Sähköautojen myynti nousussa – WSED 2.3.2018

Sähköautojen myynnille odotetaan räjähdysmäistä kasvua lähivuosina. Tälle on myös merkittävää tarvetta, jotta päästötavoitteisiin päästään. Vuodesta 1990 vuoteen 2014 liikenteen CO2-päästöt ovat laskeneet vain vaivaset 2 %. Tavoitteena olisi 40-42 % lasku vuoteen 2030 mennessä.

”Norjassa – joka on johtava sähköautomaa –  83 % auton omistajista lataa autonsa pääasiassa kotona. Pääasiassa yleisiä latauspisteitä käyttää alle 15 % sähköautoilijoista.”

Perjantaina aamupäivän aiheena oli E-Mobility eli sähköautot ja niihin liittyvä infra ja palvelut. Mielenkiintoisia tutkimustuloksia oli Norjasta ja Espanjasta. Tulosten mukaan Norjassa – joka on johtava sähköautomaa –  83 % auton omistajista lataa autonsa pääasiassa kotona. Pääasiassa yleisiä latauspisteitä käyttää alle 15 % sähköautoilijoista, joten välttämättä kovin suurta infraa ei tarvitse rakentaa. Espanjassa toteutettu 600 sähköauton tarkka seuranta paljastaa, että yli 50 % ajasta auton akku on täysin käyttämättä eli autolla ei ajeta tai sitä ei ladata. Tämä luo pohjaa kaksisuuntaisen latausverkoston rakentamiselle, jolloin sähköauton latauksesta osa voidaan purkaa sähköverkon tasapainottamiseksi. Näitä V2B (Vehicle to Building) -lataustolppia on kokeilumielessä rakennettu jo ainakin Hollantiin. Järjestelmän tavoitteena on tasoittaa piikkikuormia ja tehostaa esimerkiksi aurinkosähkön tehopiikkien hyödyntämistä varaamalla sitä autojen akustoihin. Auton omistaja saisi tästä korvausta muun muassa kokeiluasteella olevalla IOTA-kryptovaluuttamaksujärjestelmällä.

Akkuteknologioiden kehityksestä esillä oli piipohjaisten akkujen tutkimus runsaasti saatavilla olevien ja turvallisten raaka-aineiden vuoksi, sekä suolavesiakustot kiinteisiin kohteisiin myöskin edullisten ja turvallisten valmistusmateriaalien takia. Muita kehityskohteita oli muun muassa lataustehojen nosto ja jännitteen kasvattaminen jopa 800 volttiin nykyisestä alle 400 voltista. Tehojen nosto tuo kuitenkin lämpenemisongelmia ja samalla materiaalien nopeampaa vanhenemista ja käyttöiän lyhentymistä.

Yhteenveto WSED-konferenssista

Energiatehokkuus. Rakennusten energiatehokkuuden suurimpana haasteena nähdään investointikustannukset ja sopivan rahoituksen saanti. Lisäksi rakennusten omistusrakenteet tekevät investoinneista paikoin haastavia. Markkinapotentiaali on suuri ja toimenpiteiden lisääntymisellä on positiivinen vaikutus työllisyyteen. Positiivista on myös se, että energiatehokkuustoimenpiteitä voidaan ansiokkaasti toteuttaa jo olemassa olevilla teknologioilla, joten työkalut ovat jo valmiina. Politiikkaan ja määräyksiin kaivataan päivitystä, jotta ne saadaan ohjaamaan energiatehokkuusparannuksia ja uusiutuvan energian lisäämistä entistä tehokkaammin. EU:n rahoittamat hankkeet toimivat esimerkkeinä toimivista toimenpiteistä ja samalla tiedon ja taidon lisääjinä maiden välillä.

Energia. Biomassojen polttoon perustuvat teknologiat olivat vahvasti esillä ja aurinkoenergia seurasi näitä. Tuuli- ja vesivoimasta ei juurikaan puhuttu, mutta tulevaisuuden energiapaletti nähdään muodostuvan eri tuotantomuotojen yhdistämisestä ja energiantuotannosta hajautetusti. Pienten alle 1MW CHP -yksiköiden yleistyminen on alkanut ja tämä tukee tuotannon hajauttamista ja biomassan käyttöä sähkön tuotannossa.  Akkuteknologia oli liikenteen lisäksi vahvasti esillä myös energiankäytön ja tuoton tasoittajana ja mahdollistajana.

Liikkuvuus. Sähköautot ovat nostaneet profiiliaan useana vuonna peräkkäin ja kiinnostus alaa kohtaa on edelleen suurta, mutta merkittäviä toimenpiteitä tarvitaan edelleen, jotta niiden käyttö yleistyy ja liikenteen päästöt vähenevät.

Teksti: Marko Kukka ja Petri Lähde