Ajankohtaista pelleteistä: ilmapäästöt syynissä Italiassa, raaka-aineiden hinta tippunut Pohjois-Euroopassa

Pellettit ovat Keski-Euroopassa yleisempi lämmitysmuoto kuin Suomessa. Pellettien rinnalla käytetään myös biomassaa. Tämän hetkisen pellettimarkkinoiden tilannetta Euroopassa ja Kanadassa esiteltiin World Sustainable Energy Days -konferenssissa Itävallassa 28.2.2019. Kirjoitus on tiivistelmä seminaarin esityksistä.

Pellettien käytön tilanne

Pellettilämmityksen määrä vaihtelee maittain. Yhteisinä syinä pellettien käytölle nähtiin paitsi alhaisemmat kustannukset, ilmaston suojelu ja polttoaineen paikallisuus. Saksan ja Sveitsin osalta nostettiinkin esille, että pelletteihin sijoitetut rahat jäävät pääosin kotimaahan toisin kuin öljylämmityksessä. Pellettien hintojen kehitystä tuotiin esille useammassa esityksessä. Usein hinnat olivat tällä vuosikymmenellä olleet hienoisessa kasvussa. Baltian ja Pohjoismaiden tilannetta kuvannut Didjis Palejs toi esille, että tilanne on nyt mielenkiintoinen, sillä raaka-aineiden hinnat ovat pudonneet viimeisen kahden viikon aikana.

Pellettien ja yleisemmin biomassan käyttöä pyritään edistämään eri maissa. Kanadassa on Quebecin alueella laadittu Vision Biomasse Quebec. Sveitsissä ja Saksassa on panostettu markkinointiin sekä energianeuvojien koulutukseen. Tähän liittyen on Sveitsin proPellets-yhdistyksen sivuille avattu laskuri, jolla voi verrata öljyn, kaasun ja sähkön lämmityksen kustannuksia ja ympäristövaikutusta pellettiin.

”Sveitsin proPellets-yhdistyksen sivuille avattu laskuri, jolla voi verrata öljyn, kaasun ja sähkön lämmityksen kustannuksia ja ympäristövaikutusta pellettiin.”

Poliittiset ratkaisut vaikuttavat pellettilämmityksen kysyntään

Pellettilämmitystä tuetaan poliittisilla ratkaisuilla. Iso-Britanniassa pellettien käyttö on noussut marginaalista merkittäväksi tekijäksi 2010 vuoden jälkeen. Tähän on merkittävänä tekijänä ollut valtion myöntämä tuki pienlämmityskohteiden (kotitalouksien/maaseudun) investoinneille (RHI, Renewable Heat Incentive). Valitettavasti tuki on tuonut mukanaan myös väärinkäytöksiä. Harrison mainitsi esityksessään jopa 400 000 £ vuodessa tukea saaneita hankkeita, joissa kymmeniä pieniä lämpökattiloita on rakennettu teollisuushalliin. Iso-Britanniassa tukea maksetaan edelleen, mutta ehtoja on tiukennettu ja tuen määrää per kWh on laskettu ollen nykyisin 3,5 c/kWh (korkeimmillaan 13 c/kWh). Kuitenkin väärinkäytökset ovat huonontaneet alan mainetta. Itävallassa maksetaan tukea pellettilämmitykselle ja uudet tuet julkaistaan maaliskuun 2019 alussa. Tämän oletetaan lisäävän pellettilämmityksen määrää Itävallassa.

Neil Harrison Reheat/Wood Heat Association kertoi Iso-Britannian pellettilämmityksen tukijärjestelmän hyvistä ja huonoista puolista.

Myös öljyn vaikuttavat poliittiset toimet vaikuttavat pellettilämmityksen kysyntään. Espanjassa pellettien kuluttajakysyntää on kasvattanut myös sekaannus dieselin verotuksessa. Liikenteessä käytettävän dieselin verotusta nostettiin, mutta sekaannusten vuoksi tämän ajateltiin koskevan myös lämmitysöljyä. Itävallassa kiellettiin joillakin alueilla öljykattiloiden käyttö uusissa kiinteistöissä. Tämä aiheutti myös vanhojen kiinteistöjen öljylämmityksen vaihtamista pelletteihin.

