Karjarannan historiaa – tehdasalueen tilalla nyt moderni asuinalue

Porin superkesä on ohi, asuntomessut taputeltu ja talojen asukkaat saavat aloittaa tavallisen arjen Kokemäenjoen rannan kupeessa, Karjarannassa. Karjaranta on ollut nopeasti uudistuva alue Porissa, mutta on siellä ollut ennenkin monenlaista toimintaa. Asuntomessuvieraatkin saivat kokea alueen historiaa, kun yksi kohteista oli kunnostettu Shellin asuin- ja autovajarakennus, jonka historia ulottuu vuoteen 1937.

Kaikki porilaiset tuntevat Karjarannan ja useat myös sen historiaa. Sadan vuoden aikana siellä on ehtinyt tapahtumaan monenlaista. Hätilän asuinaluetta lukuun ottamatta, alue on ollut lähinnä pienten ja vähän suurempienkin yritysten käytössä. Historian aikana siellä on toiminut yli 200 yritystä. Karjarannasta voikin sanoa, että ”Kaikki sen tuntevat, mutta harva sieltä on kotoisin. Jatkossa asia muuttuu. Vaikka osa alueen rakennuksista on säilynyt, on iso osa purettu pois, uusien asuinrakennusten tieltä.

Kalanmyyntiä Karjarannassa
Karjarannan makasiinit
Makasiinien alue nykyään

Laidunmaalle syntynyt monenlaista toimintaa.

Tänä kesänä Karjaranta tulee tutuksi myös monelle Porin ulkopuolella asuvalle asuntomessuvierailijalle. Porin asuntomessujen aluehan sijaitsee Karjarannan ytimessä, vanhalla tehdasalueella.

Ennen teollistumista ja yritysten ilmaantumista Karjarannalle, alue on lähinnä toiminut Karjojen laidunmaana. Karjanomistajat ovat asuneet keskustan alueella, josta on ollut helppo viedä karja laiduntamaan joenrannan vehreälle alueelle. Alueelle perustettiin ensimmäinen ”lahti” teuraskarjalle, koska karjan teurastamisen määräykset tiukentuivat ja tarvittiin tilat, jotta lainsäädäntöä voitiin noudattaa. Paikalle tuli myöhemmin teurastuslaitos. Osuusteurastamon toiminta loppui vuonna 1993.

Nykyisen Puurilan lasiliikkeen rakennuksessa toimi meijeri 1900-luvun alusta lähtien.  Vuonna 1916 Puurilan taloon rakennettiin toinen kerros ja meijeri muutti pois tiloista muutaman vuoden kuluttua. Itse Puurilan lasiliikkeen talo on edelleen pystyssä Karjarannan alueen itäpäässä.

1900-luvun aikana alueella on toiminut muun muassa sahoja, makkaratehdas, satakunnan karjakeskus, huonekalutehdas sekä Jakobsonin konepaja ja Porin puuteollisuus oy. 1900-luvun puolen välin jälkeen alueella toimi ainakin kalavarasto, kuljetusliike, putkiliike, kiviliike, sepänpaja, porin oluen varasto, radioita valmistava yritys, kaasuyritys sekä Satakunnantyön toimitalo. Lama-aika näkyi alueella varsinkin erilaisten korjaamojen, kuten esimerkiksi autokorjaamojen lisääntymisenä.

Karjarannan alueen tehtaita
Pyöreä rakennus, jonka on suunnitellut 1949 arkkitehti Toivo Jäntti, hänet tunnetaan myös toisena Olympia stadionin suunnittelijana.

Asuntomessualueella on toiminut öljysatama, valimo sekä Rauma Repolan ammattikoulu

Asuntomessualue sijaitsee Karjarannan länsipäässä. Alue toimi öljysatamana ja se kaavoitettiin 2. maailmansodan aikaan. Kaavoituksen jälkeen toiminta muuttui ja alueelle rakennettiin sementtivalimo, jonka varastoja pystytettiin juurikin asuntomessualueelle. Tämän jälkeen alueella toimi vielä Rauma Repola.  Rauma Repola perusti paikalle ammattikoulun, jossa koulutettiin levyseppähitsaajia Rauma Repolan tarpeisiin.

