Rakennusten hiilijalanjäljen arviointi – ympäristöministeriön luonnos lausuntokierrokselle

Ympäristöministeriö julkaisi vuoden 2018 loppupuolella luonnoksen  rakennusten hiilijalanjäljen arviointiin tarkoitetusta menetelmästä. Se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 aikana.

Rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä on tarkoitus ohjata lainsäädännöllä vuoteen 2025 mennessä. Hiilijalanjäljen laskenta siis koskee kokonaisvaltaisesti koko rakennusalaa, koska siinä huomioidaan rakennuksen koko elinkaari. Arviointimenetelmän on tarkoitus helpottaa hiilijalanjäljen laskentaa ja mahdollistaa, että laskenta on sujuva osa rakennusprosessia.

Rakentaminen ja asuminen aiheuttavat kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä

Maailmanlaajuisesti rakentaminen ja asuminen aiheuttaa noin 30% kasvihuonekaasupäästöistä ja kuluttaa noin 40 % primäärienergiasta. Suomen on tarkoitus vähentää päästöjään 80 % vuoteen 2050 mennessä ilmastolain mukaisesti, joten rakentamisen ympäristövaikutusten huomioon ottamisella on vaikutusta tavoitteen saavuttamiseksi.

Kaksi erilaista laskentamallia

Luonnos sisältää ohjeet kahteen erilaiseen tapaan laskea rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki. Laskenta voidaan toteuttaa yksinkertaisena tai tarkennettuna. Yksinkertaistettu menetelmä on tarkoitettu lähinnä suunnitteluvaiheen laskentaan. Siinä osa arvoista on annettu taulukkoarvoina ja todellisina lukuina arvioidaan vain materiaalin sekä ostoenergian hiilijalanjälki. Tarkennettua menetelmää voidaan käyttää,

kun hankkeen tiedot ovat tarkentuneet ja oletusten sijaan voidaan käyttää todellisia arvoja. Tämän lisäksi, uutena käsitteenä tässä yhteydessä, ohjeistetaan rakennukselle laskemaan hiilikädenjälki.

Rakennuksen hiilijalanjälki koostuu siis koko rakennuksen elinkaaren aiheuttamista päästöistä ja hiilikädenjälki ilmaisee positiiviset hyödyt, joita saavutetaan, kun rakennushanke toteutetaan.

Hiilikädenjälki ilmaisee positiivisia ilmastovaikutuksia

Hiilikädenjälki kuvaa sellaisia ilmastohyötyjä, joita voidaan saavuttaa rakennuksen elinkaaren aikana. Hiilikädenjälkeen sisältyy muun muassa materiaalien uusiokäyttö, materiaaleihin varastoitunut eloperäinen hiili sekä elinkaaren aikana materiaaleihin mahdollisesti sitoutuva hiilidioksidi.

Tällaisia hyötyjä voidaan saavuttaa esimerkiksi käyttämällä puuta. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, jolloin käyttämällä puuta rakennusmateriaalina saavutetaan ilmastohyötyjä.

 

Puun lisäksi betonimateriaalin käyttö kasvattaa hiilikädenjälkeä

Merkittävä muutos aiempiin laskentatapoihin verrattuna luonnoksessa huomioidaan positiiviset ympäristövaikutukset myös betonimateriaalille. Aiemmin laskennassa betonin käyttö on huomioitu laskennassa vain päästöinä. Tässä luonnoksessa on otettu huomioon betonille ominainen karbonatisoituminen eli emäksisen betonimateriaalin neutralisoituminen sen kuivuessa. Tässä reaktiossa betonin sisältämät emäksiset aineet reagoivat ilman hiilidioksidin kanssa ja lopputuotteena syntyy neutraalia kalsiumkarbonaattia. Kalsiumkarbonaattia esiintyy luonnossa monessa muodossa, kuten kalkkikivenä, marmorina ja liituna. Tämä reaktio mahdollistaa betonin toimimisen puun tavoin hiilinieluna.

Puu ja betonimateriaalit vaikuttavat rakennuksen hiilikädenjälkeen

Raja-arvot vaikuttavin keino päästöjen vähentämisessä

Luonnoksen yksi tarkoitus on luoda työkalu, jonka avulla olisi helppo arvioida ja seurata rakennuksen hiilijalanjälkeä.

Ympäristöministeriö antoi Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle toimeksiannon arvioida vähähiilisen rakentamisen tiekarttaan ehdotettujen ohjauskeinojen vaikuttavuutta. VTT:n arvion mukaan merkittävimpiä keinoja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi olisi asettaa kansallisen tason raja-arvo, joka kohdistuisi materiaaleista ja käytöstä aiheutuvien päästöjen yhteismäärään.

Raja-arvon pitäisi olla riittävän tiukka, mutta se tulisi asettaa harkiten ja rakennustyyppikohtaisesti. Raja-arvon asettaminen edellyttää kuitenkin rakennusalan ammattilaisilta osaamista ja riittävän hyvät työvälineet päästötietojen laskemiseen.

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

Lähteet:

Ympäristöministeriön www-sivut. Viitattu 19.2.2019. http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Vahahiilinen_rakentaminen/Vahahiilisessa_rakentamisessa_on_potenti(48543)

Ympäristöministeriön www-sivut. Viitattu 19.2.2019. http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Vahahiilinen_rakentaminen/Rakennusten_hiilijalanjaljen_arviointime(48507)

Betoniteollisuuden www-sivut. Viitattu 19.2.2019. https://betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/ominaisuudet-ja-edut/betonin-vaurioituminen/

Ympäristöministeriön www-sivut. Viitattu 19.2.2019. http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Arvio_vahahiilisen_rakentamisen_ohjauske(46172)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *