aiheuttaa metaanipäästöjä, kun jätteen eloperäinen aines hajoaa. Metaani on kasvihuonekaasu, joka kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.
Suomalaiset ovat yksi eniten ilmastoa kuormittavista kansoista suhteessa asukaslukuun. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kgCO2 -ekv. vuodessa. Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat. Päästöt vaikuttavat maapallomme lämpenemiseen vuosi vuodelta enemmän.
Satakunnan vihertietokeskuksella ja sen ohessa toimivassa kompostointipuistossa voi käydä tutustumassa kompostointiin ja kuulemaan lisää jätteiden lajittelusta, kierrätyksestä ja siitä, miten yksilönä voimme vähentää jätettä ja laittaa sitä eteenpäin hyötykäyttöön. Kompostointipuisto on avoinna huhtikuun alusta lokakuun loppuun kellon ympäri omatoimista tutustumista varten. Jäteneuvojat päivystävät puistossa läpi kesän tiettyinä aikoina.
Komposti sopii pientaloasujan pihaan
Jos biojätteen keräys ei ole mahdollista, silloin kompostointi on hyvä vaihtoehto. Markkinoilla on useita kompostorimalleja, mutta kompostorin voi rakentaa myös itse. Materiaalina voi käyttää esimerkiksi puuta, vaneria, muovia tai metallia, myös kierrätysmateriaaleja. Itse rakennettu kompostori on ihanteellinen puutarhajätteelle ja se on kooltaan suurempi kuin biojätekompostori. Biojätekompostorin tulee olla jyrsijäsuojattu ja lämpöeristetty, joten siinä tulee olla kiinteä kansi ja pohja.
Pienimuotoista kompostointia keittiön biojätteille
Päästöttömän biojätteen kierrätysmenetelmän ydin on kuivike, jossa on erityinen sekoitus tehokkaita mikro-organismeja ja leseitä. Kaikki tavallinen ruokajäte kuten liha, kala, kasvikset, vihannekset, leipä ja kahvinporot muuntuvat mikrobien avulla nopeasti ja ilman pahaa hajua maanparannusaineeksi, jota voidaan suoraan käyttää kukkapenkkiin ja viljelyyn. Aine antaa maaperälle ja kasveille uutta elinvoimaa, kun proteiinit, vitamiinit, mineraalit ja ravinteet rikastavat maaperää. Menetelmässä hiili sitoutuu maaperään eikä muutu hiilidioksidiksi ja näin ravinteet jäävät talteen.
Kierrätykseen tarvitaan ilmatiivis ämpäri tai bokashi-astia ja kuiviketta. Bokashi-kompostointitapa on lähtöisin Japanista, jossa boka shi -sanapari tarkoittaa käynyttä eloperäistä ainetta. Keittiössä syntyvä biojäte laitetaan astiaan, josta se myöhemmin siirretään ulkona sijaitsevaan multatehtaaseen. Kahden viikon kuluttua maahan kaivamisen jälkeen voi aloittaa istuttamisen. Lisätietoja bokashi-kompostoinnista saa esimerkiksi hyötykasviyhdistyksestä.
Teksti: Susa Hagner ja Sanna Lindgren
Kuvat: Sanna Lindgren