Kuljetukset vaikuttavat rakentamisen hiilijalanjälkeen

Rakentamisessa, kuten kaikessa tuotannossa, ovat toimivat kuljetukset keskeisessä asemassa. Niillä on vaikutusta suoraan ja välillisesti rakennuksen ympäristökuormitukseen. Tuotteen jakelu lisää lähes aina sen ympäristövaikutuksia.

Kuljetusten kokonaiskilometrimäärällä on suora vaikutus päästöihin. Mitä lähempänä eri logistiikkakeskuksia rakennettava kohde sijaitsee, sitä vähemmän kuljetuksiin kuluu energiaa. Tiivis kaupunkirakenne toimivine ja olemassa olevine liikenneväylineen on energiatehokasta.  Rakennusvaiheessa tarvikkeiden oikea-aikainen toimitus on välttämätöntä. Rakennustyömaalla ei juurikaan ole mahdollista varastoida tuotteita pitkiksi ajoiksi, joten logistiikan on toimittava hyvin koko tuotantoprosessin ajan. Samalla saadaan minimoitua työmaalla varastoitavien materiaalien turmeltumista. Kuljetusten yhdistämistä voi hyödyntää silloin kun se sopii tuotantoon. Materiaalivirtojen hallintaan liittyvät myös jälleenmyyjien ja toimittajien valinta. Varastointi ja jakelustrategiat voivat vaihdella yrityksissä. Välimatkat rakennustuotteen tuotantopaikan, ostopaikan ja käyttöpaikan välillä ratkaisevat jakelusta aiheutuvat ympäristöhaitat. Joskus   tuotteen kuljetus kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin itse tuotteen valmistus.

Rakentamisessa tarvikkeiden oikea-aikaiset toimitukset ovat avainasemassa. (Asuntomessujen Rtv-talo )

Välituotteet tehostavat rakentamista

Rakentamisessa on mahdollista, jopa yleistä, erilaisten välituotteiden tekeminen erillään varsinaisesta kohteesta.  Esimerkiksi tilaelementtit voivat sisältää valmiin talotekniikan ja runkorakenteet, jotka sitten yhdistetään muuhun rakennukseen.  Tämä on osa tuotesuunnittelua ja tehostaa tuotantoa ja vähentää pienten erien kuljetustarpeita työmaalle. Samalla tuotteiden laatu paranee, kun osat saadaan valmistaa tehtaan sisätiloissa säältä suojassa. Usein myös materiaalihukka vähenee. Toisaalta, valmiiden tuotteiden suojaaminen kuljetusvaurioilta vaatii parempaa pakkaamista ja kasvattaa tätä kautta jätteiden määrää. Pakkausmateriaalien kierrätys tulisi myös rakentamisessa tehdä mahdollisimman helpoksi.

Pientalojen kattojen runkorakenteet tehdään hyvin pitkälle ennakkoon talotehtailla tai niihin erikoistuneissa yrityksissä. (Luoto)

” Kestävään ja pitkään käyttöikään panostaminen vähentää kuljetusten määrää.”

Kestävään ja pitkään käyttöikään panostaminen vähentää kuljetusten määrää. Huomioida tulee myös ns. paluukuljetusten optimointi, esimerkiksi käytöstä poistetut tuotteet ja pakkaustarvikkeet. Eri materiaalien kierrätyslogistiikka tulisi toimia energiatehokkaasti ja järkevästi. Pidemmässä tarkastelussa kaikki rakennukseen tuotu materiaali ja energia poistuu sieltä jätteinä tai päästöinä. Mitä enemmän materiaalia pystytään aidosti kierrättämään, sitä vähemmän syntyy myös kasvihuonepäästöjä.

Toimiva jätteidenkuljetus ja -kierrätys on olennainen osa rakentamista. Asuntomessut 2018

Uusien asuinalueiden perustaminen merkitsee myös muun infrastruktuurin rakentamista. Tieverkon laajeneminen kasvattaa liikennemääriä henkilö- ja tavaraliikenteessä. Olemassa olevien alueiden tehokkaampi käyttö tai alueilla olevan tieverkon parantaminen ovat usein parempia vaihtoehtoja päästöjen kannalta. Maa-ainesten siirrot lisäävät kuljetusten määrää. Esimerkiksi rakennuspaikan laadulla on suuri merkitys siihen kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy.

