Purkupuun käyttömahdollisuudet

Puu on Suomessa merkittävä, ellei merkittävin rakennusmateriaali. Olemassa olevasta rakennuskannastamme noin 45 % on rakennettu puusta. Tällä hetkellä purkupuusta lähes kaikki poltetaan energiaksi. Historiallisten rakennusten korjaamiseen keskittyvät yhdistykset ja yritykset ylläpitävät ympäri Suomea lukuisia vanhojen rakennusosien ”varaosapankkeja”, mutta toiminta on purkupuujätteen kokonaismäärään nähden pientä. Tampereen teknillinen korkeakoulu tutki puurakenteiden uudelleenkäyttömahdollisuuksia ja sitä, miten erilaiset puurakenteet olisi mahdollista ottaa uudelleen hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti.

EU:n jätedirektiivi on asettanut tavoitteen, että 70 % rakennus- ja purkujätteestä olisi hyödynnettävä materiaalina vuoteen 2020 mennessä. Ellei puujätteelle löydy muuta hyödyntämistapaa kuin polttaminen, 70 %:n tavoitteen saavuttaminen edellyttää tällöin muiden purkumateriaalien täydellistä hyödyntämistä materiaalina (30 % purkujätteestä koostuu puusta).

Puurakentamisella on tällä hetkellä nostetta: ympäri Suomea on puukerrostalohankkeita ja onpa viime vuosina pystytetty muutamia julkisia rakennuksia hirrestäkin. Puulla halutaan korvata betoni- ja teräsmateriaalien käyttöä, sillä näiden materiaalien kasvihuonekaasupäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin puun.

Runkorakenne ja purkutapa vaikuttavat purkupuun hyödyntämiseen uusiomateriaalina

Rakennusosien ja rakenteiden sijainti vaikuttaa mahdollisuuteen uusiokäyttää purettavat rakenteet uudelleen materiaalina. Myös osien purettavuus, tekninen kunto sekä asumisterveyteen vaikuttavat seikat vaikuttavat uudelleenkäyttöön.

Erilaiset runkorakenteet vaikuttavat mahdollisuuteen käyttää puuta uudelleen materiaalina. Esimerkiksi hirsikehikko voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan. Koska hirsien sovitus toisiinsa on käsityötä, pitää hirret numeroida ja keskinäinen järjestys säilyttää. Rankarakenteiden kohdalla asia on monimutkaisempi. Rankarungoissa ongelmana on muun muassa puutavaran pituus ja naulaisuus.

Materiaalin uusiokäyttöä ajatellen kannattaa miettiä, voiko rakennetta hyödyntää elementtinä. Purkaminen voi helpottua, jos elementtejä ei yritetä purkaa osiksi, vaan ne irrotetaan rungosta kokonaisina uudelleenkäyttöä varten.

Purkutapa on yksi olennainen asia, joka vaikuttaa purkupuumateriaalin uusiokäyttöön. Pientaloja puretaan yleensä käsityökaluilla siihen asti, kun kaikki säästettäväksi haluttu rakennusmateriaali on saatu irrotettua. Usein pientalot kuitenkin puretaan lähes kokonaan koneella. Käsin purkaen puutavara säilyisi parempilaatuisena uudelleenkäyttöä ajatellen, mutta menetelmä on hidas ja sen vuoksi kallis.

Hirsirakenteen yksinkertaiset liitokset mahdollistavat sen käytön uudelleen runkona. Hyvin säilyneitä rankarakenteita voisi mahdollisesti hyödyntää valmiina elementtinä.

Purkupuun lujuuteen vaikuttavat useat tekijät

Uudelleenkäytettävän puutavaran laatuluokittelu on haastavaa. Tällä hetkellä ajatellaan, että vanheneminen ei itsessään muuta puumateriaalin ominaisuuksia. Uudelleenkäytettävien puurakenteiden laatu on määräytynyt jo puun kasvaessa. Vanhimpien puurakennusten materiaali on yleensä huomattavasti laadukkaampaa ja tarkemmin valikoitua kuin 1900-luvun loppupuolen puumateriaalit ja vanhan puun patinoitunut ulkonäkö saattaa olla myös haluttava ominaisuus. Puussa alun perin olevat, lujuutta alentavat virheet (esimerkiksi oksat, vinosyisyys ja halkeamat) säilyvät siinä koko puun käyttöiän. Tämän vuoksi uudelleenkäytettävän puuosan käyttötarkoitusta ei kannata vaihtaa miettimättä esimerkiksi lattialankusta runkotolpaksi. Koska puun alkuperäisiä ominaisuuksia ei yleensä tunneta, puun kantavuutta ja lujuusominaisuuksia on erittäin vaikea arvioida.