Rauma Repolan vanhoja tehdasrakennuksia

Karjarannasta on rakennusten lisäksi kadonnut aikojen saatossa myös katuja, itse Karjarannantienkin paikkaa on vaihdettu. Kadonneisiin kadun nimiin lukeutuvat ainakin Hevosluodontie. Hevosluoto sijaitsee nykyään joen toisella puolella.
Tämän lisäksi kadonneita katuja ovat Talvitie, joka on kulkenut nimensä mukaisesti talvella joen yli,
Öljysatamantie, joka johti öljysatamaan ja
Polsankuja, joka sekin nimenä muuttanut muotoaan Polsanluodoksi, luoto sijaitsee hevosluodon lailla joen toisella puolella ja kuvaa tiettyä aluetta.

Karjarannan historiaan mahtuu monenlaista toimintaa ja alueen yritykset ovat työllistäneet tuhansia ihmisiä. Alue kehittyy ja toiminta muuttuu kaupungin mukana. Nyt on alueen vuoro asuttaa ihmisiä ja antaa ihmisten nauttia vehreästä rantamaisemasta. Nyt asuntomessujen päättymisen jälkeen on mielenkiintoista seurata, miten Karjarannan alue tästä eteenpäin muokkautuu.

Karjarannan kaunista rantamaisemaa
Historia ja nykyaika kohtaavat vanhalla karjarannantiellä, joka on nykyiseltä nimeltään nimeltään Karjapiha. Vasemmalla uusia asuinrakennuksia ja oikealla Puurilan lasitehtaan talo.

Teksti ja Kuvat

Sanna Lindgren ja Susa Hagner

 

Lähde: Satakunnan museo – Karjarannan historiaa -kierros 27.6.2018.

Kuljetukset vaikuttavat rakentamisen hiilijalanjälkeen

Rakentamisessa, kuten kaikessa tuotannossa, ovat toimivat kuljetukset keskeisessä asemassa. Niillä on vaikutusta suoraan ja välillisesti rakennuksen ympäristökuormitukseen. Tuotteen jakelu lisää lähes aina sen ympäristövaikutuksia.

Kuljetusten kokonaiskilometrimäärällä on suora vaikutus päästöihin. Mitä lähempänä eri logistiikkakeskuksia rakennettava kohde sijaitsee, sitä vähemmän kuljetuksiin kuluu energiaa. Tiivis kaupunkirakenne toimivine ja olemassa olevine liikenneväylineen on energiatehokasta.  Rakennusvaiheessa tarvikkeiden oikea-aikainen toimitus on välttämätöntä. Rakennustyömaalla ei juurikaan ole mahdollista varastoida tuotteita pitkiksi ajoiksi, joten logistiikan on toimittava hyvin koko tuotantoprosessin ajan. Samalla saadaan minimoitua työmaalla varastoitavien materiaalien turmeltumista. Kuljetusten yhdistämistä voi hyödyntää silloin kun se sopii tuotantoon. Materiaalivirtojen hallintaan liittyvät myös jälleenmyyjien ja toimittajien valinta. Varastointi ja jakelustrategiat voivat vaihdella yrityksissä. Välimatkat rakennustuotteen tuotantopaikan, ostopaikan ja käyttöpaikan välillä ratkaisevat jakelusta aiheutuvat ympäristöhaitat. Joskus   tuotteen kuljetus kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin itse tuotteen valmistus.

Rakentamisessa tarvikkeiden oikea-aikaiset toimitukset ovat avainasemassa. (Asuntomessujen Rtv-talo )

Välituotteet tehostavat rakentamista

Rakentamisessa on mahdollista, jopa yleistä, erilaisten välituotteiden tekeminen erillään varsinaisesta kohteesta.  Esimerkiksi tilaelementtit voivat sisältää valmiin talotekniikan ja runkorakenteet, jotka sitten yhdistetään muuhun rakennukseen.  Tämä on osa tuotesuunnittelua ja tehostaa tuotantoa ja vähentää pienten erien kuljetustarpeita työmaalle. Samalla tuotteiden laatu paranee, kun osat saadaan valmistaa tehtaan sisätiloissa säältä suojassa. Usein myös materiaalihukka vähenee. Toisaalta, valmiiden tuotteiden suojaaminen kuljetusvaurioilta vaatii parempaa pakkaamista ja kasvattaa tätä kautta jätteiden määrää. Pakkausmateriaalien kierrätys tulisi myös rakentamisessa tehdä mahdollisimman helpoksi.