Kuljetuksissa, niin kuin muissakin toiminnoissa jossa käytetään paljon energiaa, tulisi energiaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Suunnittelu, ennakointi, tietojen hallinta, kaluston kehitys ja tuotantotapojen muutokset ovat avainasemassa tehokkuuden parantamisessa. Joidenkin tuotteiden suorat toimitukset, verrattuna välivaraston kautta tuleviin, on todettu olevan selvästi vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavaa. Esimerkiksi maa-aineksia joudutaan usein varastoimaan ennen varsinaista käyttöä.

Teksti ja Kuvat: Jaakko Aaltonen

Lisätietoja: Lähteenoja, S. & Lettenmeier, M. & Saari, A. 2006. Liikenne MIPS Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutus. Helsinki. Viitattu 28.5.2018. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40631/SY_820.pdf?sequence=1

Hiilijalanjäljen laskeminen suosittua SAMKissa Eurooppa-päivänä

Keskiviikkona 9.5.2018 vietettiin Eurooppa-päivää, jolloin osa SAMKin EU-rahoitteisista hankkeista oli esillä Porin kampuksen Atriumilla. Lisää tietoa hankkeista: https://www.samk.fi/tyoelama-ja-tutkimus/hankkeet/

Vähä0 – vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa -hankkeen pisteellä esittelimme tähän mennessä saatuja tuloksia energiasimuloinneista ja kerroimme tietoa hiilijalanjäljestä. Pisteellä oli myös mahdollisuus laskea oma hiilijalanjälkensä. Testi oli suosittu ja asia herätti mielenkiintoa. Lähes kaikilla suurin hiilijalanjäljen aiheuttaja oli asuminen. Oli hienoa huomata, miten kiinnostuneita ihmiset olivat aiheesta.

Vähä0-hankkeen esittelypiste SAMKin Atriumissa Eurooppa-päivänä.

Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä, Schumanin julistuksen vuosipäivä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti Pariisissa vuonna 1950 pitämässään puheessa Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä, joka tekisi Euroopan kansakuntien väliset sodat mahdottomiksi. Schumanin ehdotusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna. Tiedot: https://europa.eu/european-union/about-eu/symbols/europe-day_fi

 

Tekstin on kirjoittanut Satakunnan ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat Sanna Lindgren ja Susa Hagner, jotka työskentelevät kesän 2018 Vähä0-hankkeessa projektityöntekijöinä.

Kuva: Jaakko Aaltonen

Sähköautojen myynti nousussa – WSED 2.3.2018

Sähköautojen myynnille odotetaan räjähdysmäistä kasvua lähivuosina. Tälle on myös merkittävää tarvetta, jotta päästötavoitteisiin päästään. Vuodesta 1990 vuoteen 2014 liikenteen CO2-päästöt ovat laskeneet vain vaivaset 2 %. Tavoitteena olisi 40-42 % lasku vuoteen 2030 mennessä.

”Norjassa – joka on johtava sähköautomaa –  83 % auton omistajista lataa autonsa pääasiassa kotona. Pääasiassa yleisiä latauspisteitä käyttää alle 15 % sähköautoilijoista.”