Mikrobivaurioituneiden rakenneosien käyttöä ja käyttökohdetta kannattaa harkita tarkkaan, jottei niistä jatkossa aiheudu sisäilmahaittaa. Lahovaurio sen sijaan heikentää puun kantavuutta. Vauriot ovat yleensä paikallisia, joten puuosia voidaan mahdollisesti vielä käyttää, kun vauriot on poistettu. Puurakenteiden haitta-aineet eivät yleensä ole puussa itsessään. Rakennuspuussa esiintyviä haitta-aineita ovat lähinnä kyllästeet, kuten kreosootti ja pentakloorifenoli. Molemmat voi tunnistaa helposti voimakkaasta hajustaan.

Uudisrakentamista tulisi kehittää, jotta purkupuun käyttökohteita voisi laajentaa

Purkupuulle voidaan keksiä monenlaisia käyttökohteita niin tapahtumiin liittyvistä tilapäisrakenteista kuormalavoihin, pienistä puisista käyttöesineistä huonekaluihin ja ulkorakennuksiin. Lyhyttä purettua puutavaraa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös tehdasvalmisteisten elementtien (pien- ja suurelementit, CLT) valmistuksessa.

Uudisrakentamisessa liitostekniikan kehittäminen edistäisi tulevaisuudessa purkupuun uudelleenkäyttöä materiaalina, koska hyvien liitostapojen vuoksi puu olisi helpompaa, nopeampaa ja edullisempaa purkaa. Tällaisia liitoksia olisi hyvä kehittää erityisesti rankarakenteille ja massiivipuulevyille. Rankarakenteisiin perustuvissa elementtijärjestelmissä erityisesti elementtien välisiä liitoksia tulisi kehittää, jolloin rakenneosat voitaisiin uudelleen käyttää kokonaisina elementteinä.

 

Teksti: Sanna Lindgren

Kuvat: Jaakko Aaltonen

Lähteet:

Huuhka, S., Köliö, A., Annila, P., Poti, A. 2018. Puurakenteiden uudelleenkäyttömahdollisuudet. Tutkimusraportti 165. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 15.8.2018. file:///C:/Users/Salin/AppData/Local/Temp/Puurakenteiden_uudelleenka_ytto_mahdollisuudet-1.pdf

 

Karhukorttelin oheiskohteessa voi tutustua rakennukseen käytetyn materiaalin sekä käytön aikaiseen hiilijalanjälkeen. Esittelykortit nyt julkaistu myös blogissamme

Porin asuntomessut 2018 alkoivat 6.7. ja jatkuvat elokuun alkupäiville asti. Olemme koko asuntomessujen ajan Karhukorttelissa kertomassa tulevaisuuden rakentamisesta ja esittelemässä neljän kohteemme rakennusmateriaalien ja käytön aikaisen hiilijalanjäljen laskelmista tämän hetkisiä tuloksia.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan eri vuosikurssien opiskelijat ovat olleet mukana laskemassa kohteisiin rakennusmateriaalin hiilijalanjäljen. Käytön aikainen hiilijalanjälki on selvitetty käyttämällä apuna IDA ICE simulointiohjelmaa. Käytön aikaisessa laskennassa on käytetty standardin mukaista henkilömäärää ja tuloksina on saatu rakennuksen lämmityksen, lämpimän käyttöveden, kuluttajalaitteiden, lvi-sähkön sekä valaistuksen hiilijalanjälki 50 vuoden ajanjaksolta.

Jos et pääse tutustumaan kohteisiin ja tuloksiin pisteellemme, voit tutustua niihin blogissamme. Asuntomessut 2018 -välilehdeltä löydät niin 360-asteen kuvat kohteistamme kuin esittelykortit hiilijalanjälkilaskelmien tuloksista.