Pientalojen kattojen runkorakenteet tehdään hyvin pitkälle ennakkoon talotehtailla tai niihin erikoistuneissa yrityksissä. (Luoto)

” Kestävään ja pitkään käyttöikään panostaminen vähentää kuljetusten määrää.”

Kestävään ja pitkään käyttöikään panostaminen vähentää kuljetusten määrää. Huomioida tulee myös ns. paluukuljetusten optimointi, esimerkiksi käytöstä poistetut tuotteet ja pakkaustarvikkeet. Eri materiaalien kierrätyslogistiikka tulisi toimia energiatehokkaasti ja järkevästi. Pidemmässä tarkastelussa kaikki rakennukseen tuotu materiaali ja energia poistuu sieltä jätteinä tai päästöinä. Mitä enemmän materiaalia pystytään aidosti kierrättämään, sitä vähemmän syntyy myös kasvihuonepäästöjä.

Toimiva jätteidenkuljetus ja -kierrätys on olennainen osa rakentamista. Asuntomessut 2018

Uusien asuinalueiden perustaminen merkitsee myös muun infrastruktuurin rakentamista. Tieverkon laajeneminen kasvattaa liikennemääriä henkilö- ja tavaraliikenteessä. Olemassa olevien alueiden tehokkaampi käyttö tai alueilla olevan tieverkon parantaminen ovat usein parempia vaihtoehtoja päästöjen kannalta. Maa-ainesten siirrot lisäävät kuljetusten määrää. Esimerkiksi rakennuspaikan laadulla on suuri merkitys siihen kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy.

Kuljetuksissa, niin kuin muissakin toiminnoissa jossa käytetään paljon energiaa, tulisi energiaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Suunnittelu, ennakointi, tietojen hallinta, kaluston kehitys ja tuotantotapojen muutokset ovat avainasemassa tehokkuuden parantamisessa. Joidenkin tuotteiden suorat toimitukset, verrattuna välivaraston kautta tuleviin, on todettu olevan selvästi vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavaa. Esimerkiksi maa-aineksia joudutaan usein varastoimaan ennen varsinaista käyttöä.

Teksti ja Kuvat: Jaakko Aaltonen

Lisätietoja: Lähteenoja, S. & Lettenmeier, M. & Saari, A. 2006. Liikenne MIPS Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutus. Helsinki. Viitattu 28.5.2018. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40631/SY_820.pdf?sequence=1

Helpompi elämä Porin kirjastossa

Porin asuntomessujen lähestyessä olimme kertomassa Porin pääkirjastossa hiilijalanjäljestä. Pisteellämme oli mahdollista jälleen tehdä Sitran elämäntapatesti ja tutustua laskelmiimme. Jaoimme ihmisille myös yleisesti tietoutta hiilijalanjälkiajattelusta ja opinahjostamme SAMKista. Kahden päivän ajan saimme näkyvyyttä ja muutama hyvä keskustelukin tuli käytyä asian tiimoilta. Toivottavasti messukävijät ovat kiinnostuneita keskustelemaan aiheista yhtä innokkaasti asuntomessujen oheiskohteessa Karhukorttelissa.

Muun muassa meidät tapaat asuntomessujen oheiskohteesta, Karhukorttelista. Keskellä Vähä0-hankkeen projektipäällikkö Mari Kujala. Marin oikealla puolella Toisen vuoden rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija, projektityöntekijä Susa Hagner ja vasemmalla ensimmäisen vuoden rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija, projektityöntekijä Sanna Lindgren.

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

 

Aamupalatilaisuus Hotelli Scandic Porissa

Kesäkuun alussa järjestimme aamupalatilaisuuden, jossa esiteltiin Vähä0 -hanketta sekä hiilijalanjälkilaskennan ja energiasimulointien sen hetkisiä tuloksia. Tilaisuudessa oli puhumassa hankkeen projektipäällikkö Mari Kujala, joka kertoi osallistujille rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä sekä projektiasiantuntija Jarkko Heinonen rakennuksen energiankäytön hiilijalanjäljestä. Tämän lisäksi osallistujat saivat kuulla terveiset Porin asuntomessuilta. Asuntomessuista kertomassa oli projektipäällikkö Kari-Matti Haapala ja aluevalvoja Aleksi Vihtilä. Tilaisuuteen oli kutsuttu eri yritysten edustajia sekä SAMKin yhteistyökumppaneita.