Laatuvaatimuksia pelleteille ja ilman laadulle

Pelleteille on tehty ENplus-laatuvaatimukset. Tätä näkyi eurooppalaisissa esityksissä olevan käytössä useammassa maassa. Saksassa mainittiin erikseen kuluttajamyynnistä 65 % käyttävän ENplus-sertifiointia. Kanadan puheenvuorossa tuotiin esiin lämpökattilalaitosten vientiin liittyen haasteena erilaiset vaatimukset ja eurooppalaisten laitteiden soveltuvuuden osoittaminen Kanadan vaatimuksiin nähden. Tulevaisuuden haasteina hän näki eurooppalaisen pellettilämmittimien maahantuonnin. Tämän mahdollistamiseksi tulisi olla yhtenäiset laatuvaatimukset tuotteille Euroopassa ja Kanadassa.

Martin Betele DEPV kertoi Saksassa ENplus-sertifoitujen pellettien olevan jo 65 % kuluttajamyynnistä.

Ainoa maana Italian esityksessä nostettiin esiin ilman laatuun liittyvät haasteet. Pienhiukkasten suurin lähde on kiinteistöjen lämmitys (45 %). Tämä johtuu pääosin (97 %) puun poltosta. Biomassalle luotu laatujärjestelmä todennetaan ympäristösertifikaatille ja siinä seurataan viittä parametriä (PP, OGC, NOx, CO, η), jotka luokitellaan viisiportaisella asteikolla. Tämä on viety myös lainsäädäntöön ja ajan myötä pyritään asentamaan vain parhaimpia laitteita.

Pellettien tuotannon haasteet

Tuotannon yleisinä haasteina ovat pellettiraaka-aineen hinnan vaihtelut sekä (erityisesti) kiinteistökohteissa pellettien kysynnän vaihtelu talvien lämpötilojen mukaan. Espanjassa on tänä talvena kolmen lämpimämmän vuoden jälkeen ollut haasteita saada riittävästi pellettiä kuluttajille. Vastaavan saatavuushaasteen ratkaisemiseksi Itävallassa on ehdotettu pellettien tuottajille ja maahantuojille velvoitetta varastoida 10 % edellisvuoden myynnistä joulukuussa, josta 5 % tammikuussa. Näin varauduttaisiin helmikuun mahdollisiin kylmiin ilmoihin ja pelletin määrän vähäisyyteen.

Kirjoittanut Aino Pelto-Huikko

Kirjoitus perustuu WSED-konferenssin session What’s new on European and global pellet markets esityksiin 28.2.2019. Oman maidensa tilanteen esittivät seuraavat henkilöt:

Didzis Palejs, Latvian Biomass Association (Baltia ja Pohjoismaat), John W Arsenal, Quebec Wood export Bureau/Wood Pellet Association of Canada (Kanada), Neil Harrison, Reheat/Wood Heat Association (Iso-Britannia), Pablo Rodero Masdemont, Avebiom (Espanja), Christian Rakos, proPellets Austria (Itävalta), Martin Bentele, DEPV (Saksa), Martina Caminada, proPellets.ch (Sveitsi), Gustav Melin, Svebio (Ruotsi) ja Matteo Favero, AIEL (Italia).

Puun käytöstä pientalojen lämmityksessä

Perinteisesti suomalaiseen pientaloon on rakennettu tulisija joko päälämmönlähteeksi tai muun lämmitysjärjestelmän rinnalle. Lämmitysjärjestelmät ovat kehittyneet ja monipuolistuneet. Samaan aikaan asumistottumukset ja tilankäyttö rakennuksissa ovat muuttuneet. Merkittävä puun käyttö lämmityksessä vaatii aikaa ja varastointitilaa.

Useimmiten koti kannattaa lämmittää muulla kuin puulla, esimerkiksi kauko- tai maalämmöllä tai ilmalämpö­pumpulla. Uusien pientalojen lämmitysenergian kulutus asuinneliötä kohti on huomattavasti pienempää kuin vanhojen ja usein tulisija jää varsin vähälle käytölle. Kun rakennusta lämmitetään lämpöpumpulla, ei puun käytöllä päästä taloudellisessakaan mielessä kovin suuriin säästöihin, ellei puuta saada omasta metsästä.

Toisaalta ostoenergian hinnannousu näkyy lisääntyneenä puunpolttona pientalojen lämmityksessä. Talven kovina pakkasjaksoina sähköenergian käyttö on Suomessa huippulukemissa ja esimerkiksi varaavaa takkaa voidaan käyttää lisälämmön­lähteenä. Varaavassa takassa puita poltetaan vain pieni määrä kerrallaan. Iso osa lämpöenergiasta varastoituu tulisijan rakenteisiin ja vapautuu huoneeseen pikkuhiljaa.

Lähes kaikkien uusien omakotitalojen vakiovarusteisiin kuuluu tulisija”

Tulisija on tarpeellinen myös sähkökatkojen aikaan, jolloin muuta lämmitystä ei voida käyttää. Talvimyrskyjen takia monen omakotitalon lämmitys on ollut täysin puulämmityksen varassa pitkiäkin aikoja.

Lähes kaikkien uusien omakotitalojen vakiovarusteisiin kuuluu tulisija.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikka puu on uusiutuva luonnonvara, liittyy sen energiakäyttöön samoja ongelmia kuin fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Puuhun varastoitunut hiilidioksidi vapautuu poltossa ilmaan ja sen uudelleensitomiseen kasvaviin puihin vie suhteellisen pitkän ajan. Puun pienpoltossa polttoprosessi on usein puutteellinen ja ilmaan vapautuu tarpeettoman paljon hiukkaspäästöjä. Päästöjen haittoja voidaan vähentää oikealla polttotekniikalla ja oikeanlaisilla tulisijoilla.

Päästöjen synnyn kannalta haitallisinta on, jos tulipesä ahdetaan täyteen ja palamista pitkitetään pienellä ilmamäärällä. Esimerkiksi varaavaan uunin polttopuumäärä on 3–5 kg pesällistä kohti. Ensimmäisessä pesällisessä vähemmän ja pienempiä noin 5 cm halkaisijaltaan olevia pilkkeitä ja toisessa pesällisessä hieman suurempia n. 1 kg suuruisia puita. Pilkkeet tulee latoa pesään siten, että ilma pääsee kulkemaan polttopuiden väleistä ja vapaata tilaa pitää olla 1/3 tulipesän korkeudesta. Puita lisätään vasta kun edelliset ovat palaneet lähes hiillokselle. Hehkuva hiillos luovuttaa lämpöä 25–50 % puun energiasisällöstä ja hiilloksella olevan pesän ilmavirtausta pienennetään. Hormipellit suljetaan kuitenkin vasta kun hiillos on palanut loppuun.

Tulisijat ovat kehittyneet ja esimerkiksi pesän parantuneella ilmavirtauksella aikaansaadaan parempi polttoprosessi. Tehdasvalmisteisten uunien myötä päästöjen arviointi on luotettavammalla pohjalla ja päästöt kontrolloidumpia. Paikalla muurattuihin uuneihin on tehty vuosien kuluessa parannuksia ja uusia innovaatioita, jotka johtavat esimerkiksi täydellisempään savukaasujen palamiseen, on tuotu markkinoille. Jotkin puulämmitteiset kiukaat ovat jo varsin energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä, mutta pääsääntöisesti kiuasvalmistajilla on vielä paljon tehtävää tässä suhteessa.

Pienhiukkaset puunpolton ongelma

Pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 tehdyn selvityksen mukaan tulisijojen hiukkaspäästöt ovat siellä samaa suuruusluokkaa kuin autoliikenteen pakokaasujen hiukkaspäästöt. Puunpoltosta vapautuvat pienhiukkaset vaikuttavat asuinalueiden ilmanlaatua heikentävästi ja aiheuttavat suurempina pitoisuuksina kohonneen terveysriskin. Noki ja osa tuhkasta kulkeutuu palokaasujen mukana ilmaan. Pienhiukkaset kulkeutuvat hengityselimistöön ja riippuen altistuksen määrästä aiheuttavat varsinkin herkistyneillä ihmisillä oireita ja lisäävät sairastumisriskiä. Puun pienpolton yleistyessä kuntien terveydensuojeluviranomaisille tehdyt polttoa koskevat savuvalitukset ovat lisääntyneet.

Nokipäästöillä on myös ilmastovaikutuksia. Varsinkin pohjoisilla alueilla nokihiukkaset laskeutuessaan lumen pinnalle nopeuttavat sen sulamista. Paljastunut maan pinta imee auringonvaloa ja lämpöenergiaa lämmittäen omalta osaltaan ilmastoa.