Karhukorttelin esittelypiste

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

Kuljetukset vaikuttavat rakentamisen hiilijalanjälkeen

Rakentamisessa, kuten kaikessa tuotannossa, ovat toimivat kuljetukset keskeisessä asemassa. Niillä on vaikutusta suoraan ja välillisesti rakennuksen ympäristökuormitukseen. Tuotteen jakelu lisää lähes aina sen ympäristövaikutuksia.

Kuljetusten kokonaiskilometrimäärällä on suora vaikutus päästöihin. Mitä lähempänä eri logistiikkakeskuksia rakennettava kohde sijaitsee, sitä vähemmän kuljetuksiin kuluu energiaa. Tiivis kaupunkirakenne toimivine ja olemassa olevine liikenneväylineen on energiatehokasta.  Rakennusvaiheessa tarvikkeiden oikea-aikainen toimitus on välttämätöntä. Rakennustyömaalla ei juurikaan ole mahdollista varastoida tuotteita pitkiksi ajoiksi, joten logistiikan on toimittava hyvin koko tuotantoprosessin ajan. Samalla saadaan minimoitua työmaalla varastoitavien materiaalien turmeltumista. Kuljetusten yhdistämistä voi hyödyntää silloin kun se sopii tuotantoon. Materiaalivirtojen hallintaan liittyvät myös jälleenmyyjien ja toimittajien valinta. Varastointi ja jakelustrategiat voivat vaihdella yrityksissä. Välimatkat rakennustuotteen tuotantopaikan, ostopaikan ja käyttöpaikan välillä ratkaisevat jakelusta aiheutuvat ympäristöhaitat. Joskus   tuotteen kuljetus kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin itse tuotteen valmistus.

Rakentamisessa tarvikkeiden oikea-aikaiset toimitukset ovat avainasemassa. (Asuntomessujen Rtv-talo )

Välituotteet tehostavat rakentamista

Rakentamisessa on mahdollista, jopa yleistä, erilaisten välituotteiden tekeminen erillään varsinaisesta kohteesta.  Esimerkiksi tilaelementtit voivat sisältää valmiin talotekniikan ja runkorakenteet, jotka sitten yhdistetään muuhun rakennukseen.  Tämä on osa tuotesuunnittelua ja tehostaa tuotantoa ja vähentää pienten erien kuljetustarpeita työmaalle. Samalla tuotteiden laatu paranee, kun osat saadaan valmistaa tehtaan sisätiloissa säältä suojassa. Usein myös materiaalihukka vähenee. Toisaalta, valmiiden tuotteiden suojaaminen kuljetusvaurioilta vaatii parempaa pakkaamista ja kasvattaa tätä kautta jätteiden määrää. Pakkausmateriaalien kierrätys tulisi myös rakentamisessa tehdä mahdollisimman helpoksi.

Pientalojen kattojen runkorakenteet tehdään hyvin pitkälle ennakkoon talotehtailla tai niihin erikoistuneissa yrityksissä. (Luoto)

” Kestävään ja pitkään käyttöikään panostaminen vähentää kuljetusten määrää.”

Kestävään ja pitkään käyttöikään panostaminen vähentää kuljetusten määrää. Huomioida tulee myös ns. paluukuljetusten optimointi, esimerkiksi käytöstä poistetut tuotteet ja pakkaustarvikkeet. Eri materiaalien kierrätyslogistiikka tulisi toimia energiatehokkaasti ja järkevästi. Pidemmässä tarkastelussa kaikki rakennukseen tuotu materiaali ja energia poistuu sieltä jätteinä tai päästöinä. Mitä enemmän materiaalia pystytään aidosti kierrättämään, sitä vähemmän syntyy myös kasvihuonepäästöjä.

Toimiva jätteidenkuljetus ja -kierrätys on olennainen osa rakentamista. Asuntomessut 2018

Uusien asuinalueiden perustaminen merkitsee myös muun infrastruktuurin rakentamista. Tieverkon laajeneminen kasvattaa liikennemääriä henkilö- ja tavaraliikenteessä. Olemassa olevien alueiden tehokkaampi käyttö tai alueilla olevan tieverkon parantaminen ovat usein parempia vaihtoehtoja päästöjen kannalta. Maa-ainesten siirrot lisäävät kuljetusten määrää. Esimerkiksi rakennuspaikan laadulla on suuri merkitys siihen kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy.

