Ajankohtaista pelleteistä: ilmapäästöt syynissä Italiassa, raaka-aineiden hinta tippunut Pohjois-Euroopassa

Pellettit ovat Keski-Euroopassa yleisempi lämmitysmuoto kuin Suomessa. Pellettien rinnalla käytetään myös biomassaa. Tämän hetkisen pellettimarkkinoiden tilannetta Euroopassa ja Kanadassa esiteltiin World Sustainable Energy Days -konferenssissa Itävallassa 28.2.2019. Kirjoitus on tiivistelmä seminaarin esityksistä.

Pellettien käytön tilanne

Pellettilämmityksen määrä vaihtelee maittain. Yhteisinä syinä pellettien käytölle nähtiin paitsi alhaisemmat kustannukset, ilmaston suojelu ja polttoaineen paikallisuus. Saksan ja Sveitsin osalta nostettiinkin esille, että pelletteihin sijoitetut rahat jäävät pääosin kotimaahan toisin kuin öljylämmityksessä. Pellettien hintojen kehitystä tuotiin esille useammassa esityksessä. Usein hinnat olivat tällä vuosikymmenellä olleet hienoisessa kasvussa. Baltian ja Pohjoismaiden tilannetta kuvannut Didjis Palejs toi esille, että tilanne on nyt mielenkiintoinen, sillä raaka-aineiden hinnat ovat pudonneet viimeisen kahden viikon aikana.

Pellettien ja yleisemmin biomassan käyttöä pyritään edistämään eri maissa. Kanadassa on Quebecin alueella laadittu Vision Biomasse Quebec. Sveitsissä ja Saksassa on panostettu markkinointiin sekä energianeuvojien koulutukseen. Tähän liittyen on Sveitsin proPellets-yhdistyksen sivuille avattu laskuri, jolla voi verrata öljyn, kaasun ja sähkön lämmityksen kustannuksia ja ympäristövaikutusta pellettiin.

”Sveitsin proPellets-yhdistyksen sivuille avattu laskuri, jolla voi verrata öljyn, kaasun ja sähkön lämmityksen kustannuksia ja ympäristövaikutusta pellettiin.”

Poliittiset ratkaisut vaikuttavat pellettilämmityksen kysyntään

Pellettilämmitystä tuetaan poliittisilla ratkaisuilla. Iso-Britanniassa pellettien käyttö on noussut marginaalista merkittäväksi tekijäksi 2010 vuoden jälkeen. Tähän on merkittävänä tekijänä ollut valtion myöntämä tuki pienlämmityskohteiden (kotitalouksien/maaseudun) investoinneille (RHI, Renewable Heat Incentive). Valitettavasti tuki on tuonut mukanaan myös väärinkäytöksiä. Harrison mainitsi esityksessään jopa 400 000 £ vuodessa tukea saaneita hankkeita, joissa kymmeniä pieniä lämpökattiloita on rakennettu teollisuushalliin. Iso-Britanniassa tukea maksetaan edelleen, mutta ehtoja on tiukennettu ja tuen määrää per kWh on laskettu ollen nykyisin 3,5 c/kWh (korkeimmillaan 13 c/kWh). Kuitenkin väärinkäytökset ovat huonontaneet alan mainetta. Itävallassa maksetaan tukea pellettilämmitykselle ja uudet tuet julkaistaan maaliskuun 2019 alussa. Tämän oletetaan lisäävän pellettilämmityksen määrää Itävallassa.

Neil Harrison Reheat/Wood Heat Association kertoi Iso-Britannian pellettilämmityksen tukijärjestelmän hyvistä ja huonoista puolista.

Myös öljyn vaikuttavat poliittiset toimet vaikuttavat pellettilämmityksen kysyntään. Espanjassa pellettien kuluttajakysyntää on kasvattanut myös sekaannus dieselin verotuksessa. Liikenteessä käytettävän dieselin verotusta nostettiin, mutta sekaannusten vuoksi tämän ajateltiin koskevan myös lämmitysöljyä. Itävallassa kiellettiin joillakin alueilla öljykattiloiden käyttö uusissa kiinteistöissä. Tämä aiheutti myös vanhojen kiinteistöjen öljylämmityksen vaihtamista pelletteihin.