Joka tapauksessa puuta tullaan vielä pitkään käyttämään asuntojen lämmittämiseen ja sen määrä pysyy arvioiden mukaan samana tai jopa lisääntyy lähivuosina. Sen takia tulisijojen hyvä tekninen taso ja oikeanlainen polttaminen ovat päästöjen vähentämisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä, joilla haitallisia päästöjä voidaan vähentää.  Muutama perusasia, joilla saadaan mm. noen muodostumista vähenemään, on hyvä muistaa:

  • Polta vain kuivaa puuta.
  • Säilytä polttopuut ilmavassa paikassa ja suojassa sateelta.
  • Puunpoltossa käytettävä lämmityslaite pitää nuohota säännöllisesti.
  • Sytytä polttopuut pesään ladottujen pilkkeiden yläosasta.
  • Huolehdi palamisprosessin riittävästä ilmansaannista.
  • Älä polta roskia.

Hyvä opas oikeanlaiseen puunpolttoon löytyy tästä linkistä https://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/VTT-R-10553-08.pdf

 

Teksti ja kuva Jaakko Aaltonen

Lisätietoja:

Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014. HSY:n julkaisuja 2/2016. Helsinki. Viitattu 2.1.2019

https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Julkaisusarja/2_2016_Tulisijojen_kaytto_ja_paastot_2014.pdf

Alakangas, A. Erkkilä, H. Oravainen, 2008. Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys. Polttopuun tuotanto ja käyttö. VTT. Jyväskylä. Viitattu 2.1.2019

https://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/VTT-R-10553-08.pdf

 

Helpompi elämä Porin kirjastossa

Porin asuntomessujen lähestyessä olimme kertomassa Porin pääkirjastossa hiilijalanjäljestä. Pisteellämme oli mahdollista jälleen tehdä Sitran elämäntapatesti ja tutustua laskelmiimme. Jaoimme ihmisille myös yleisesti tietoutta hiilijalanjälkiajattelusta ja opinahjostamme SAMKista. Kahden päivän ajan saimme näkyvyyttä ja muutama hyvä keskustelukin tuli käytyä asian tiimoilta. Toivottavasti messukävijät ovat kiinnostuneita keskustelemaan aiheista yhtä innokkaasti asuntomessujen oheiskohteessa Karhukorttelissa.

Muun muassa meidät tapaat asuntomessujen oheiskohteesta, Karhukorttelista. Keskellä Vähä0-hankkeen projektipäällikkö Mari Kujala. Marin oikealla puolella Toisen vuoden rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija, projektityöntekijä Susa Hagner ja vasemmalla ensimmäisen vuoden rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija, projektityöntekijä Sanna Lindgren.

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

 

Aamupalatilaisuus Hotelli Scandic Porissa

Kesäkuun alussa järjestimme aamupalatilaisuuden, jossa esiteltiin Vähä0 -hanketta sekä hiilijalanjälkilaskennan ja energiasimulointien sen hetkisiä tuloksia. Tilaisuudessa oli puhumassa hankkeen projektipäällikkö Mari Kujala, joka kertoi osallistujille rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä sekä projektiasiantuntija Jarkko Heinonen rakennuksen energiankäytön hiilijalanjäljestä. Tämän lisäksi osallistujat saivat kuulla terveiset Porin asuntomessuilta. Asuntomessuista kertomassa oli projektipäällikkö Kari-Matti Haapala ja aluevalvoja Aleksi Vihtilä. Tilaisuuteen oli kutsuttu eri yritysten edustajia sekä SAMKin yhteistyökumppaneita.

Tilaisuuteen osallistujat saivat aamupalan ohella tutustua projektin sisältöön ja jutella aiheeseen liittyvistä asioista.
Aamupalatilaisuuteen osallistui useita asiasta kiinnostunutta henkilöä.
Hankkeen esittelypisteellä jaettiin tietoa rakennusmateriaalien ja rakennuksen käytön hiilijalanjäljestä. Tilaisuudessa oli mahdollisuus myös laskea oma hiilijalanjälki Sitran elämäntapatestillä.
Projektipäällikkö Mari Kujala esitteli osallistujille rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen laskentaa.
Projektiasiantuntija Jarkko Heinosen esityksen aiheena oli rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki.
Lopuksi osallistujat saivat kuulla viime hetken terveiset Porin asuntomessuilta.