Kuljetuksissa, niin kuin muissakin toiminnoissa jossa käytetään paljon energiaa, tulisi energiaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Suunnittelu, ennakointi, tietojen hallinta, kaluston kehitys ja tuotantotapojen muutokset ovat avainasemassa tehokkuuden parantamisessa. Joidenkin tuotteiden suorat toimitukset, verrattuna välivaraston kautta tuleviin, on todettu olevan selvästi vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavaa. Esimerkiksi maa-aineksia joudutaan usein varastoimaan ennen varsinaista käyttöä.

Teksti ja kuvat: Jaakko Aaltonen

Lähteet:

Lähteenoja, S. & Lettenmeier, M. & Saari, A. 2006. Liikenne MIPS Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutus. Helsinki. Viitattu 28.5.2018. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40631/SY_820.pdf?sequence=1

Helpompi elämä Porin kirjastossa

Porin asuntomessujen lähestyessä olimme kertomassa Porin pääkirjastossa hiilijalanjäljestä. Pisteellämme oli mahdollista jälleen tehdä Sitran elämäntapatesti ja tutustua laskelmiimme. Jaoimme ihmisille myös yleisesti tietoutta hiilijalanjälkiajattelusta ja opinahjostamme SAMKista. Kahden päivän ajan saimme näkyvyyttä ja muutama hyvä keskustelukin tuli käytyä asian tiimoilta. Toivottavasti messukävijät ovat kiinnostuneita keskustelemaan aiheista yhtä innokkaasti asuntomessujen oheiskohteessa Karhukorttelissa.

Muun muassa meidät tapaat asuntomessujen oheiskohteesta, Karhukorttelista. Keskellä Vähä0-hankkeen projektipäällikkö Mari Kujala. Marin oikealla puolella Toisen vuoden rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija, projektityöntekijä Susa Hagner ja vasemmalla ensimmäisen vuoden rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija, projektityöntekijä Sanna Lindgren.

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

 

CLT-elementtejä ja isoja terasseja – vierailu Porin Kuukkarin puukerrostalossa sekä asuntomessualueella

Toukokuun puolessa välissä SAMKissa Porin kampuksella vieraili suurin osa Suomen ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan opettajista. He tutustuivat uuden kampuksemme lisäksi myös Porin tulevien asuntomessujen kohteisiin sekä Svenska Kulturfonden i Björneborg -rahaston Kuukkarin kaupunginosaan rakennuttamaan puukerrostaloon.

Kuukkarin puukerrostalo rakennustekniika opettajien tarkan katseen alla. CLT-elementeistä valmistuu kolmikerroksinen talo iäkkäille ihmisille.

Puuelementtirakentaminen haastaa rakentajat kerrostaloprojektissa

Puukerrostalon rakentamisessa on kohdattu monia haastavia tilanteita, joiden lomassa on rakentajat ovat luovineet sujuvasti. Talo on ollut Porissa puukerrostalorakentamisen pilottikohde. Monia asioita on jouduttu pohtimaan ja soveltamaan, jotta ne vastaisivat tämänhetkisiä rakennusmääräyksiä.

Esimerkiksi jos talon suunnitelmat olisivat olleet täysin valmiita rungon pystytysvaiheessa, talon elementit olisivat nousseet huiman nopeasti, jopa kuukaudessa. Nyt, kun piirustuksia on jouduttu odottelemaan muun muassa detaljikuvien vuoksi, on esimerkiksi elementtien sovitus toisiinsa ja kiinnittäminen ollut hankalampaa kuin se olisi ollut silloin, kun elementit olisi saatu koottua tauotta. Odottelu on vaikuttanut myös siihen, että materiaalia ei ole voitu tilata valmiiksi.