Tilaisuuteen osallistujat saivat aamupalan ohella tutustua projektin sisältöön ja jutella aiheeseen liittyvistä asioista.
Aamupalatilaisuuteen osallistui useita asiasta kiinnostunutta henkilöä.
Hankkeen esittelypisteellä jaettiin tietoa rakennusmateriaalien ja rakennuksen käytön hiilijalanjäljestä. Tilaisuudessa oli mahdollisuus myös laskea oma hiilijalanjälki Sitran elämäntapatestillä.
Projektipäällikkö Mari Kujala esitteli osallistujille rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen laskentaa.
Projektiasiantuntija Jarkko Heinosen esityksen aiheena oli rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki.
Lopuksi osallistujat saivat kuulla viime hetken terveiset Porin asuntomessuilta.

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

 

CLT-elementtejä ja isoja terasseja – vierailu Porin Kuukkarin puukerrostalossa sekä asuntomessualueella

Toukokuun puolessa välissä SAMKissa Porin kampuksella vieraili suurin osa Suomen ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan opettajista. He tutustuivat uuden kampuksemme lisäksi myös Porin tulevien asuntomessujen kohteisiin sekä Svenska Kulturfonden i Björneborg -rahaston Kuukkarin kaupunginosaan rakennuttamaan puukerrostaloon.

Kuukkarin puukerrostalo rakennustekniika opettajien tarkan katseen alla. CLT-elementeistä valmistuu kolmikerroksinen talo iäkkäille ihmisille.

Puuelementtirakentaminen haastaa rakentajat kerrostaloprojektissa

Puukerrostalon rakentamisessa on kohdattu monia haastavia tilanteita, joiden lomassa on rakentajat ovat luovineet sujuvasti. Talo on ollut Porissa puukerrostalorakentamisen pilottikohde. Monia asioita on jouduttu pohtimaan ja soveltamaan, jotta ne vastaisivat tämänhetkisiä rakennusmääräyksiä.

Esimerkiksi jos talon suunnitelmat olisivat olleet täysin valmiita rungon pystytysvaiheessa, talon elementit olisivat nousseet huiman nopeasti, jopa kuukaudessa. Nyt, kun piirustuksia on jouduttu odottelemaan muun muassa detaljikuvien vuoksi, on esimerkiksi elementtien sovitus toisiinsa ja kiinnittäminen ollut hankalampaa kuin se olisi ollut silloin, kun elementit olisi saatu koottua tauotta. Odottelu on vaikuttanut myös siihen, että materiaalia ei ole voitu tilata valmiiksi.

Esteettömiä pikkuasuntoja

Puukerrostalo oli jo kohonnut koko korkeuteensa ja taloon pystyi kurkistamaan jokaiseen kerrokseen. Sisäpuolella kaunis puupinta oli suurimmaksi osaksi jouduttu peittämään kipsilevyillä palomääräysten vuoksi, kuitenkin sitä tulee vielä näkyviin väliseinissä ja lattiassa. Puu näkyy rakennuksessa myös ulkopinnassa sekä yksityiskohdissa. Ylimmän kerroksen asuntojen hienoutena oli todella suuri huonekorkeus, joka toi pieniin huoneistoihin paljon tilan tuntua ja valoisuutta. Asuntoja kerrostaloon tulee reilu parikymmentä. Pääasiassa ne ovat yksiöitä ja kaksioita ja ne ovat tarkoitettu ikäihmisille. Asuntojen varustelu tulee olemaan laadukasta, esteettömyys on otettu hyvin huomioon.

Ylimmän kerroksen huonekorkeus on melkoinen. oviaukon yläosasta on vielä matkaa katonrajaan.
Kolmannen kerroksen aulasta avautuu näkymä alimman kerroksen avaraan aulatilaan.

Pilottikohteen innovaatioita.

