Toinen WSED-konferenssipäivä (28.2.2019) alkoi energiatehokkuuspolitiikkaan liittyvillä puheenvuoroilla. Karlis Goldstein Euroopan komissiosta nosti puheenvuorossaan esille tulevaisuuden haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. 2020 säästötavoitteiden eteen tulee vielä tehdä ahkerasti töitä mm. varmistamalla lakien käyttöönotto tuotteiden standardoinnin osalta, käynnistämällä uusia toimia ja investoimalla julkisiin rakennuksiin, jotta saadaan esimerkkejä energiatehokkuustoimenpiteistä. Tulevaisuuden haasteista hän nosti esille kolme teemaa:
- Tuleeko muuttaa kuluttajien käyttäytymistä vai riittääkö lainsäädännöllinen ohjaus?
- Miten IoT:n myötä energiatehokkuusratkaisuissa varmistetaan mukavuus, yksityisyys ja tehokkuus?
- Miten yksityinen ja julkinen liikenne saadaan sitoutumaan toimiin?
Tulevaisuuden mahdollisuuksina Goldstein kuitenkin näki seuraavat kolme teemaa:
- Kaupungit ja alueet partnereina energiasäästötoimien määrittämisessä ja jalkauttamiseksi
- Hajautettu energiantuotanto osana isoa järjestelmää
- Ratkaisut, jotka ovat kohteen perusteella määritetty
” Vaikka toimia tehdään energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön eteen, on energiasäätötoimenpiteiden vaikutus viime vuosikymmenen aikana hidastunut”
Ranskassa toimiva energia- ja ilmastotalouden konsultti Samuel Thomas kuvasi EU:n energiankulutuksen muutosta. Vaikka toimia tehdään energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön eteen, on energiasäätötoimenpiteiden vaikutus viime vuosikymmenen aikana hidastunut. Tekijä, johon ei voi vaikuttaa, on sää. Lämpimät ja kylmät vuodet vaikuttavat merkittävästi energian kulutukseen, sillä suurin osa kotitalouksien energiasta kuluu lämmitykseen.
Thomas nosti myös esille taloudellisen kasvun vaikutuksen energian kulutukseen, vaikka kotitaloudet ostavat esimerkiksi energiatehokkaampia televisioita, ostetaan niitä yhden olohuoneessa sijaitsevan television lisäksi myös makuuhuoneisiin. Näin kumotaan energiatehokkaamman tuotteen vaikutus, kun energiaa kuluttavia yksiköitä, vaikkakin energiatehokkaampia, on useampi.
” On haastavaa selvittää, miten voidaan vaihtaa energiaa ja maksaa siitä eri organisaatioiden välillä.”
Wolfgang Urbantschitsch itävaltalaisesta e-controlista kertoi Itävallassa toteutetuista piloteista sekä näkemyksistään tulevaisuuden suhteen. Hän mukaansa tulevaisuuden sähköverkon tarpeisiin ei tarvita kantaverkon muutoksia tai laajennuksia, jos kehitetään lisää paikallista varastointia ja kulutusta. Tällä hän viittasi esimerkiksi hajautetun energiatuotannon lisäämiseen ja kuluttamiseen lähellä tuotantokohdetta. Näin voidaan keventää siirtoverkon kuormaa. Tähän teemaan viittasi myös Christiane Egger OÖ Energiesparverbandista. Hän kertoi Ylä-Itävallan alueella aloitetusta teollisuuden mikroverkon pilotista. Pilotissa testataan energiayhteisön toimintaa ja yritysten välistä energianvaihtoa. Haasteeksi hän kertoi liiketoimintamallin kehittämisen. On haastavaa selvittää, miten voidaan vaihtaa energiaa ja maksaa siitä eri organisaatioiden välillä.
Egger viittasi puheessaan myös energian historiaan suhteessa teollisuuden historiaan. Eri teollisuuden vaiheet ovat linkittyneet vahvasti energian historiaan (esim. höyry, sähkö, elektroniikka). Egger toi esille näkemyksensä siitä, että teollisuus 5.0 on fossiilisista polttoaineista vapaa teollisuus.
Teksti ja kuvat: Meri Olenius