Esteettömiä pikkuasuntoja

Puukerrostalo oli jo kohonnut koko korkeuteensa ja taloon pystyi kurkistamaan jokaiseen kerrokseen. Sisäpuolella kaunis puupinta oli suurimmaksi osaksi jouduttu peittämään kipsilevyillä palomääräysten vuoksi, kuitenkin sitä tulee vielä näkyviin väliseinissä ja lattiassa. Puu näkyy rakennuksessa myös ulkopinnassa sekä yksityiskohdissa. Ylimmän kerroksen asuntojen hienoutena oli todella suuri huonekorkeus, joka toi pieniin huoneistoihin paljon tilan tuntua ja valoisuutta. Asuntoja kerrostaloon tulee reilu parikymmentä. Pääasiassa ne ovat yksiöitä ja kaksioita ja ne ovat tarkoitettu ikäihmisille. Asuntojen varustelu tulee olemaan laadukasta, esteettömyys on otettu hyvin huomioon.

Ylimmän kerroksen huonekorkeus on melkoinen. oviaukon yläosasta on vielä matkaa katonrajaan.
Kolmannen kerroksen aulasta avautuu näkymä alimman kerroksen avaraan aulatilaan.

Pilottikohteen innovaatioita.

Kerrostalon hieman erilainen lämmitysratkaisu herätti kiinnostusta. Kerrostalon lämmitys hoidetaan lattialle asennettavien puhallinkonvektoreiden avulla, jotka viilentävät tai lämmittävät huoneilman tarpeen mukaan. Puurakenteisiin on sijoitettu kosteusantureita, joilla valvotaan niin rakennus- kuin käytönaikaista kosteutta puurakenteissa.

Talo oli aiemmin katettu massiivisella sääsuojalla, jota emme harmiksemme ehtineet näkemään, koska se oli pari viikkoa aiemmin purettu pois. Nyt suojasta oli muistona vain useat telinekasat kerrostalon edustalla. Myös tässä kohtaa puukerrostalo on ollut pilottikohde, sillä sääsuojan pystyttäminen noin suureen kohteeseen ei ollut ollenkaan rutiinihomma.

Puukerrostalon massiivisesta sääsuojasta muistuttavat enää pihalla olevat telineiden osat.
Puhallinkonvektori odottaa asennusta kolmannen kerroksen huoneistossa

Mustavalkoinen, mutta värikäs messualue

Asuntomessualueella meitä opasti Porin asuntomessujen projektipäällikkö Kari-Matti Haapala. Pääsimme kiertämään messualueelle ja tutustumaan sen ympäristöön. Alueella on asuinkohteiden lisäksi tiedepäiväkoti ja iäkkäiden palvelutalo, virkistysalueita sekä lapsille leikkipuisto.

Asuntomessualueella sijaitseva tiedepäiväkoti Välke sekä leikkipaikka lapsille.

Messualueella kiinnittää nopeasti kiinnittää huomioon siihen, että lähes jokaisella tontilla on jonkinlainen terassi. Tontit ovat pieniä, mutta terasseilla pihan neliöt on saatu helppohoitoiseksi, viihtyisäksi ulkoilutilaksi. Terasseista on myös haluttu tehdä ”olohuoneen jatke” pienempiin asuntoihin.  Eräässä kohteessa asukkaiden ajatus oli yhdistää koti ja mökki samaan rakennukseen. On mielenkiintoista nähdä, miten ajatus käytännössä toteutuu.

Muutamissa kohteissa piha-aluetta on tuskin lainkaan, kun itse asuinrakennus vei lähes koko tontin pinta-alan. Toisissa taas terassi oli suurempi kuin huoneistoala koko päärakennuksessa.

Värimaailma taloissa on varsin homogeeninen. Suurin osa rakennuksista on valkoisia, vaikka värin olisi voinut valita lähes vapaasti. Olisi voinut maalata talon vaikka vaaleanpunaiseksi. Muutama musta talo sentään seisoi valkoisten välissä.

 

 

 

 

 

 

 

Mustaa, valkoista ja paljon terasseja.

Aistiesteettömyyttä ja Apulantaa 

Eräs mielenkiintoinen kohde on Talo Haltiatar, jonka ulkoverhoilu on todella kaunis: elävään, lämpimään puupaneelipintaan on yhdistetty viileää, mustaa tiiltä. Rakennuksen esikuvana on toiminut luontokeskus Nuuksion kansallispuistossa sijaitseva Haltia. Kohteessa on myös toteutettu aistiesteetön sisustus.