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

 

Hiilijalanjäljen laskeminen suosittua SAMKissa Eurooppa-päivänä

Keskiviikkona 9.5.2018 vietettiin Eurooppa-päivää, jolloin osa SAMKin EU-rahoitteisista hankkeista oli esillä Porin kampuksen Atriumilla. Lisää tietoa hankkeista: https://www.samk.fi/tyoelama-ja-tutkimus/hankkeet/

Vähä0 – vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa -hankkeen pisteellä esittelimme tähän mennessä saatuja tuloksia energiasimuloinneista ja kerroimme tietoa hiilijalanjäljestä. Pisteellä oli myös mahdollisuus laskea oma hiilijalanjälkensä. Testi oli suosittu ja asia herätti mielenkiintoa. Lähes kaikilla suurin hiilijalanjäljen aiheuttaja oli asuminen. Oli hienoa huomata, miten kiinnostuneita ihmiset olivat aiheesta.

Vähä0-hankkeen esittelypiste SAMKin Atriumissa Eurooppa-päivänä.

Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä, Schumanin julistuksen vuosipäivä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti Pariisissa vuonna 1950 pitämässään puheessa Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä, joka tekisi Euroopan kansakuntien väliset sodat mahdottomiksi. Schumanin ehdotusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna. Tiedot: https://europa.eu/european-union/about-eu/symbols/europe-day_fi

 

Tekstin on kirjoittanut Satakunnan ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat Sanna Lindgren ja Susa Hagner, jotka työskentelevät kesän 2018 Vähä0-hankkeessa projektityöntekijöinä.

Kuva: Jaakko Aaltonen

Asuntomessuilta kuulumisia: kalusteet, maalämpö, ryömintätila

Vähä0-hankkeessa seurataan muutaman Asuntomessukohteen rakentumista kevään 2018 aikana. Kyseessä on hankkeen pilottikohteet. Pilottikohteisiin tehdään myös hiilijalanjälkilaskelmia ja energiasimulointeja. Näitä esitellään tarkemmin Asuntomessujen aikana hankkeen esittelypisteessä ja tulevissa blogikirjoituksissa. Alla tilannekatsaus pilottikohteistamme huhtikuun lopussa.

Viikilässä rakennustyöt ovat pitkällä ja pihatöiden loppusilaus edessä.  Talossa on tuulettuva alapohja, jossa alapohjan alle jää ryömintätila. Taloteknisten asennusten muutostöihin päästään käsiksi huoltoluukun kautta, eivätkä mahdolliset korjaustoimenpiteet vaadi alapohjan aukaisemista.

Lisätietoa betonirakenteisista ryömintätiloista: http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kunnossapito-ja-korjaaminen/Maanvastaiset-rakenteet/Betoninen-alapohja

RTV-talon kalusteet odottavat asennusta. Tehtaalla esivalmistellut tuotteet nopeuttavat kalusteasennuksia kohteissa.

Saunaosasto valmistuu RTV-talon yläkertaan. Hyvä ilmanvaihto, huolellinen kosteustekninen eristäminen ja veden poistuminen lattiaviemäreihin ovat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä rakennuksen hyvään ja terveelliseen sisäilmastoon.

Lisätietoja: http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kosteusvauriot/Kosteustekninen-toiminta/Kosteuden-siirtyminen

Maalämpökaivon porausta Villa Edlan pihaan.

Maalämpöjärjestelmät ovat uusissa pienrakennuskohteissa suosittuja lämmöntuottotapoja. Lämpöpumpun kompressorin avulla maaperästä saatu uusiutuva lämpöenergia puristetaan kuumemmaksi ja siirretään lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Lämpöä voidaan kerätä maaperästä laajalle levitetystä putkistosta tai peruskallioon ulottuvasta lämmönkeruukaivosta. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää myös vesistön lämpöenergian hyödyntämisessä. Maalämpöjärjestelmät mahdollistavat myös rakennuksen viilennyksen kesäaikana.

Paras hyötysuhde maalämmöllä saadaan, kun lämmönjakeluun kiinteistössä käytetään suhteellisen alhaista menoveden lämpötilaa. Esimerkiksi vesikiertoisen lattialämmityksen menovesi on tavallisesti 25–35 °C.

Lisäinformaatiota esimerkiksi: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta

Keittiökalusteet paikoilleen, keittiösaareke kuntoon ja Villa Edlassa tulee valmista isoimmassa tilassa.