Laatuvaatimuksia pelleteille ja ilman laadulle

Pelleteille on tehty ENplus-laatuvaatimukset. Tätä näkyi eurooppalaisissa esityksissä olevan käytössä useammassa maassa. Saksassa mainittiin erikseen kuluttajamyynnistä 65 % käyttävän ENplus-sertifiointia. Kanadan puheenvuorossa tuotiin esiin lämpökattilalaitosten vientiin liittyen haasteena erilaiset vaatimukset ja eurooppalaisten laitteiden soveltuvuuden osoittaminen Kanadan vaatimuksiin nähden. Tulevaisuuden haasteina hän näki eurooppalaisen pellettilämmittimien maahantuonnin. Tämän mahdollistamiseksi tulisi olla yhtenäiset laatuvaatimukset tuotteille Euroopassa ja Kanadassa.

Martin Betele DEPV kertoi Saksassa ENplus-sertifoitujen pellettien olevan jo 65 % kuluttajamyynnistä.

Ainoa maana Italian esityksessä nostettiin esiin ilman laatuun liittyvät haasteet. Pienhiukkasten suurin lähde on kiinteistöjen lämmitys (45 %). Tämä johtuu pääosin (97 %) puun poltosta. Biomassalle luotu laatujärjestelmä todennetaan ympäristösertifikaatille ja siinä seurataan viittä parametriä (PP, OGC, NOx, CO, η), jotka luokitellaan viisiportaisella asteikolla. Tämä on viety myös lainsäädäntöön ja ajan myötä pyritään asentamaan vain parhaimpia laitteita.

Pellettien tuotannon haasteet

Tuotannon yleisinä haasteina ovat pellettiraaka-aineen hinnan vaihtelut sekä (erityisesti) kiinteistökohteissa pellettien kysynnän vaihtelu talvien lämpötilojen mukaan. Espanjassa on tänä talvena kolmen lämpimämmän vuoden jälkeen ollut haasteita saada riittävästi pellettiä kuluttajille. Vastaavan saatavuushaasteen ratkaisemiseksi Itävallassa on ehdotettu pellettien tuottajille ja maahantuojille velvoitetta varastoida 10 % edellisvuoden myynnistä joulukuussa, josta 5 % tammikuussa. Näin varauduttaisiin helmikuun mahdollisiin kylmiin ilmoihin ja pelletin määrän vähäisyyteen.

Kirjoittanut Aino Pelto-Huikko

Kirjoitus perustuu WSED-konferenssin session What’s new on European and global pellet markets esityksiin 28.2.2019. Oman maidensa tilanteen esittivät seuraavat henkilöt:

Didzis Palejs, Latvian Biomass Association (Baltia ja Pohjoismaat), John W Arsenal, Quebec Wood export Bureau/Wood Pellet Association of Canada (Kanada), Neil Harrison, Reheat/Wood Heat Association (Iso-Britannia), Pablo Rodero Masdemont, Avebiom (Espanja), Christian Rakos, proPellets Austria (Itävalta), Martin Bentele, DEPV (Saksa), Martina Caminada, proPellets.ch (Sveitsi), Gustav Melin, Svebio (Ruotsi) ja Matteo Favero, AIEL (Italia).

World Sustainable Energy Days 2018

World Sustainable Energy Days on yksi Euroopan suurimmista vuosittain järjestettävistä konferensseista. Tapahtuma järjestetään Itävallassa ja osallistujia on yli 700 viidestäkymmenestä eri maasta. Konferenssissa keskitytään erityisesti uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen eri osa-alueilla. Tiistain ohjelmassa oli pellettikonferenssi sekä nuorten tutkijoiden konferenssi.

Nuorten tutkijoiden konferenssissa oli useita puhujia eri instituutioista ja aihealueet käsittelivät muun muassa rakennusten energiatehokkuutta, rakennusten energiasimulointia, uusiutuvaa energiaa ja kasvihuonekaasupäästöjä. Esitykset perustuivat hyvin vahvasti teoreettiseen tutkimukseen ja selvityksiin, mutta useassa esityksessä oli mukana myös käytännössä suoritettuja kenttäkokeita.