Kerrostalon hieman erilainen lämmitysratkaisu herätti kiinnostusta. Kerrostalon lämmitys hoidetaan lattialle asennettavien puhallinkonvektoreiden avulla, jotka viilentävät tai lämmittävät huoneilman tarpeen mukaan. Puurakenteisiin on sijoitettu kosteusantureita, joilla valvotaan niin rakennus- kuin käytönaikaista kosteutta puurakenteissa.

Talo oli aiemmin katettu massiivisella sääsuojalla, jota emme harmiksemme ehtineet näkemään, koska se oli pari viikkoa aiemmin purettu pois. Nyt suojasta oli muistona vain useat telinekasat kerrostalon edustalla. Myös tässä kohtaa puukerrostalo on ollut pilottikohde, sillä sääsuojan pystyttäminen noin suureen kohteeseen ei ollut ollenkaan rutiinihomma.

Puukerrostalon massiivisesta sääsuojasta muistuttavat enää pihalla olevat telineiden osat.
Puhallinkonvektori odottaa asennusta kolmannen kerroksen huoneistossa.

Mustavalkoinen, mutta värikäs messualue

Asuntomessualueella meitä opasti Porin asuntomessujen projektipäällikkö Kari-Matti Haapala. Pääsimme kiertämään messualueelle ja tutustumaan sen ympäristöön. Alueella on asuinkohteiden lisäksi tiedepäiväkoti ja iäkkäiden palvelutalo, virkistysalueita sekä lapsille leikkipuisto.

Asuntomessualueella sijaitseva tiedepäiväkoti Välke sekä leikkipaikka lapsille.

Messualueella kiinnittää nopeasti kiinnittää huomioon siihen, että lähes jokaisella tontilla on jonkinlainen terassi. Tontit ovat pieniä, mutta terasseilla pihan neliöt on saatu helppohoitoiseksi, viihtyisäksi ulkoilutilaksi. Terasseista on myös haluttu tehdä ”olohuoneen jatke” pienempiin asuntoihin.  Eräässä kohteessa asukkaiden ajatus oli yhdistää koti ja mökki samaan rakennukseen. On mielenkiintoista nähdä, miten ajatus käytännössä toteutuu.

Muutamissa kohteissa piha-aluetta on tuskin lainkaan, kun itse asuinrakennus vei lähes koko tontin pinta-alan. Toisissa taas terassi oli suurempi kuin huoneistoala koko päärakennuksessa.

Värimaailma taloissa on varsin homogeeninen. Suurin osa rakennuksista on valkoisia, vaikka värin olisi voinut valita lähes vapaasti. Olisi voinut maalata talon vaikka vaaleanpunaiseksi. Muutama musta talo sentään seisoi valkoisten välissä.

 

 

 

 

 

 

 

Mustaa, valkoista ja paljon terasseja.

Aistiesteettömyyttä ja Apulantaa 

Eräs mielenkiintoinen kohde on Talo Haltiatar, jonka ulkoverhoilu on todella kaunis: elävään, lämpimään puupaneelipintaan on yhdistetty viileää, mustaa tiiltä. Rakennuksen esikuvana on toiminut luontokeskus Nuuksion kansallispuistossa sijaitseva Haltia. Kohteessa on myös toteutettu aistiesteetön sisustus.

Talo Haltiattaren kaunis ulkopinta.

Tämän kohteen vieressä on Kodin Terra -talo by Prisma, jonka sisustuksen ovat suunnitelleet Apulanta-yhtyeen Sipe Santapukki sekä Toni Wirtanen. Kohteessa oli eteläseinän ikkunoissa kaihtimet, joiden avulla tila saadaan varjostettua ja viilennettyä kuumimpina kesäpäivinä. Vastaavanlaisia kaihtimia en muissa asuntomessun kohteissa nähnyt.

Nelihenkisen perheen koti, joka on Apulanta yhtyeen sisustama. Eteläseinän ikkunoihin asennettu suuret kaihtimet.

Niittäjänsillalta ruokapuistoon – kaupunkialueellakin voi nauttia luonnon läheisyydestä.