Teksti ja kuvat Jaakko Aaltonen

 

 

Lämmitysmuotojen jäljillä

Suomalaisten asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten asunnon lämmitysmuoto ja lämmitysenergian määrä. Kuitenkin vain harva on tietoinen siitä, kuinka paljon oman kodin lämmittämiseen menee energiaa. Tuoreimmat Tilastokeskuksen energiankulutustiedot ovat vuodelta 2016, ja silloin asumisen energiankulutuksesta 68 % meni asuinrakennusten tilojen lämmittämiseen ja 15 % käyttöveden lämmitykseen. Loput 17 % jää siis kaikelle muulle kuten valaistukselle, ruoan laitolle ja muille sähkölaitteille. Keskimäärin vuoden kokonaisenergiankulutus vaihtelee 15 000 kWh molemmin puolin talouden koosta, asumismuodosta ja rakennuksen iästä riippuen. Lisäksi omilla kulutustottumuksilla on merkittävä vaikutus kokonaiskulutukseen.

Lähes puoli Suomea kaukolämmössä

Lämmityksen hiilijalanjälkeen vaikuttaa lämmityslaitteisto ja sen rakentamisesta muodostuneet päästöt, mutta pitkässä juoksussa suurimmat päästöt muodostuvat energian tuotantoon käytetystä polttoaineesta. Pienimmät päästöt saadaan biopolttoaineilla kuten pelletillä ja hakkeella. Suurimmat päästöt aiheutuvat turpeesta (jyrsinturve 381 g CO2/kWh), kivihiilestä (341 g CO2/kWh) ja polttoöljyistä (kevyt polttoöljy 267 g CO2/kWh). Näitä polttoaineita käytetään pääasiassa kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon, jolloin kaukolämmön käyttäjien päästöt näyttävät yhtäkkiä melko korkeilta. Kuitenkin monissa kaukolämmöntuotantolaitoksissa iso osa turpeesta korvataan biopolttoaineilla, joilla päästöt ovat laskennallisesti nollassa. Tämä pienentää kaukolämmön hiilijalanjälkeä. Kaukolämmön yhteistuotantolaitosten hiilidioksidipäästöjen keskiarvo vuonna 2017 oli noin 176 g CO2/kWh (Motiva).

Maalämmön markkinaosuus on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt vuoden 2008 alle 30 %:n osuudesta jo lähes 60 %:iin. Samaan aikaan sähkölämmityksen osuus on pudonnut 45 %:sta alle 20 %:iin. Sähköntuotannon päästöt ovat viimevuosien uusiutuvan energian buumin johdosta laskeneet yli 200 grammasta jo alle 100 g CO2/kWh. Näillä luvuilla sähkölämmitys on hyvinkin ekologinen vaihtoehto ja maalämmön hiilidioksidipäästöt jäävät vielä tästä alle kolmannekseen, kun huomioidaan laitteen lämpökerroin (COP).

Vertailuun löytyy työkaluja

Energiaratkaisujen vertailuun löytyy Energiavalinta.fi-verkkopalvelu, joka tosin toistaiseksi toimii vain Lahden ja Lappeenrannan seudulla, myös Forssa on tulossa pian mukaan. Palveluun syötetään oma osoite, jolla se etsii rakennuksen tiedot, tekee arvion energian kulutuksesta sekä laskelman vaihtoehtoisista energiantuotantomuodoista. Lisäksi se ilmoittaa säästetyt hiilidioksidipäästöt ja kustannukset. Tietokantaan on syötetty maalämmön ja aurinkoenergian potentiaalista kuntakohtaista tietoa, jota palvelu hyödyntää laskennassaan. Palvelu vertailee seuraavia energiaratkaisuja: aurinkolämpö ja -sähkö, ilma-vesilämpöpumppu, kaukolämpö, maalämpöpumppu, pelletti sekä vihreä sähkö ja antaa näistä keskimääräisiin kulutustietoihin perustuvat takaisinmaksuajat ja vaikutukset hiilidioksidipäästöihin. http://energiavalinta.fi

Kirjoittaja: Petri Lähde

Lähteet:

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Suomalaiset_eivat_tiedosta_asuntojen_lam%2828008%29

Motivan verkkosivut. https://www.motiva.fi/files/3193/Polttoaineiden_lampoarvot_hyotysuhteet_ja_hiilidioksidin_ominaispaastokertoimet_seka_energianhinnat_19042010.pdf