Talo Haltiattaren kaunis ulkopinta.

Tämän kohteen vieressä on Kodin Terra -talo by Prisma, jonka sisustuksen ovat suunnitelleet Apulanta-yhtyeen Sipe Santapukki sekä Toni Wirtanen. Kohteessa oli eteläseinän ikkunoissa kaihtimet, joiden avulla tila saadaan varjostettua ja viilennettyä kuumimpina kesäpäivinä. Vastaavanlaisia kaihtimia en muissa asuntomessun kohteissa nähnyt.

Nelihenkisen perheen koti, joka on Apulanta yhtyeen sisustama. Eteläseinän ikkunoihin asennettu suuret kaihtimet.

Niittäjänsillalta ruokapuistoon – kaupunkialueellakin voi nauttia luonnon läheisyydestä.

Asuntomessualue on kaavoitettu hyvin tiiviiksi, mutta vastapainoksi alueella on pyritty panostamaan yhteisiin ulkoilutiloihin. Alueella on rakennettuja puistoja niin oleskeluun kuin lasten leikkiä varten. Joen yli rakennetaan silta, jonka kautta alueelta pääsee suoraan kauniille luotojen alueelle, jossa luontoa ja ulkoilumaastoa riittää. Niittäjänsillaksi nimetty silta johtaa siirtolapuutarha-alueen rantaan ja ruokapuistoon. Ruokapuisto on kaikille avoin hyötykasvien aarreaitta, josta voi napata vaikka raparperia piirakkaan varten. Ympäristöystävän näkökulmasta kiinnostavaa on mahdollisuus toimittaa rakennusjätteet asuntomessualueen sisällä toimivaan kierrätyspisteeseen. Asuntomessuorganisaatio haluaa mahdollistaa alueelle rakentaville helpon tavan kierrättää rakennusjätteet, jotta he voisivat keskittyä itse rakennusprojektiin.

Messualue sijaitsee kokemäenjoen varrella. Joen yli pääsee kauniille luotojen alueelle.
Messualueen kierrätyspiste

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

Mitä rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta tarkoittaa?

Hiilijalanjälki kuvaa rakennuksen elinkaaren aikaista vaikutusta ilmastoon. Vaikutusta mitataan kasvihuonekaasupäästöjen määrällä. Päästöt syntyvät toiminnan eri vaiheissa joko suoraan tai välillisesti. Tarkoituksena on tuoda näkyviin eri tuotteiden vaikutus ilmastoon. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Jo nyt pitäisi julkisissa hankinnoissa ottaa ympäristöasiat huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

VTT:n laskelman mukaan tällä hetkellä keskimääräisen asuinkerrostalon hiilijalanjäljestä 63 % tulee energian käytöstä ja 37 % elinkaaren muista vaiheista. Näistä suurin on rakennusmateriaalien valmistus.  Rakennusten energian käyttöön on kiinnitetty huomiota jo pidemmän aikaa. Rakennusvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen. Käytettävillä lämmitysmuodoilla vaikutetaan suoraan rakennuksen hiilijalanjälkeen. Lähes nollaenergiarakennuksissa energiankulutus on vähäisempää, jolloin rakennusmateriaalien osuus rakennuksen hiilijalanjäljestä kasvaa.

Standardi hiilijalanjäljen laskentaan

Hiilijalanjäljen laskemiseen rakennuksille on julkaistu eurooppalainen standardi SFS-EN 15978. Standardin laskentatavassa elinkaari jaetaan vaiheisiin rakennustuotteiden tuottamisesta ja kuljetuksesta työmaatoimintoihin, käyttöön, kunnossapitoon ja osien vaihtoon. Oman osansa saavat tulevan rakennuksen energian ja veden käyttö. Lopulta huomioidaan purkuvaihe. Laskenta on monivaiheinen ja tarvittavan tiedon määrä mittava.