Asuntomessualue on kaavoitettu hyvin tiiviiksi, mutta vastapainoksi alueella on pyritty panostamaan yhteisiin ulkoilutiloihin. Alueella on rakennettuja puistoja niin oleskeluun kuin lasten leikkiä varten. Joen yli rakennetaan silta, jonka kautta alueelta pääsee suoraan kauniille luotojen alueelle, jossa luontoa ja ulkoilumaastoa riittää. Niittäjänsillaksi nimetty silta johtaa siirtolapuutarha-alueen rantaan ja ruokapuistoon. Ruokapuisto on kaikille avoin hyötykasvien aarreaitta, josta voi napata vaikka raparperia piirakkaan varten. Ympäristöystävän näkökulmasta kiinnostavaa on mahdollisuus toimittaa rakennusjätteet asuntomessualueen sisällä toimivaan kierrätyspisteeseen. Asuntomessuorganisaatio haluaa mahdollistaa alueelle rakentaville helpon tavan kierrättää rakennusjätteet, jotta he voisivat keskittyä itse rakennusprojektiin.

Messualue sijaitsee kokemäenjoen varrella. Joen yli pääsee kauniille luotojen alueelle.
Messualueen kierrätyspiste

 

Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren

WinNovan tähti, 360-asteen näkymät rakennusvaiheessa 7.6.2018

Käy pyörähtämässä asuntomessuilla WinNovan tähden rakennustyömaalla. Voit katsella eri suuntiin ja liikkua painamalla kuvassa näkyviä nuolia.

Hiilijalanjäljen laskeminen suosittua SAMKissa Eurooppa-päivänä

Keskiviikkona 9.5.2018 vietettiin Eurooppa-päivää, jolloin osa SAMKin EU-rahoitteisista hankkeista oli esillä Porin kampuksen Atriumilla. Lisää tietoa hankkeista: https://www.samk.fi/tyoelama-ja-tutkimus/hankkeet/

Vähä0 – vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa -hankkeen pisteellä esittelimme tähän mennessä saatuja tuloksia energiasimuloinneista ja kerroimme tietoa hiilijalanjäljestä. Pisteellä oli myös mahdollisuus laskea oma hiilijalanjälkensä. Testi oli suosittu ja asia herätti mielenkiintoa. Lähes kaikilla suurin hiilijalanjäljen aiheuttaja oli asuminen. Oli hienoa huomata, miten kiinnostuneita ihmiset olivat aiheesta.

Vähä0-hankkeen esittelypiste SAMKin Atriumissa Eurooppa-päivänä.

Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä, Schumanin julistuksen vuosipäivä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti Pariisissa vuonna 1950 pitämässään puheessa Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä, joka tekisi Euroopan kansakuntien väliset sodat mahdottomiksi. Schumanin ehdotusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna. Tiedot: https://europa.eu/european-union/about-eu/symbols/europe-day_fi

 

Tekstin on kirjoittanut Satakunnan ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat Sanna Lindgren ja Susa Hagner, jotka työskentelevät kesän 2018 Vähä0-hankkeessa projektityöntekijöinä.

Kuva: Jaakko Aaltonen

Asuntomessuilta kuulumisia: kalusteet, maalämpö, ryömintätila

Vähä0-hankkeessa seurataan muutaman Asuntomessukohteen rakentumista kevään 2018 aikana. Kyseessä on hankkeen pilottikohteet. Pilottikohteisiin tehdään myös hiilijalanjälkilaskelmia ja energiasimulointeja. Näitä esitellään tarkemmin Asuntomessujen aikana hankkeen esittelypisteessä ja tulevissa blogikirjoituksissa. Alla tilannekatsaus pilottikohteistamme huhtikuun lopussa.

Viikilässä rakennustyöt ovat pitkällä ja pihatöiden loppusilaus edessä.  Talossa on tuulettuva alapohja, jossa alapohjan alle jää ryömintätila. Taloteknisten asennusten muutostöihin päästään käsiksi huoltoluukun kautta, eivätkä mahdolliset korjaustoimenpiteet vaadi alapohjan aukaisemista.

Lisätietoa betonirakenteisista ryömintätiloista: http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kunnossapito-ja-korjaaminen/Maanvastaiset-rakenteet/Betoninen-alapohja

RTV-talon kalusteet odottavat asennusta. Tehtaalla esivalmistellut tuotteet nopeuttavat kalusteasennuksia kohteissa.