Tulevaisuuden haasteena nähdään erityisesti voimakas väestönkasvu ja sen seurauksena kasvava energiantarve. Toiveena on, että kehittyvissä maissa voitaisiin siirtyä suoraan uusiutuviin energiamuotoihin fossiilisten polttoaineiden sijaan.

”Toiveena on, että kehittyvissä maissa voitaisiin siirtyä suoraan uusiutuviin energiamuotoihin fossiilisten polttoaineiden sijaan.”

Energiaintensiivisillä teollisuuden aloilla, kuten betoniteollisuudessa, keskitytään ympäristöystävällisempien materiaalien ja ratkaisuiden hyödyntämiseen valmistusprosessin eri vaiheissa. Tällä on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin ja sitä kautta ilmaston lämpenemisen hidastamiseen. Tutkimuksissa selvitettiin muun muassa arkkitehtuurin, rakennussimuloinnin, eristysratkaisuiden ja aurinkosuojauksen mahdollisuuksia jäähdytys- ja lämmitystarpeen vähentämisessä rakentamisessa. Tulevaisuudessa materiaalien olomuodon muutokseen perustuvat ratkaisut rakennusten energiankulutuksen pienentämisessä ovat erityisen kiinnostuksen kohteena.

Pellettikonferenssin keskeinen sanoma oli, että tulevaisuudessa eri energian tuotantomuodot yhdistyvät. Esimerkiksi pellettikattiloiden savukaasuista otetaan lämpöä talteen lämpöpumpuilla ja näin tehostetaan erillisiä järjestelmiä. Lämmitysjärjestelmien myynnin odotetaan siirtyvän verkkoon, laitteiden vuokraus yleistyy ja tulevaisuudessa laitteiden hankinnasta vastaa yritys ja asiakas maksaa pelkästä energiasta. Pienten CHP (yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto) laitteiden käyttö yleistyy tulevaisuudessa. Tällöin esimerkiksi pellettikattilalla tuotetaan sekä sähköä että lämpöä kiinteistön tarpeisiin. Tulevaisuudessa laitteiden älyominaisuudet kehittyvät, jolloin laitteita voidaan käyttää puheohjauksella ja ajantasainen tieto laitteiden toiminnasta on reaaliajassa saatavilla. Laitteiden teknologiakehityksen kärjessä ovat mm. Froling ja Hargassner, joilla on jo useita laitoksia asennettuna ympäri Eurooppaa. Tulevaisuuden osalta tutkimuksen mielenkiinto kohdistuu pelletin valmistus- ja palamisprosessin kehittämiseen ja päästöjen vähentämiseen muun muassa näyttämällä erilaisia lisäaineita. Pellettiteollisuus korostaa polttoaineen laadun merkitystä hinnan rinnalla ja valmistajat pyrkivät luomaan muista erottuvaa brändiä.

Molempien konferenssien kantavana ajatuksena oli, että tehtävät toimenpiteet eivät saa vaarantaa viihtyisää, terveellistä ja tuottavaa toimintaympäristöä.

”Pellettikonferenssin keskeinen sanoma oli, että tulevaisuudessa eri energian tuotantomuodot yhdistyvät. Esimerkiksi pellettikattiloiden savukaasuista otetaan lämpöä talteen lämpöpumpuilla ja näin tehostetaan erillisiä järjestelmiä. Lämmitysjärjestelmien myynnin odotetaan siirtyvän verkkoon, laitteiden vuokraus yleistyy ja tulevaisuudessa laitteiden hankinnasta vastaa yritys ja asiakas maksaa pelkästä energiasta.”

Konferenssin toisen päivän kuulumiset ovat luettavissa seuraavassa blogitekstissä loppuviikon aikana.

