Suomalaisten asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten asunnon lämmitysmuoto ja lämmitysenergian määrä. Kuitenkin vain harva on tietoinen siitä, kuinka paljon oman kodin lämmittämiseen menee energiaa. Tuoreimmat Tilastokeskuksen energiankulutustiedot ovat vuodelta 2016, ja silloin asumisen energiankulutuksesta 68 % meni asuinrakennusten tilojen lämmittämiseen ja 15 % käyttöveden lämmitykseen. Loput 17 % jää siis kaikelle muulle kuten valaistukselle, ruoan laitolle ja muille sähkölaitteille. Keskimäärin vuoden kokonaisenergiankulutus vaihtelee 15 000 kWh molemmin puolin talouden koosta, asumismuodosta ja rakennuksen iästä riippuen. Lisäksi omilla kulutustottumuksilla on merkittävä vaikutus kokonaiskulutukseen.
Lähes puoli Suomea kaukolämmössä
Lämmityksen hiilijalanjälkeen vaikuttaa lämmityslaitteisto ja sen rakentamisesta muodostuneet päästöt, mutta pitkässä juoksussa suurimmat päästöt muodostuvat energian tuotantoon käytetystä polttoaineesta. Pienimmät päästöt saadaan biopolttoaineilla kuten pelletillä ja hakkeella. Suurimmat päästöt aiheutuvat turpeesta (jyrsinturve 381 g CO2/kWh), kivihiilestä (341 g CO2/kWh) ja polttoöljyistä (kevyt polttoöljy 267 g CO2/kWh). Näitä polttoaineita käytetään pääasiassa kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon, jolloin kaukolämmön käyttäjien päästöt näyttävät yhtäkkiä melko korkeilta. Kuitenkin monissa kaukolämmöntuotantolaitoksissa iso osa turpeesta korvataan biopolttoaineilla, joilla päästöt ovat laskennallisesti nollassa. Tämä pienentää kaukolämmön hiilijalanjälkeä. Kaukolämmön yhteistuotantolaitosten hiilidioksidipäästöjen keskiarvo vuonna 2017 oli noin 176 g CO2/kWh (Motiva).
Maalämmön markkinaosuus on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt vuoden 2008 alle 30 %:n osuudesta jo lähes 60 %:iin. Samaan aikaan sähkölämmityksen osuus on pudonnut 45 %:sta alle 20 %:iin. Sähköntuotannon päästöt ovat viimevuosien uusiutuvan energian buumin johdosta laskeneet yli 200 grammasta jo alle 100 g CO2/kWh. Näillä luvuilla sähkölämmitys on hyvinkin ekologinen vaihtoehto ja maalämmön hiilidioksidipäästöt jäävät vielä tästä alle kolmannekseen, kun huomioidaan laitteen lämpökerroin (COP).
Vertailuun löytyy työkaluja
Energiaratkaisujen vertailuun löytyy Energiavalinta.fi-verkkopalvelu, joka tosin toistaiseksi toimii vain Lahden ja Lappeenrannan seudulla, myös Forssa on tulossa pian mukaan. Palveluun syötetään oma osoite, jolla se etsii rakennuksen tiedot, tekee arvion energian kulutuksesta sekä laskelman vaihtoehtoisista energiantuotantomuodoista. Lisäksi se ilmoittaa säästetyt hiilidioksidipäästöt ja kustannukset. Tietokantaan on syötetty maalämmön ja aurinkoenergian potentiaalista kuntakohtaista tietoa, jota palvelu hyödyntää laskennassaan. Palvelu vertailee seuraavia energiaratkaisuja: aurinkolämpö ja -sähkö, ilma-vesilämpöpumppu, kaukolämpö, maalämpöpumppu, pelletti sekä vihreä sähkö ja antaa näistä keskimääräisiin kulutustietoihin perustuvat takaisinmaksuajat ja vaikutukset hiilidioksidipäästöihin. http://energiavalinta.fi
Teksti ja kuvat: Petri Lähde
Lähteet:
Ympäristöhallinnon verkkopalvelu. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Suomalaiset_eivat_tiedosta_asuntojen_lam%2828008%29
Motivan verkkosivut. https://www.motiva.fi/files/3193/Polttoaineiden_lampoarvot_hyotysuhteet_ja_hiilidioksidin_ominaispaastokertoimet_seka_energianhinnat_19042010.pdf