Perjantaina aamupäivän aiheena oli E-Mobility eli sähköautot ja niihin liittyvä infra ja palvelut. Mielenkiintoisia tutkimustuloksia oli Norjasta ja Espanjasta. Tulosten mukaan Norjassa – joka on johtava sähköautomaa –  83 % auton omistajista lataa autonsa pääasiassa kotona. Pääasiassa yleisiä latauspisteitä käyttää alle 15 % sähköautoilijoista, joten välttämättä kovin suurta infraa ei tarvitse rakentaa. Espanjassa toteutettu 600 sähköauton tarkka seuranta paljastaa, että yli 50 % ajasta auton akku on täysin käyttämättä eli autolla ei ajeta tai sitä ei ladata. Tämä luo pohjaa kaksisuuntaisen latausverkoston rakentamiselle, jolloin sähköauton latauksesta osa voidaan purkaa sähköverkon tasapainottamiseksi. Näitä V2B (Vehicle to Building) -lataustolppia on kokeilumielessä rakennettu jo ainakin Hollantiin. Järjestelmän tavoitteena on tasoittaa piikkikuormia ja tehostaa esimerkiksi aurinkosähkön tehopiikkien hyödyntämistä varaamalla sitä autojen akustoihin. Auton omistaja saisi tästä korvausta muun muassa kokeiluasteella olevalla IOTA-kryptovaluuttamaksujärjestelmällä.

Akkuteknologioiden kehityksestä esillä oli piipohjaisten akkujen tutkimus runsaasti saatavilla olevien ja turvallisten raaka-aineiden vuoksi, sekä suolavesiakustot kiinteisiin kohteisiin myöskin edullisten ja turvallisten valmistusmateriaalien takia. Muita kehityskohteita oli muun muassa lataustehojen nosto ja jännitteen kasvattaminen jopa 800 volttiin nykyisestä alle 400 voltista. Tehojen nosto tuo kuitenkin lämpenemisongelmia ja samalla materiaalien nopeampaa vanhenemista ja käyttöiän lyhentymistä.

Yhteenveto WSED-konferenssista

Energiatehokkuus. Rakennusten energiatehokkuuden suurimpana haasteena nähdään investointikustannukset ja sopivan rahoituksen saanti. Lisäksi rakennusten omistusrakenteet tekevät investoinneista paikoin haastavia. Markkinapotentiaali on suuri ja toimenpiteiden lisääntymisellä on positiivinen vaikutus työllisyyteen. Positiivista on myös se, että energiatehokkuustoimenpiteitä voidaan ansiokkaasti toteuttaa jo olemassa olevilla teknologioilla, joten työkalut ovat jo valmiina. Politiikkaan ja määräyksiin kaivataan päivitystä, jotta ne saadaan ohjaamaan energiatehokkuusparannuksia ja uusiutuvan energian lisäämistä entistä tehokkaammin. EU:n rahoittamat hankkeet toimivat esimerkkeinä toimivista toimenpiteistä ja samalla tiedon ja taidon lisääjinä maiden välillä.

Energia. Biomassojen polttoon perustuvat teknologiat olivat vahvasti esillä ja aurinkoenergia seurasi näitä. Tuuli- ja vesivoimasta ei juurikaan puhuttu, mutta tulevaisuuden energiapaletti nähdään muodostuvan eri tuotantomuotojen yhdistämisestä ja energiantuotannosta hajautetusti. Pienten alle 1MW CHP -yksiköiden yleistyminen on alkanut ja tämä tukee tuotannon hajauttamista ja biomassan käyttöä sähkön tuotannossa.  Akkuteknologia oli liikenteen lisäksi vahvasti esillä myös energiankäytön ja tuoton tasoittajana ja mahdollistajana.

Liikkuvuus. Sähköautot ovat nostaneet profiiliaan useana vuonna peräkkäin ja kiinnostus alaa kohtaa on edelleen suurta, mutta merkittäviä toimenpiteitä tarvitaan edelleen, jotta niiden käyttö yleistyy ja liikenteen päästöt vähenevät.

Teksti: Marko Kukka ja Petri Lähde

Energiatehokkuudesta ja hiilijalanjäljestä

 

Pienempi hiilijalanjälki rakentamisessa on suoraan verrannollinen käytetyn rakennusmateriaalin määrään ja laatuun. Pohjolan ilmasto asettaa omat reunaehdot rakennuksille, lämmitykselle ja materiaaleille. Tasapainon löytäminen rakennusten eristämisen, lämmityksen, ilmanvaihdon ja asumisviihtyvyyden välillä määrittelee sen, minkälaisia rakennuksia täällä tehdään. Asuinrakentamisen standardit ovat aikojen kuluessa muotoutuneet tietynlaisiksi. Moni asia on muuttunut ja tulee edelleen muuttumaan. Matkalla on tehty onnistuneita ratkaisuja myös uusien materiaalien ja työtapojen käytössä. Valitettavasti epäonnistumisiakin mahtuu mukaan.