Kirjoittanut Marko Kukka

Lämmitysmuotojen jäljillä

Suomalaisten asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten asunnon lämmitysmuoto ja lämmitysenergian määrä. Kuitenkin vain harva on tietoinen siitä, kuinka paljon oman kodin lämmittämiseen menee energiaa. Tuoreimmat Tilastokeskuksen energiankulutustiedot ovat vuodelta 2016, ja silloin asumisen energiankulutuksesta 68 % meni asuinrakennusten tilojen lämmittämiseen ja 15 % käyttöveden lämmitykseen. Loput 17 % jää siis kaikelle muulle kuten valaistukselle, ruoan laitolle ja muille sähkölaitteille. Keskimäärin vuoden kokonaisenergiankulutus vaihtelee 15 000 kWh molemmin puolin talouden koosta, asumismuodosta ja rakennuksen iästä riippuen. Lisäksi omilla kulutustottumuksilla on merkittävä vaikutus kokonaiskulutukseen.

Lähes puoli Suomea kaukolämmössä

Lämmityksen hiilijalanjälkeen vaikuttaa lämmityslaitteisto ja sen rakentamisesta muodostuneet päästöt, mutta pitkässä juoksussa suurimmat päästöt muodostuvat energian tuotantoon käytetystä polttoaineesta. Pienimmät päästöt saadaan biopolttoaineilla kuten pelletillä ja hakkeella. Suurimmat päästöt aiheutuvat turpeesta (jyrsinturve 381 g CO2/kWh), kivihiilestä (341 g CO2/kWh) ja polttoöljyistä (kevyt polttoöljy 267 g CO2/kWh). Näitä polttoaineita käytetään pääasiassa kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon, jolloin kaukolämmön käyttäjien päästöt näyttävät yhtäkkiä melko korkeilta. Kuitenkin monissa kaukolämmöntuotantolaitoksissa iso osa turpeesta korvataan biopolttoaineilla, joilla päästöt ovat laskennallisesti nollassa. Tämä pienentää kaukolämmön hiilijalanjälkeä. Kaukolämmön yhteistuotantolaitosten hiilidioksidipäästöjen keskiarvo vuonna 2017 oli noin 176 g CO2/kWh (Motiva).

Maalämmön markkinaosuus on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt vuoden 2008 alle 30 %:n osuudesta jo lähes 60 %:iin. Samaan aikaan sähkölämmityksen osuus on pudonnut 45 %:sta alle 20 %:iin. Sähköntuotannon päästöt ovat viimevuosien uusiutuvan energian buumin johdosta laskeneet yli 200 grammasta jo alle 100 g CO2/kWh. Näillä luvuilla sähkölämmitys on hyvinkin ekologinen vaihtoehto ja maalämmön hiilidioksidipäästöt jäävät vielä tästä alle kolmannekseen, kun huomioidaan laitteen lämpökerroin (COP).

Vertailuun löytyy työkaluja

Energiaratkaisujen vertailuun löytyy Energiavalinta.fi-verkkopalvelu, joka tosin toistaiseksi toimii vain Lahden ja Lappeenrannan seudulla, myös Forssa on tulossa pian mukaan. Palveluun syötetään oma osoite, jolla se etsii rakennuksen tiedot, tekee arvion energian kulutuksesta sekä laskelman vaihtoehtoisista energiantuotantomuodoista. Lisäksi se ilmoittaa säästetyt hiilidioksidipäästöt ja kustannukset. Tietokantaan on syötetty maalämmön ja aurinkoenergian potentiaalista kuntakohtaista tietoa, jota palvelu hyödyntää laskennassaan. Palvelu vertailee seuraavia energiaratkaisuja: aurinkolämpö ja -sähkö, ilma-vesilämpöpumppu, kaukolämpö, maalämpöpumppu, pelletti sekä vihreä sähkö ja antaa näistä keskimääräisiin kulutustietoihin perustuvat takaisinmaksuajat ja vaikutukset hiilidioksidipäästöihin. http://energiavalinta.fi

Kirjoittaja: Petri Lähde

Lähteet:

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Suomalaiset_eivat_tiedosta_asuntojen_lam%2828008%29

Motivan verkkosivut. https://www.motiva.fi/files/3193/Polttoaineiden_lampoarvot_hyotysuhteet_ja_hiilidioksidin_ominaispaastokertoimet_seka_energianhinnat_19042010.pdf