Saunaosasto valmistuu RTV-talon yläkertaan. Hyvä ilmanvaihto, huolellinen kosteustekninen eristäminen ja veden poistuminen lattiaviemäreihin ovat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä rakennuksen hyvään ja terveelliseen sisäilmastoon.

Lisätietoja: http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kosteusvauriot/Kosteustekninen-toiminta/Kosteuden-siirtyminen

Maalämpökaivon porausta Villa Edlan pihaan.

Maalämpöjärjestelmät ovat uusissa pienrakennuskohteissa suosittuja lämmöntuottotapoja. Lämpöpumpun kompressorin avulla maaperästä saatu uusiutuva lämpöenergia puristetaan kuumemmaksi ja siirretään lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Lämpöä voidaan kerätä maaperästä laajalle levitetystä putkistosta tai peruskallioon ulottuvasta lämmönkeruukaivosta. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää myös vesistön lämpöenergian hyödyntämisessä. Maalämpöjärjestelmät mahdollistavat myös rakennuksen viilennyksen kesäaikana.

Paras hyötysuhde maalämmöllä saadaan, kun lämmönjakeluun kiinteistössä käytetään suhteellisen alhaista menoveden lämpötilaa. Esimerkiksi vesikiertoisen lattialämmityksen menovesi on tavallisesti 25–35 °C.

Lisäinformaatiota esimerkiksi: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta

Keittiökalusteet paikoilleen, keittiösaareke kuntoon ja Villa Edlassa tulee valmista isoimmassa tilassa.

Teksti ja kuvat Jaakko Aaltonen

 

 

Erilaisia seinärakenteita Porin Asuntomessuilla

Seuraavassa on kuvattuna erilaisia seinärakenteita Porin ensi kesän Asuntomessuilta. Esiteltävät kohteet ovat Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa eli Vähä0-hankkeen pilottikohteita. Ko. kohteiden rakentamista seuraamme tulevissakin blogikirjoituksissa.


Passiivikivitalo Villa Edla.  Passiivikivitalo on rakennettu isoista harkoista, jotka toimivat ensin valumuottina betonirungolle ja sen jälkeen lämmöneristeenä molemmin puolin runkoa.


Rtv-talo on rakennettu Lammi-kivistä. Harkko koostuu ontelollisesta betonikuoresta ja niiden väliin asennetusta lämmöneristeestä.


WinNovan Tähti on puurunkoinen paikalla rakennettu omakotitalo. Kuvassa näkyy, miten talo on eristetty Isoverin lasivillalla.


Seinärakenteen tuulensuojalevyt asennettuna puurunkoisessa talossa, WinNovan Tähdessä. Rakennusvaiheessa tuulensuojalevyt suojaavat rakennuksen runkoa mm. sateelta. Tuulensuoja toimii valmiissa rakennuksessa nimensä mukaisesti mm. tuulta suojaavana rakenteena. Tuulensuoja toimii myös lämmöneristeenä.


Höyrynsulkumuovin asennus WinNovan Tähdessä. Höyrynsulkumuovin asennus täytyy tehdä huolellisesti ja tiiviisti, jotta nykyiset energiatehokkuus- ja tiiveysvaatimukset saavutetaan.


Viikilä on ns. talopaketti-rakennus. Valmistalossa puurunkoiset seinäelementit rakennetaan ja eristetään tehtaalla. Rakennussaika on lyhyempi kuin pitkästä tavarasta paikalla rakentaen. Tehtaassa elementit saadaan rakennettua säältä suojassa. Näin päästään helpommin parantamaan rakennuksen kuivaketjua. Kuivaketju tarkoittaa sitä, että kaikki rakennusmateriaalit ovat säältä suojassa koko rakennushankkeen ajan kohteen käyttöönottoon asti aina siitä lähtien kun ne valmistetaan tehtaalla, toimitetaan työmaalle ja asennetaan kohteeseen.

”Kuivaketju tarkoittaa sitä, että kaikki rakennusmateriaalit ovat säältä suojassa koko rakennushankkeen ajan.”

Kuvat: Jaakko Aaltonen
Teksti: Jaakko Aaltonen ja Mari Kujala