”Pienempi hiilijalanjälki rakentamisessa on suoraan verrannollinen käytetyn rakennusmateriaalin määrään ja laatuun.”

Suunnittelua ja rakentamista ohjataan lakien, asetusten ja valvonnan avulla. Esimerkiksi vuoden 2018 alussa voimaan tulleet uudet asetukset asettavat rakennuksille määräyksiä, joilla pyritään yhä energiatehokkaampiin rakennuksiin. Asetuksissa heijastuu myös tavoite pienentää rakennusten hiilijalanjälkeä. Vaikka asetukset ohjaavat rakentamista, on valinta siitä, minkä tyyppisiä rakennuksia tehdään, aina lopulta asunnon käyttäjän tai omistajan. Asunnon koko, tilasuunnittelu, materiaalit, energiaratkaisut ja sijainti ovat tekijöitä, jotka lopulta ratkaisevat syntyykö vuokrasopimus, osto- tai rakentamispäätös. Suurimmassa osassa asunnonvalintatilanteista hiilijalanjäljen pohdinta jää varmasti tekemättä. Asia on lisäksi varsin hankalasti arvioitavissa. Rakennusten energiatodistus helpottaa jossakin määrin asiaa, mutta ei kerro juuri mitään itse rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä.

Energiamerkinnät asunnoissa

Kuluttajalaitteista tutut energiamerkinnät ovat tulleet myös asuntojen vuokraus- ja myynti-ilmoituksiin. Lisäksi uudisrakennuksen lupahakuprosessissa vaaditaan laskelmat rakennuksen energiatehokkuudesta (E-luku). E-luvun perusteella rakennukset luokitellaan luokkiin A:sta G:hen. Todistuksessa A luokka on energiatehokkuudeltaan paras. Asumisen tällaisessa talossa voidaan olettaa olevan käyttökustannuksiltaan edullista ainakin verrattuna heikomman E-luvun taloihin. Laskennalliset arvot eivät tietenkään kerro koko totuutta, vaan energiakulutuksen tasoon vaikuttaa asukkaiden oma toiminta. Huonelämpötilan nosto yhdellä asteella nostaa lämmityskustannuksia keskimäärin viisi prosenttia. Lämmönsäätöjärjestelmän asetuksiin kannattaa siis perehtyä. Samanlaisia energiasyöppöjä voivat olla esimerkiksi valmiustilassa olevat kuluttajalaitteet, liian pitkään lämmitetty sauna, ylipitkät suihkut, väärin säädetty ilmastointijärjestelmä jne. Sähkölasku onkin usein hyvä mittari myös oman asumisen hiilijalanjäljen arvioimiseen.

”Sähkölasku onkin usein hyvä mittari myös oman asumisen hiilijalanjäljen arvioimiseen.”

Asunnon toimivat, omiin tarpeisiin mitoitetut tilat ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä asuntojen valinnassa. Tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä ja mieltymykset erilaisia. Luonnollisesti pienemmän asunnon rakentamiseen ja ylläpitoon kuluu vähemmän energiaa. Asumisviihtyvyydestä ei tulisi kuitenkaan tinkiä. Suunnittelun, rakentamisen ja kaavoituksen vastuu korostuu siinä, ettei palata liian ahtaan asumisen aikaan painottamalla pienten asuntojen tuotantoa. Ei edes energiatehokkuuden varjolla. Tälläkin hetkellä monet asuvat liian ahtaasti tai huonokuntoisissa asunnoissa yksinkertaisesti siitä syystä, ettei suurempaan tai parempikuntoiseen asuntoon ole varaa.

Kuva: Puu on usein käytetty runkomateriaali pientaloissa. Se myös sitoo hiilidioksidia koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Kirjoittanut: Jaakko Aaltonen

 

Lisätietoja energiatehokkuuden määräyksistä: http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Energiatehokkuus