Satakunta -hankkeen järjestämän seminaarin toisen päivän teemana oli tulevaisuuteen suuntaava ratkaisukeskeisyys. Päivä aloitettiin ruotsalaisvoimin, kun Lundin yliopiston professori Lennart Larsson esitteli hänen ja Johan Mattsonin tekemän tutkimuksen tuloksia cTrap -matosta, joka voisi olla yksi ratkaisu sisäilmaongelmien ehkäisyyn. CTrap on kehitetty pysäyttämään ja sitomaan itseensä rakennusmateriaalien pintaemissioita, samalla tuote on lähes täysin avoin vesihöyryn kululle. Mattoa on käytetty jo useissa tutkimuskohteissa ja saatu hyviäkin tuloksia. Kuitenkin mattoa käyttäessä pitää muistaa, että esimerkiksi homevauriokohteissa rakennus vaatii edelleen kunnollisen peruskorjauksen, eikä matto yksin ratkaise ongelmaa. Tutkimuksissa oli lisäksi kohteita, joissa matto ei tuonut toivottua tulosta.
Ulla Haverinen-Shaughnessy kertoi meille ryhmänsä tutkimuksista sisäilman laadun monitoroinnista. Hän kertoi monitoroinnin haasteista ja hyödyistä. Haasteita on muun muassa sijainniltaan huonoon paikkaan asennetut sensorit tai sensorit, jotka eivät ole riittävän herkkiä, eivätkä tällöin anna tilasta todenmukaista kuvaa. Hyötyjä sisäilman sensoreista on esimerkiksi siinä, että tilan olosuhteet voidaan säätää automaattisesti käyttäjämäärien ja tarpeen mukaisesti, jolloin sisäilman laatu pysyy optimina ja samalla säästetään aikoina, jolloin tilassa ei ole käyttäjiä.
Valtioneuvoston kanslian Terveet tilat 2028 -hankkeen hankejohtaja, hallitusneuvos Marika Paavilainen kertoi hankkeen tämän hetkiset kuulumiset ja tiivisti, mitä hankkeella halutaan saada aikaan. Tärkeimpinä asioina Paavilainen piti tiedon kulkua, oikeanlaisen, tutkitun tiedon leviämistä mahdollisimman laajalle. Hän toivoi myös, että seuraavan kymmenen vuoden aikana saataisiin kehitettyä sosiaalisia palveluja sisäilmasta sairastuneille. Paavilainen piti tärkeänä myös sitä, että rakennusalan ja sisäilmaongelmiin erikoistuneen ammattilaisen palveluita olisi aina saatavilla, jolloin rakennus ja korjausaikaisten ongelmien sattuessa tieto olisi heti käsillä. ”Me emme pääse eroon sisäilmaongelmista, mutta me voimme hankkia tietoa, toimiaksemme nopeammin ja aikaisemmin.” Ympäristövaliokunnan puheenjohtajan sekä sisäilmatyöryhmän jäsenen, kansanedustaja Satu Hassin viestin sisältö oli samankaltainen, tietoa on jaettava, sisäilman vaikutus terveyteen on tunnustettava ja sairaiden pitää saada asianmukaista hoitoa. Hän peräänkuulutti myös säännöllistä tietojen päivitystä ja asianmukaista koulutusta rakennusten sisäilmaa tutkiville henkilöille sekä sitä, että rakennukset tulisi tutkia säännöllisesti.
Tuula Putus kertoi SATAKUNTA -hankkeen sisällöstä ja kuulumisia hankkeen tiimoilta. Hankkeeseen osallistuvien kaupunkien korjaushankkeita seurataan ja tutkitaan useilla eri mittareilla. Haitoista ja hyödyistä tehdään analyysi, jonka avulla pyritään tuottamaan tietoa esimerkiksi oikeanlaisten rakennustapojen ja materiaalien käytöstä sisäilmaremonteissa. Hanke hyödyntää Turun yliopiston laajaa asiantuntemusta, tarkoitus on hyödyntää ja tutkia muun muassa uudenlaisia toksisuuden mittausmenetelmiä. Hankkeeseen on tarkoitus saada mukaan kuntia eri puolelta Suomea, jotta erilaiset ilmasto- ja geologiset olosuhteet Suomessa tulisi tutkimukseen mukaan. Pori on Satakunnan alueella luvannut toimia tiennäyttäjänä. Pori on myös haastanut mukaan naapurikuntia Satakunnasta.
Näiden aiheiden lisäksi päivän aikana puhuttiin sisäilmasairaiden asemasta ja tilanteesta. Sairastuneiden puolesta luennoimassa oli Ruotsin sisäilmasairaiden, MCS Sweden -yhdistyksen edustaja Sven Olof Billö. Hän kertoi karuja lukuja Ruotsin asuntokannan kunnosta ja siitä, kuinka paljon Ruotsissa altistuu ihmisiä sisäilmaongelmille. Katja Pulkkinen toimii Suomessa vastaavassa järjestössä. Hänen edustamansa yhdistys, Homepakolaiset ry, on perustettu vuonna 2011. Yhdistys on jalostunut vuosien varrella ahkerien vapaaehtoistyöntekijöiden avulla asiallista tietoa tuottavaksi tukijärjestöksi sisäilmasairaille. Katja Pulkkinen kertoo, että heidänkin kokemuksensa mukaan juuri asiallisen tiedon tuottaminen ja jakaminen tulee tällä hetkellä todella tarpeen. Sairastuneet kokevat edelleen, että kaikki tieto on pirstaloitunutta ja sitä on ajoittain vaikeaa löytää.
Lopuksi pohdittiin kaikkien seminaariin osallistujien kesken, minkälaisia asioita pitäisi tehdä, miten toimia näiden ongelmien suhteen. Myös osallistujat kokivat tiedon lisäämisen yhdeksi tärkeimmistä asioista. Opintoihin pitäisi sisällyttää rakennusterveyden opintokokonaisuus eri alojen opiskelijoille. Koulutuksesta hyötyisi varmasti rakennusalan lisäksi ainakin sosiaali- ja terveydenalan tulevat ammattilaiset. Vanhoihin tutkimuksiin olisi hyvä saada jatkoa. Toivottiin myös, että rakennuksen valmistuessa lopputarkastukseen sisällytettäisiin sisäilman laadun mittaus. Tärkeänä teemana koettiin lisäksi sisäilmasairaiden aseman parantaminen ja esimerkiksi sisäilmasta sairastuneiden lasten koulunkäynnin mahdollistaminen sairastuneiden yhteisissä, muista erillään olevissa ryhmissä. Näin turvattaisiin lasten koulunkäynti ja vahvistettaisiin lasten sosiaalisia suhteita.
Teksti ja kuvat: Sanna Lindgren