Standardin tarkoituksena on auttaa vertailemaan ilmaston vaikutuksia erilaisissa suunnittelu- ja korjausvaihtoehdoissa tai tunnistaa ilmaston kannalta potentiaalisimmat parannuskohteet. Laskennassa voidaan tehdä erilaisia rajauksia. Näitä on esitelty tarkemmin Green Building Councilin Elinkaaren hiilijalanjälki -tekstissä: http://figbc.fi/elinkaarimittarit/laskentaohjeet/elinkaaren-hiilijalanjalki/.

Rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen laskenta

Rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa suunnitteluvaiheessa oikeilla valinnoilla sekä rakentamisvaiheessa materiaalitehokkuudella. Tätä työtä helpottamaan Suomen ympäristökeskus on julkaissut SYNERGIA Hiilijalanjälki -työkalun. Sillä voidaan arvioida rakennusten päämateriaalien ja päärakenteiden hiilijalanjälkeä. Näin voidaan suunnitteluvaiheessa vertailla erilaisia materiaali- ja rakennusteknisiä ratkaisuja ilmaston näkökulmasta.

Rakennuksessa käytettyjen rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen laskenta on monivaiheista. Ensimmäisenä vaiheena tässä on rakennuksessa käytettyjen rakennusmateriaalien määrien laskenta. Jos rakennus on suunniteltu nykyaikaisilla tietomallinnusohjelmilla, pitäisi nämä tiedot saada suoraan tietomallista. Seuraavaksi pitää laskea eri rakennusmateriaalin hiilidioksidipäästöt. Näitä tietoja on listattu esimerkiksi Rakennustiedon julkaisemassa RT Ympäristöselosteessa tai materiaalivalmistajien omilla www-sivuilla. Lisäksi laskennassa pitää ottaa erikseen huomioon puurakenteet, jotka toimivat myös ns. hiilinieluna eli varastoivat hiilidioksidia. Koko rakennuksen rakennusmateriaalien hiilijalanjälki saadaan laskettua, kun päästöistä vähennetään sitoutunut hiilidioksidi.

Hiilijalanjälkilaskennan avulla saadaan kierrätysajattelu mukaan kaikkiin rakennushankkeen vaiheisiin tarveselvityksestä eteenpäin.

Todellisuudessa laskenta ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista. Laskennassa pitää miettiä rajaus siihen, mitä rakennusmateriaaleja otetaan huomioon. Lasketaanko kaikki apuaineet eli lopputuloksen saavuttamiseksi tarvittavat tarvikkeet, esimerkiksi betonivaluissa tarvittavat muottilaudat. Lisäksi laskennassa pitäisi ottaa huomioon myös se, mistä rakennusmateriaali on hankittu. Onko esimerkiksi puutavara kuljetettu Euroopasta tai kaadettu omasta lähimetsästä? Onko kattotiili ostettu suoraan tehtaalta vai tilattu verkkokaupasta Kiinasta?

Rakennuksen käyttöikä vaikuttaa rakennuksen aiheuttamiin päästöihin. Oleellista on miettiä rakennusten muuntojoustavuutta, jolloin rakennus palvelee mahdollisimman pitkään. Rakennuksen elinkaaren loppuvaiheessa mietitään rakennusmateriaalien kierrätys. Tavoitteena on, että purkuvaiheessa mahdollisimman suuri osa rakennusmateriaaleista saadaan kierrätettyä tai uusiokäyttöön. Hiilijalanjälkilaskennan avulla saadaan kierrätysajattelu mukaan kaikkiin rakennushankkeen vaiheisiin tarveselvityksestä eteenpäin.

Näin voit laskea rakennusmateriaalin hiilijalanjäljen:

  1. Laske rakennusmateriaalin tilavuus ko. rakennuksessa.
  2. Laske materiaalin kokonaispaino.
  3. Laske materiaalin hiilidioksidipäästöt
  4. Laske materiaalin varastoima hiilidioksidi
  5. Materiaalin hiilijalanjälki saadaan laskettua kun päästöistä vähennetään sitoutunut hiilidioksidi

Teksti ja kuvat: Mari Kujala ja Aino Pelto-Huikko

Lähteet:

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Tiekartta_rakennusmateriaalien_hiilijala(40813)

Green Building Councilin Elinkaaren hiilijalanjälki  http://figbc.fi/elinkaarimittarit/laskentaohjeet/elinkaaren-hiilijalanjalki/